Terveisiä ylellisen sunnuntain vietosta. Tänään herkuttelimme uunibroilerilla ja bataattiranskalaisilla, maistui tosi hyvälle. Maittavan aterian jälkeen hemmottelimme itseämme tavallista vähän muikeammalla jälkkärillä, olin nimittäin saanut yhteistyön puitteissa Nicolas Feuillattelta samppanjaa, joka sopii täydellisesti tämän päivän fiiliksiin ja jälkiruokapöytään. 

Tällä kertaa sain Nicolas Feuillatten Brut Réserve-samppanjaa. Se on kuiva ja imagoltaan iloinen ja nuorekas, näin maahantuoja minulle samppanjaa kuvaili. Ja totta, se on ihanan pirskahtelevan kirpeä, raikas. Sopii erinomaisesti juhlaan ja hemmotteluun.

Onnistuin jäljittämään kaupasta mansikoita ja vadelmia, niitä dippailimme sulaan suklaaseen. Samppanja maistuu hyvältä kevyiden marjojen kanssa, tietysti myös suklaan seuralaisenakin. Nopein jälkiruoka onkin samppanjaa ja pala suklaata – siinä ei voi mennä vikaan. Sekoitimme jälkiruokaan myös prinsessaleivokset ja kahvin, kokonaisuus toimi kyllä mainiosti.

Samppanjapullot ovat aina niin ylellisiä, että niitä on kiva ihastella pöydässä. Pienet pullot ovat muuten aika hauskoja, juhlapöytään voi jokaiselle kattaa oman pienen pullon.

Piccolo-pullot ovat myös käteviä napata mukaan esimerkiksi vappuvierailulle. Tällä kertaa nautimme samppanjan laakeista Tapio-laseista.

Tänään meillä oli seuralaisena koirulaisemme, tosin vain katseluoppilaina, heillä kun on tietysti omat herkut. Pääsiäisenä sen sijaan nautiskelimme myös Nicolas Feuillatten samppanjaa, silloin meillä oli pääsiäisvieraita ja mikäs onkaan parempi hetki nostaa malja samppanjaa, kun harvinaisten yhteisten tapaamisten merkeissä. Palaankin tässä hiukan ajassa taaksepäin noihin hetkiin.
Pääsiäisenäkin Nicolas Feuillatten Brut Réserve-samppanja katettiin jälkiruokapöytään. Olimme ensin syöneet tukevasti ”kokkini” ulkokeittiössä muurikkapannulla valmistamaa jambalayaa. Jälkiruokana toimikin mainiosti lasilliset kevyen pirskahtelevaa samppanjaa.

Pääsiäisen aikaan illat olivat vielä kovin hämäriä, niinpä kynttilöiden luoma tunnelma oli ihan paikallaan. Jälkiruoka katettiin rennosti noutopöytätyyliin. Samppanjapullon avaaminen on aina jotenkin juhlallinen hetki, niinpä seurasimme tapahtumaa pöydän ympärillä.

Huomasin, että minun täytyisi täydentää samppanjalasivalikoimaa, nyt ei ollut samanlaisia lasejakoko porukalle, mutta eipä se haitannut nautintoa. Kaikki pitivät kovasti samppanjan mausta.

Samppanjan kanssa tarjolla oli isännän loihtima perinteinen pasha ja Joensuun tuliaisena saapunut mokkatäytekakku. Nam. Herkuttelu on ihanaa.

Samppanja sopii moneen – alkupalojen seuraan, jälkiruokaa täydentämään, erilaisten kalojen kanssa tai vaikka ihan sellaisenaan. Aito samppanja tekee hetkistä erityisiä.

Mikäli olet kiinnostunut hyvistä viineistä, kurkkaa Viikon viini-sivustoa. Sieltä löytyy ajankohtaista juttua eri viineistä sekä  tarjoiluvinkkejä.

”yhteistyössä Nicolas Feuillatte”

Write A Comment