Mun teki mieli jutella teille pullasta, mutta koska en ennättänyt kuvata aiheeseen sopivaa materiaalia, juttelen lehdistä, joista niistäkin minun on pitänyt jo jonkin aikaa kirjoitella. Siitä on tovi kun instagramissa tuli kommentoitua kotimaisia sisustuslehtiä ja sain kimmokkeen avata omaa näkökantaani sisustuslehtiin.
(maljakossa pihalta kerätty kimppu lemmikeitä ja minttua, kahvikupissa Nespresson Volluto)
Jos uskallan sanoa, niin harva teistä lukijoista on varmaan lukenut niin paljon sisustuslehtiä kun minä. Intohimoni sisustuslehtiin alkoi jo n. 9-vuotiaana äidin kainalossa. Silloin ykköslehti oli Avotakka ja toinen kotimainen nimeltä Makasiini (sitä tuskin monikaan täällä muistaa). Minulle oli aina kuukauden kohokohta kun sain äidin kanssa syventyä uuden Avotakan pariin. Yhdessä tutkimme kodit ja tuote-esittelyt, fiilistellen niitä. Tästä on todella kauan aikaa, mutta lapsesta saakka olen ahminut kaikki käsiini saamani sisustuslehdet (ja muotilehdet myös). Muistan isin aikanaan sanoneen että hän ostaa minulle jokaisen englanninkielisen lehden jonka haluan, sillä samalla oppii kielen. Niinpä tapahtui, tuolloin kun ei ollut nettiä. Meidän perheen kaikille lapsille on tosiaan osteltu lehtiä, kunkin kiinnostuksen mukaan – siskolle ja minulle sisustus- ja muotilehtiä, veljelle urheilulehtiä.
Niin hassulta kun se kuulostaakin, olen oppinut lehdistä tosi paljon asioiden yhdistelyä, värien käyttöä, sommittelua, klassikoita, muotoja, ihan kaikkea visuaalista. Niin ja sitä englantiakin ja myös ruotsia, sillä en ole unohtanut ruotsalaisia sisustuslehtiä, jotka ovat edelleenkin lemppareitani.
Tätä nykyä lehtien lukeminen on vähän vähentynyt, kiitos internetin, mutten kuitenkaan voisi olla ilman printtilehtiä. Niissä vaan on ihan oma juttunsa.
Tällä hetkellä jo työnikin puolesta luen tarkasti etenkin kotimaiset ja ruotsalaiset sisustuslehdet. Muita ulkolaisia ostelen vaihtelevasti. Kotimaisista lehdistä tulee luettua Glorian Koti, Avotakka, Deko ja Divaani. Näistä lehdistä lempparini ovat vähän vaihdelleet, ykkösenä on usein ollut Deko, sitten Glorian Koti, Avotakka ja Divaani sitten näiden kahden jälkeen.
(Avotakan huhtikuun numerossa kansikuvassa saakka serkkuni Anun ihana koti)
Pitkästä aikaa kotimaisella sisustuslehtirintamalla on tapahtunut ravisteluita, päätoimittajat ovat vaihtuneet ja lehtiä on uudistettu. Tällä hetkellä Avotakka on erittäin mielenkiintoinen ja parantunut huimasti Kari-Otson siirryttyä remmiin. Vielä ehkä kaipaan vähän enemmän selkeyttä ja skarppiutta, mutta hyvällä tiellä muutos jo on. Avotakka on taas mielenkiintoinen.
Myös Glorian Koti uudistui äskettäin ja päätoimittajaksi tuli Tytti Kontula. Glorian Kodissa puolestaan on haluttu rentouttaa linjaa ja tulla lähemmäs lukijoita. Tyyliä on vähän kokeiltu ja haettu, hyvältä näyttää sekin. Meilailtiinkin vähän Tytin kanssa aiheesta, kyselin mitä heillä oli mielessä lehden uuden linjan tiimoilta.
Glorian Kodissa pääosassa on edelleenkin suomalaisten, tyylikkäiden kotien esitteleminen ja niiden lisäksi toimivien sisustus- ja ostovinkkien jakaminen. Yleisesti lehden ajatusmaailmaa ovat: persoonalliset kodit ideoineen, hyvän designin esilletuominen ja aikaa kestävien valintojen löytäminen, tyylin kehittäminen, uusien trendien esitteleminen, vinkkien jakaminen, avoimuus, kokeilevuus ja elämän näkyminen sisustamisessa. Aika hyviä tavotteita minusta.
Dekolla on oma aika trendikäs linjansa, se on tätä hetkeä. Lehden tyyliä näkee paljon sisustusblogeissa ympäri skandinavian. Pidän kovasti, vaikka joskus ehkä vähän kaipaisin jotain yllättävää, wau-efektiä – ei niin ”harkittua” stailaamista.
Divaani on näistä itselleni etäisin lehti. Johtunee aika muhkeasta ulkolaisten kotien esittelystä, ne ovat usein eurooppalaisen runsaita, ei ihan kolahda omaan makuun. Lisäksi karsastan todella suurta valmistajien kuviin pohjautuvaa sisältöä, sehän on kuin selaisi valmistajien nettisivuja. Joskus lehti yllättää positiivisesti, usein ei herätä mitään erityistä inspistä.
Ruotsalaisista lehdistä jaksan ammentaa aina inspiraatiota. Olen suurkuluttanut Skönä Hemiä ja Elle Interiöriä (Decoration nykyään) vuosikymmeniä. Kyllä ne ruotsalaiset osaavat sisustuksenkin.
Kotimaisissa lehdissä on kiva ihastella tuttujen koteja. Kuten Glorian Kodissa Cocon kaunista kotia. Kyllä siivousurakan jälkeen kaffe maistui samalla kun fiilistelin upeita Suvin ottamia kotikuvia.
(bongaa nojatuolista kaksi koiraa)
Tämä näkymä ja lehtifiilistely tapahtui eilen keskiviikkona. Minulla oli vapaapäivä töistä ja olin siivoskellut ahkerasti. Palkinnoksi keitin kupposen kahvia ja nappasin seuraksi pinon sisustuslehtiä. Paras tapa saada siivousintoa on selata kauniita kotikuvia. Jaksoin taas lehti- ja kahvitauon jälkeen jatkaa ikkunanpesua.
Jaksoitko lukea koko jutun, tästä tuli niin pitkä. Olisi kiva kuulla myös teidän mietteitä sisustuslehdistä! Mitkä ovat suosikkilehtesi, luetko edelleen paljon lehtiä, mitä toivoisit lehdiltä jne. Kertokaahan!