(paita Saint James / farkut Diesel Skinzee*saatu / tossut Karhu)

Päivän kuvauspaikaksi oli ihan ehdottomasti valittava tuo by Lassenin mieletön nojatuoli, joka saapui muutama päivä sitten Koodiin. Tuolin nimi on osuvasti The Tired Man, malli on 30-luvulta, mutta istuu just tähän päiväänkin.

Simppeliä asua olen koristellut hennoilla kultakoruilla. Käsikoru Syster P:n ja kultasormukset ikivanhoja omasta korulippaasta löytyneitä. Nyt nuo ohuet kultasormukset ovat taas ajankohtaisia, modernisti ne ripotellaan joka sormeen yksitellen.


Välillä muutakin nassua tänne, pistin Tomin kameran takaa myös poseeraamaan. Kukkapaita ja parta – jees! Pikkutakki on Frennin ja kukkapaita Sandin, jos oikein muistan.

Olimme aamulla sujauttaneet jalkaan toisista tietämättämme samanlaiset Karhut ja mustat farkut. Koodissa on aikamoinen pukeutumiskoodi, ei ole harvassa ne kerrat kun minä ja Maija ollaan melkein identtisissä asuissa, tai Tominkin kanssa. Muistan yhden kerran vuosien takaa, kun meitä kuvattiin Tomin kanssa Glorian Koti-lehteen ja olimme pukeutuneet aamulla toisista tietämättämme raitapaitoihin ja farkkuihin, kuvasta tuli aika hauska. 
Karhun täydennyslähetys saapui eilen Koodiin, siinä tuli Albatrosseista naisten koot ja myös tuo uusi harmaa väri, mustien, tummansinisten ja tummanvihreiden täydentäjäksi. Harmaat collarit eivät vielä saapuneet, mutta niitä tosiaan olen tilannut.

The Tired Man-tuolissa Missonin mieletön kukkatyyny, by Lassenin pikkupöydällä Tom Dixonin kullanvärisiä tuikkukuppeja. Aika luksus kombinaatio. Tykkään sisustuksessa nyt tuollaisesta vähän kansainvälisestä meiningistä.

Pakko vielä laittaa kuva pelkästään upeasta tuolista. Kyllä tuossa kelpaa lepuuttaa itseään työpäivän lomassa.

12 Comments

  1. Enpä olekaan testannut tuota Lassenia, näyttää mukavan lokoisalta. Puuttuu vain lukulamppu ja hyvä kirja 🙂 Kiitos muuten edellisestä postauksestasi ja sen varsinkin teehuonearvioinnista. Oon ollut joskus Kämpissä häissä ja siellä ruoka oli moitteetonta. Ruokapuolella brasserie ihan ok, mutta en välttämättä suosittelisi. Taidan testata vielä tuon Salutorgetin kello viiden teen.

    Ja pakko mainita vielä sushista: tykkään ja tykätään tehdä myös itse ja on tullu testattua useampia paikkoja. Jos joskus käyt Helsingissä esim. Oopperassa, niin siinä lähellä, Runeberginkadulla on japanilaisten pitämä pieni sushiravintola (enemmänkin kuin sushikioski-siisti, ja pieni) Wagocoro. Todella laadukkaasti tehty riisi, raaka-aineet tuoreita ja loistava palvelu (suomi/englanti). Kannattaa vaan olla ajoissa liikkeellä, koska ravintola on auki ma-pe ->18.00 ja joskus harvoin raaka-aineet ovat saattaneet loppua.

    • Salutorgetin teetä on tarkoitus kokeilla seuraavaksi kun ennätän mestoille. Tosiaan ihan ok oli tuo Kämp, mutta olin odottanut ehkä liikaa. Musta vaan mikään ei maistunut miltään ja vähän loppui suupalatkin kesken. Olen kerran ennen syönyt brasseriessa ja sekin oli vähän pettymys. Mietin vaan miksei noin tasokas paikka satsaa kunnolla ruokaan. Veskitkin oli sekä miesten, että naisten puolella tosi epäsiistit. Voi, ei saisi mollata 🙂

      Kiitos sushivinkistä, pistän korvantaa!

Write A Comment