Archive

kesäkuu 2015

Browsing

Juhannuksen jälkeen on koittanut paluu arkeen, sillä ensimmäinen osani kesälomasta on nyt käytetty ja töihin palattu. Olikin aika vilkas alkuviikko kun Koodissa alkoi alennusmyynnit. Ihana oli kyllä mennä töihinkin, mikäs tässä kun on kiva työpaikka.

Koska en olen ennättänyt napsia kivoja kuvia blogia varten, tarjoilen teille taas ruokakuvia. En tosiaankaan ole alkamassa ruokabloggariksi, mutta kesän valo on niin ihana, voi kuvata ruokansa vielä niin myöhään kun me sen syömme, eli joskus seitsemän aikoihin illalla.

Näissä tarjoiluissa ei ole mitään ihmeellistä. Paistettuja kanapaloja, grillattuja vihanneksia, sienimuhennosta, scriracha-kastikkeella maustettua kermaviilikastiketta ja silputtuja yrttejä. Ruokamme muodostuu usein vähän siitä mitä tekee mieli ja mitä kaapista sattuu löytymään.

Olen huomannut että monasti ihmiset stressaavat siitä mitä ruokaa laittaisi – miksei sen sijaan miettisi mitä aineksia haluaa syödä. Kun kokoaa lautaselle maukkaita raaka-aineita, niistä se ruoka syntyy itsestään. Valitaan yleensä kaupasta pääraaka-aine ensiksi, meillä se on yleensä kalaa tai kanaa, joskus joku tuhdimpi kasvisvaihtoehto, viikonloppuna ehkä ylellisemmät pihvit. Tuon pääraaka-aineen ympärille sitten kaivellaan kaapista jotakin lisukkeeksi, vihanneksia, salaattia tai vaikka pastaa.

Ruoasta voikin siirtyä näppärästi keittiökuulumisiin. Keittiömme uudistus etenee ja elokuun puolivälissä sen pitäisi valmistua, jee. Mutta palaan kyllä keittiöaiheeseen jo aiemmin, Festivo-kylmäkeskuksesta on tulossa postaus ihan kohtapuoleen – vähän käyttökokemuksia ja fiiliksiä, sekä mitä kaikkea sinne oikein mahtuukaan. Lisäksi voisin esitellä jo saapuneen Vipp-hanamme ja vähän ajatuksia muutenkin keittiöstä.

Sellaista tähän keskiviikkoon. Katsotaan puenko huomenna jotain kivaa päälle, niin saataisiin taas myös asukuvia tänne väliin.

Juhannusaatto sujui täällä ihanan leppoisasti. Nautimme omalla pihalla auringosta, isäntä leikkasi ruohon, minä pesin paljun. Samalla tuli katettua terassille illallispöytä. Isäntä grillaili meille pitkästä aikaa pihvejä ja muita lisukkeita. Minä katoin taas yhdenlaisen salaatin pöytään. Koirulaiset touhusivat mukana, välillä lepäillen. Käytiin heidän kanssa poimimassa viereiseltä niityltä lupiineja juhannuspöytään, toinen kimppu noukittiin kasvimaalta.

Vanhan ajan mansikkakakku tuli leivottua, jälkkäripöydässä oli lisäksi naapurin paistamia herkullisia muurinpohjalettuja. Tuli syöntiähky ennen juhannussaunaa. Saunan jälkeen paljuilua, minä vain piipahdin siellä, meidän isäntä ja naapurin isäntä viihtyivät paljussa pidempään. Sillä aikaa siivoilin pöydän ja keittiön kuntoon.

Iltaa istuttiin olohuoneessa, yökahvit ja kakkupalat vielä herkutellen. Kaiken kaikkiaan erittäin ihana juhannusaatto.

Kiehtovia tuollaiset autioituneet talot. Tämä paikka on bongattu lenkillä,  oltiin päätetty tulla talon pihaan retkelle joku kerta. Piknik-hetki oli ajateltu viime sunnuntaille, mutta ilman takia siirsimme retkeä maanantaipäivään. Maantantain kaupunkiasioiden jälkeen pakattiin eväskassit ja kasa kauniita astioita ja tekstiileitä mukaan. Piknikin yhteydessä nimittäin testailin Sokos-yhteistyön merkeissä heidän kodinosastonsa tuotteita kesäretkellä. Valitsin minun mielestäni kivoja ja käytännöllisiä tuotteita, jotka sopivat kesäisiin piknikmeininkeihin tai terassiruokailuihin.

Kattauksesta tein värikylläisen, se tuo vaihtelua usein hillitympiin kotikattauksiin. Iloiset keittiöpyyhkeet toimivat hyvin retkiservietteinä. Dunin tyylikkäät muovilautaset ja aterimet eivät näytä yhtään kertakäyttöastioilta.

Pack it-sarjan käytännölliset kylmäkassit ja pussukat pitävät retkieväät ja juomat viileinä. Kassit ovat myös mitä mainioimpia kesän kauppareissulle, kalat ja lihat pysyvät viileinä automatkan ajan. Tuollainen kassi pitäisi ehdottomasti hankkia.
(Pack it-pussukat kesäkuun S-Etutuotteena)

Retkipaikka oli kallioinen, välissä vihreitä heinikoita ja vanhoja puutarhan jäänteitä. Levitin muovitetun retkiviltin päälle Sokoksen House-sarjan valkoisen pellavaliinani.

Retkieväinä itse leivottuja sämpylöitä perinteisillä leikkele/juustotäytteillä. Ihastuin tuohon keittiöpyyhe servettinä idikseen, sitä täytyy noudattaa jatkossakin ulkokattauksissa.

Eväskassissa oli myös leipomaani raparperipiirasta. Nuo Dunin muovilautaset ja aterimet osoittautuivat oikein hyviksi. Vaikka tuuli oli voimakas, pysyivät ne aisoissa pahviastioita paremmin. Lisäksi muovilautanen on kädessä kivan tukeva, näin kun syötiin lautasta kädessä kannatellen.

Meillä oli tuommoinen hassu idea – kuvata t-paitoja hylätyn talon kuistilla. T-paidat ovat Sokoksen miesten osastolta, vasemmalla Dieselin ja oikealla Ralph Laurenin teeppari.

Maisema talolta päin, meri siintää tuolla jossain alhaalla. Joskus tämä piha on varmasti ollut tosi kaunis, niin paljon vanhoja istutuksia sieltä saattoi vielä bongata.

Tuulisella ja oikukkaalla kesäsäällä on pakko ottaa ilo irti tunnelmoinnista. Dunin kynttilälyhty sopii tällaisiin kesäsäihin hyvin, liekki on hyvin suojassa tuulelta. Tällaisia lasisia kynttilälyhtyjä voisi sirotella pitkin pihaa kesäiltana.

Pelikortit oli mukana. Kalliolla olisi viihtynyt myöhempäänkin jos ei olisi tuullut niin vietävästi. Onneksi oli lämmintä päällä, kuvassa Peakin huppari.

Hämärähän se koitti kun aurinko hävisi horisonttiin. Eväät tuli syötyä, paitsi hedelmiä ja marjoja oli varattu reilusti, niitä sai vielä napostella illalla kotosallakin.

Mieleen jäi kivan värikkäät astiat, piristivät kyllä kummasti retkeä. Dunin lautaset ja aterimet jo kotiutinkin meille.Toivottavasti tästä juhannuksesta alkaa ihana kesäinen ilma, pääsee usein nauttimaan piknikeistä ja ulkona syömisistä.

Lisää vielä retkestämme Sokoksen sivuilla tässä.

Mahtavaa juhannusta!

”yhteistyö”


Eilen aamupäivällä saatiin ihailla luonnon elämää ihan aitiopaikalta, omasta keittiön ikkunasta. Tuo toinen huikkasi minulle keittiöstä että ”äkkiä tänne” ja mitä ihmettä – suoraan meidän ikkunan alla oli kauris nautiskelemassa mehevästä heinäateriasta. Ennätimme pitkän tovin seurailla hänen ruokailuaan, kunnes päätin kipaista hakemaan kameran. Parhaat otokset menetin ruokailua ihaillessa, mutta sain vielä kuitenkin muutaman kuvan kamerallekin.

Miten kiva kun luonto tulee ihan melkein sisään saakka. Huomatkaa meidän voikukkapelto; pääsee isäntä pian niittohommiin takapihalle. Tuo niitty ei kuitenkaan ole enää meidän tonttia, vaan kaupungin puistoaluetta.


Kesäinen perjantai sujui pihalla käppäillen, vähän kaupungilla asioita hoidellen ja niin edespäin. Kun tultiin kaupungilta kotiinpäin, poikettiin läheiselle kyläkaupalle. Siellä juotiin kupposet kahvia ja syötiin jäätelöä terassilla, samalla ostettiin illallistarviketta. Paikallinen ”setä” myy joka perjantai siellä ihan tuoretta itse savustamaansa kalaa. On vähän eroa kaupan lihatiskin savukaloihin.

Tällä kertaa ostimme savustettua ahventa, siikaa ja villilohta. Suosikkini oli siika, vaikka kaikki olivat hyviä.

Kalan kanssa söimme salaattia ja kotijuustoa. Kokosin vaihteeksi salaatin lajikkeineen vadille, nätti esillepano on osa ruoan nautintoa. Tuosta napsittiin lautasille sopivat annokset ja nautittiin kesäisen kevyestä ruoasta.

Tänään ollaankin makoiltu koko päivä pihalla nurmikolla. Ateriointi hoidettiin noutoruoalla, välillä niinkin.

Oi kesä mitä kauneutta tuotkaan! Instagramiani seuraavat huomasivat jo minun keränneen taannoin iltakävelyllä ihan mielettömän syreenikimpun. Meidän oman pihan muutaman vuoden vanhat puskat ovat vielä niin vaatimattomia, ettei niistä raaski taittaa maljakkoon oksia. Mutta kävelylenkillä löysin niityn kupeesta hulppean sireenien valtaaman alueen, josta raaski taitella oksia maljakkoon saakka. Mikä mieletön tuoksu noista onkaan tullut kotiin.

Minusta näyttävä kimppu on parhaimmillaan olohuoneen ruokatilassa pitkän pöydän komistuksena. Valkoista seinää vasten kukat pääsevät hyvin oikeuksiinsa. Samalla kimppua voi ihailla monesta suunnasta.

Kuvat puhukoot puolestaan tällä kertaa. Kyllähän kauniita kukkia kuvaisi vaikka kuinka moneen otokseen.

Syreenin tuoksuista viikonloppua kaikille – muistakaahan piipahtaa luonnossa!