Kuinkas teidän sunnuntai on sujunut. Koska ulkona ei ole erityisen ihana kesäilma, olen vetelehtinyt melkein koko päivän sisällä rentoutuen. Tähän moodiin kuului sisustuslehtien ja keittokirjojen selailu. Rakastan hitaita päiviä, vietän sellaisia niin harvoin. Tänään olen vain vaihtanut sänkyyn lakanat ja pessyt muutaman koneellisen pyykkiä. Muuten tärkeintä on ollut vain oleilu. Kuten kuvasta näkyy kirjojen ja lehtien parissa se onnistuu. Tietysti iltapäivästä on kiljuva nälkä ja niinpä aloin suunnitella päivällistä.
Fiiliksiin pääsee hyvin kun selailee keittokirjoja ja hakee kattaustarvikkeita esille. Löytyipä jääkaapista avattu viinipullokin. Sitten vain tutkailin mitä kaapista löytyikään, kaupassa en ollut jaksanut käydä.
Koska pääraaka-aineeksi valikoitui lihalokerosta löytynyt jauheliha, etsin sen pariksi sopivia elementtejä. Löysin tomaattimurskaa ja papuja. Sipuleita lisukkeeksi, samoin omasta pihasta vähän persiljaa.
Olen muuten vanhemmiten oppinut rakastamaan perinteistä persiljaa. Joskus en siitä välittänyt, tai sanotaanko – ymmärtänyt sen päälle. Nykyään se on ihan yksi lempiyrteistäni.
Tekaisin löytyneistä aineksista jonkinlaisen chilin ja keitin sen seuraksi riisiä. Tuli muuten tosi hyvää, juuri sopivasti tujua pilviseen sunnuntaipäivään.
Chilin ainekset: jauheliha, sipuli, tuore chili, tomaattimurska, vesi, lihafondi, pavut. Mausteina käytin suolaa, mustapippuria, valkopippuria ja chilijauhetta. Pinnalla persiljahuntu.
Pöytään katoin vaihteeksi meidän jättisuuret syvät lautaset. Ne eivät mahdu astianpesukoneeseen ja siksi jaksan harvoin ottaa ne esille. Mutta ovathan suuret lautaset aika näyttäviä kattauksessa. Valitsin sitten sopivasti ruoanlaittoon puhtaan valkoisen college-paidan, enkä käyttänyt essua, lisäksi kattaukseen poimin valkoiset Artekin Siena-kangasservietit. Joten valkopyykkiä tuli tällä aterialla kiitettävästi.
Aloitin pienellä annoksella maistelun. Oli niin hyvää, että santsasin kolme kertaa. Meillä ei ollut tarjolla leipää ruoan kanssa, mutta joku maalaisleipä olisi sopinut hyvin tähän lisukkeeksi. Muuten yritämme välttää turhaa leivän syöntiä.
Pöydässä oli somisteena jo viikko sitten ostettuja pioneita, ne eivät oikein tahdo avautua vaikka kuinka yritin auttaakin. Maljakkona on aivan ihana roosa Muuton Silent-vaasi. Vieressä byLassenin kaksihaarainen kynttilänjalka. Tykkään siitä, että meidän ruokapöydällä on aina jotain katsottavaa, tyhjä pöytä olisi olohuoneessa vähän paljaan näköinen. Välillä unohtelen tahallani pöydälle myös kirjoja tai lehtiä, ne luovat kodikkuutta.
Jaksoin kyllä vielä jälkkärinkin – tietenkin. Tällä kertaa paistelin pannulla banaanit voissa, siirappia päälle ja nämä kipattuna vaniljajäätelön ylle. Ihan klassikkolempparini. Kahvikupissa Nespresson Volluto.
Kyllä nyt kelpaa pötkötellä loppuilta masu pinkeänä.
11 Comments
Leppoisa tunnelma näissä kauniissa kuvissa, rento tunnelma välittyy! Ja mitä herkkuja! Oma sunnuntai kului maalitelan kanssa heiluessa aamusta iltaan, ehkäpä seuraava sunnuntai voisi olla tällainen täysin rento vaihtelun vuoksi… 🙂
Oi kiitti, tosi kiva kuulla 🙂 Oli kyllä aivan ihana leppoisa sunnuntai! Maalitelan kanssa heilumisessakin on puolensa, ainakin se lopputulos. Sitten kelpaakin pitää verkkainen päivä lopputulosta ihastellen.
Olen niin samaa mieltä, että herkkjen lisäksi pitää olla myös silmänruokaa:))) Hyvinkin samanlainen hidas fiilis oli myös meillä. Heti aamulla selvisi kyllä louasmenyy, koska mies kävi kokemassa muikkuverkot naapurin isannän kanssa ja sai häneltä palkaksi tuoreita muikkuja. Voissa paistettuna, vain suolalla maustettuna ja lisäksi salaattia ja tuoretta leipää, nam!
Keäiset sadepäivät antavat niin hyvän syyn löhöillä luvan kanssa. Lehtipinoja siellä täällä ja sukankutimet välipalana.
Mietin muuten tuota isojen lautasten mahtumista tiskikoneeseen. Minäkin luulin ensin uuden koneemme kanssa, että eipä mahdu kaikki isot astiat, mutta toisin oli. Koneen yläritilä nousee tarvittaessa toiselta puolelta korkeammalle, jolloin altaritilälle voi laittaa myös isoja lautasia ym. Yläritilän osto ja lasku tapahtuu kätevästi käden puristuksella. Kokeilepa konettasi ja jos ohjekirja vielä löytyy, niin sieltä saattaisi löytyä myös lisätietoa.
Eikö 🙂 Ihan aina ei töiden jälkeen jaksa fiilistellä kattauksen kanssa, usein syödään pikaisesti sohvapöydän ääressä 😉 Kuulostaa ihan luksukselta tuo vastapyydetty kala! Nami.
Mahtuu nuo lautaset jos laittaa ne poikittain, silloin vaan vievät niin paljon tilaa, että en viitsi usein täyttää lautastasoa kahdella lautasella. Meillä ei valitettavasti ole tollaista nostettavaa ritilikköä. Kerran kokeilin. Kiitos kuitenkin vinkistä.
Ihana sunnuntai! Ja nuo Artekin servietit, myydäänköhän niitä yhdessä ihanassa turkulaisessa sisustusliikkeessä?
Mukavaa viikkoa!
-Minna
Oli kyllä, aivan loistava sunnuntai. Kuule me myytiin viimeiset alennusmyynnissä ja mä pelastin siitä itselleni ihka viimeiset kappaleet. Jostain syystä kangaservietit myy huonosti, ei vissiin niitä käytetä kovin paljoa. Minusta ihme, sillä meillä mennään usein kangasservieteillä. Eikä sitä edes huomaa jos pyyhepyykin mukana pesee kasan serviettejä. Tosin niiden silittäminen on toinen juttu, siksi suosin pellavaisia…
Ihanaa viikkoa myös sinne!
Eli taas otettava yhteyttä Artekin omaan kauppaan. Mutta tästä lähtien kun teille tulee jotain tuollaista myyntiin, niin kerropa minulle, täällä maalla kaivataan usein sellaista mitä kaupunkilaiset katsovat kieroon. Minä tykkään myös enemmän kangasservieteistä, ompelin jopa viime jouluksi uudet pellavaiset, kun ei kaupasta löytynyt minkäänlaisia kivoja. Jos jotenkin kyllästyt Artekin serviettien silittämiseen, niin tiedät minne ne voi toimittaa… 🙂
Mukavaa viikonloppua!
Ihana päivä ollut teillä siellä ja upeat kuvat jälleen kerran! 🙂
Oli kyllä, tosi mukava päivä 🙂
Ihania kuvia 🙂 jotenkin niin kauniita muttei liian stailattuja vaan ihanan "arkipäiväisiä"..
ja pionikimppu <3 oih.
Oi kiitos Maria 🙂 näitä kuvia ei tosiaan ole stailailtu, minusta on kivempi napsia otoksia oikeista hetkistä – vaikka joskus ajattelen, että olisi voinut vähän siirtää jotain ja tehdä kuvat "paremmin". Pionit rules!