Eikö sunnuntai olekin juuri oikea päivä kauniiden kuvien katselulle ja fiilistelylle. Ensimmäisenä herättyäni soitin tietysti isilleni ja onnittelin isänpäivän johdosta. Harmi kun ollaan kaukana enkä pääse tällä(kään) kertaa syömään äidin leipomaa isänpäiväkakkua. Onneksi pian kuitenkin nähdään, sillä ensi perjantaina meidän perhe kokoontuu Helsinkiin juhlistamaan isän taidenäyttelyn avajaisia.
Niinpä olen perinteiseen sunnuntaiseen tapaani oleskellut ja selaillut inspiraatiokuvia netistä. Törmäsin tähän viehättävään juttuun The Way We Play-sivustolla. Heillä on sivuillaan hauska small talk-osio, johon on haastateltu eri ihmisiä. Tässä lainaamassani jutussa piipahdetaan Filippa K:n markkinointijohtajan Ellen Dixdotterin kotosalla. Poimin tähän kuvat ja omat huomioni, koko jutun haastatteluineen pääset lukemaan tästä.
Pakko vielä kommentoida ylimmästä kuvasta tuota valaisinta. Michael Anastasiaksen Flosille suunnittelema valaisinsarja on niin mieletön, haaveilen sarjan pöytävalaisimesta itselleni, eikä tuo kattovalaisinkaan olisi paha, jos vain olisi sille paikka.
Ellenin keittiö on juuri nyt supertrendikäs. Perinteiset kaapinovet ovat kasvattaneet suosiotaan, nyt hiotummassa ja simppelimmässä muodossa. Värinä erilaiset harmaan sävyt ovat näemmä se juttu, samoin marmori (joka on minusta kyllä klassikko). Huomatkaa kuvien lämmin kellervä sävy, hyvältä näyttää, eli pää pysyyn hämärässä kuvaamisen takia, tunnelmalliset kuvat kuuluvat pimeään vuodenaikaan.
Ihailen juuri tuollaista rennon boheemia ja elegantia pukeutumistyyliä. Voitte uskoa, että rakastuin tuohon harmaaseen kollariin ja miten täydellinen se on kuviollisen hameen kanssa. Ihastelin myös siroa kaulakorua ja (Cartierin?) kelloa. Paita on Filippa K:n, hame Marnin ja saappaat second hand-löytö. Ja mikä suloinen asu tuolla pikkuisellakin. Ja vielä kommentti sisustukseen liittyen; pitkät runsaat verhot ovat aivan upeita.
Olohuonenurkkaus on kovin huoleton ja sattumanvaraisen näköinen, vaikka tyynylajitelma on taatusti rakennettu ajatuksella. Tuo upea B&B:n sohvapöytäklassikko on ihan mieletön, muistan mallin jo 90-luvulta, nyt se sopii taas täydellisesti tähän hetkeen. Omassa olkkarissani on myöskin torkkupeitto heitettynä nojatuolin päälle, oikeastaan tuollaiset peitotukset ovat kivoja näin tunnelmalliseen vuodenaikaan. Ja hei, pieni yksityiskohta, palmu.
Huoneita ei tarvitse sisustaa aina liian mietitysti, muutama osuva esine ja huolettomasti sijoiteltu kenkäpari riittävät. Tyhjä tila on luksusta. Niin on myös taitavasti ryhmitellyt taulukollaasit. Taide on tärkeä elementti sisustamisessa, kuvitelkaa tuo kuva ilman taulukollaasia, tai sen tilalle jokin yksi muodikas posteri. Ei olisi sama.
Tykkään muuten älyttömästi tuon keittiökaapiston sävystä. Vieläkin koko ajan haaveilen makuuhuoneemme seiniin jotakin harmaata sävyä. Mutta se saa jäädä odottamaan, kunnes ensin saadaan maalattua meidän keittiö. Pian, pian, kun nämä kiireemme vähän rauhottuvat.
Leppoisaa sunnuntain jatkoa!
10 Comments
Aivan ihana koti! Kiitti inspiraatiosta!
Tulee kyllä tosi kiva viikonloppu… <3
Olin ihan fiiliksissä kun löysin tuon sivuston 🙂
Tulee huisin kivaa, mahtava nähdä pian!
Kiitos ihanasta lukuvinkistä! Mukavaa katsella kauniita kuvia harmaana sateisena marraskuun sunnuntaina. Oli kiva juttu. Olen ihastunut tähän blogisi monipuolisuuteen, kiitos siitä!
terv. Pauliina
Eikö, tällaiset inspiroivat sivustolöydöt ovat niin huippuja, että pakko jakaa teillekin 🙂 Ja mahtava kuulla että pidät blogistani. Haluankin pitää blogini monipuolisena, jakaa niitä kivoja asioita jotka sillä hetkellä sykähdyttävät minua.
Kiitos vinkistä! Ihanat ja inspiroivat kuvat. Muutenkin sivu vaikutti mukavalta ja täynnä mielenkiintosia juttuja.
Noora
Olepa hyvä, näitä on kiva jakaa 🙂 Sivusto oli kyllä tosi kiva löytö.
Onpas kyllä tosi kaunis sävy tuossa keittiössä ja kaapistojen malli on myös todella hieno. Tulee mummola saaristossa mieleen. Boheemi mummu maalasi papan nikkaroimat kaapit aina uusilla väreillä, millä milloinkin, muistan ainakin ruskean, keltaisen ja oranssin.
Eikö, tuollaiset savuiset pehmeät sävyt ovat nyt niin ihania. Ja mielettömiä muistoja sinulla, muistot on parhautta!
Wau! Mihin paikkaan isäsi taidenäyttely Helsingissä tulee? Minä menen sen näyttelyn katsomaan 100-varmasti! Et tiedäkään kuinka kiivasta keskustelua isäsi taide on meidän kotisohvalla aiheuttanut 🙂 Minä olen abstraktin taiteen harras ihailija ja mies ei ihan niin kova ihailija. Nyt olemme reilun vuoden pyöritelleet minne sijoitetaan hankkimani iso Jan Kenneth Weckmanin työ ja muut uudet työt. Multa on kaikki hankinnat kielletty kunnes tuo taulupino on seinällä 🙂
Isän näyttely tulee Helena Karihtalan galleriaan! Kannattaa ehdottomasti käydä se katsomassa, on niin kiva kun isän töitä tulee esille sinne pääkaupunkiseudulle. Taide on kyllä mahtavaa, se tuo syvyyttä kotiin. Nauttikaahan taulujen ripustelusta!