Ah sunnuntain rauhalliset aamut. Koska omaan viikkooni kuuluu oikeastaan vain yksi päivä jonka voin aloitella verkkaisesti nautiskellen, pyrin ottamaan siitä kaiken irti. Tämä viikonloppu oli poikkeus, oli kaksi rauhallista aamua. Lauantain aloitin lukemalla Kon Mari-kirjan, jonka sain Maijalta lainaksi. Käperryin sohvan nurkkaan kahvikupillisen kanssa ja ahmin koko kirjan kerralla. Ja kyllä, sain siitä inspistä touhuta – sukat eivät makaa enää perunoina yms. kätevää. Kirjaa on hypetetty ihan hirmuisesti, minä odotin ehkä vielä enemmän siltä. Mutta toisaalta, sen tehtävä on motivoida järjestämään ja niinhän se teki.
Toinen kaveri katselee ulos ja toinen löytyi kainalostani. Meidän koirulaiset on aika aamu-unisia, heräsin tänään jo yhdeksän jälkeen ja molemmat koirat tuumasivat ulkoilun jälkeen, että parasta on jatkaa lepoa.
Lauantain siivouslukemisten jälkeen oli tänään sunnuntaina astetta juhlavampaa, sillä siivousinnostuksen puremana olohuone oli puunattu ja lukuvuoroon pääsi Upeana Juhlaan-kirja, jonka Suvi ja Janina olivat minulle ystävällisesti lähettäneet- kiitos. Kohta alkaa talven juhlakausi ja siihen oli ihana hakea fiilistä kivasti kootusta kirjasta.
Siinä sitten makoilin soffalla kotivermeissä ja uppouduin juhlameikin ja juhla-asujen maailmaan. Ihanan rentouttavaa ja ylellistä. Etenkin kun seurana oli kaffit ja vastapaistetut patongit.
Tunnelman kruunasi vielä mehevän pinkki ruusukimppu, jonka isäntä minulle osti pyhien iloksi. Miten olenkaan ihastunut ruusuihin just nyt.
Päivän ohjelma jatkuu täällä illallisen odottelulla, isäntä on luvannut kokata lammaspihvejä ja muita Kekri-herkkuja.
6 Comments
Luin myös KonMarin tässä hiljattain… Miten se oli mielestäni vähän lapsellisesti kirjoitettu?! Julistuksia tyyliin "elämäsi tulee muuttumaan" ja "mikään ei ole ennallaan, kun teet näin-ja-näin", samoin pohdintaa mitä laukustasi mahtaa tuntua, kun sitä roikutetaan olalla koko päivä jne.. 😉 Monet ohjeet eivät myöskään päde lapsiperheeseen, jotain välttämättömyyshyödykkeitä vaan on säilytettävä vaikka ne eivät todellaan tuottaisi iloa! No, samaa mieltä, järjestelymotivaatiota kirja kuitenkin tarjosi. Ja ehkä en ole niin kohderyhmää, kun kierrätän ja poistan tarpeetonta tavaraa muutenkin säännöllisesti.
Ihana tuo eka kuva 🙂
Olihan se vähän sellainen 🙂 odotin kieltämättä vähän enemmän hehkutuksia kuultuani, mutta kirja oli nopsasti luettu koska se oli todella kepeästi kirjoitettu. Siitä oli helppo poimia parhaat ajatukset ja vinkit, niitä sitten noudattelemaan. Ihailen ihmisiä jotka voivat luopua kaikesta ylimääräisestä, itse en siihen pystyisi, vaikka kokoajan yritän vähentää kamaa.
Itselläni on vielä tuo Konmari lukulistalla. Organisointia ja järjestystä rakastavana tyyppinä jännä nähdä tuleeko jotain uusi ahaa-elämyksiä! 🙂
Kyllä se kandee lukea, muutamia kivoja ajatuksia ja vahvistusta omalle karsimiselle ja siivousinnolle.
Ihanaa pinkkiä 🙂
Pinkki piristää 🙂