Koskakohan olen viimeksi julkaissut asukuvan. Vaikka tänäänkin olin töissä fakuissa ja villapaidassa, oli tässä sentään vähän skarppiutta, joten napsaisin kuvat työpäivän jälkeen. Mellä on ollut luvattoman kylmä töissä, niin etten ole edes voinut aina vaihtaa jalasta lämpimiä talvikenkiä kevyempiin, vaan olen köpötellyt raskaissa popoissa, toisinaan myös villakangastakkiin kietoutuneena. Nyt vähän helpottaa kylmyyden suhteen ja pukeutumista voi harkita muussakin mielessä, kuin lämpimänä pysyäkseen.
Farkkumallini on Acnen Boy. Ei kyllä mikään imartelevan kaunis housumalli. Naureskeltiin juuri yksi päivä Maijan kanssa töissä, miten rumia trendikkäät farkut ovat. Molemmilla oli jalassa korkeavyötäröistä ja porkkanalahjetta. Mitäpä siihen muuta tokaisemaan kuin – muoti ei ole aina kaunista. Miten te ajattelette tuosta aiheesta?
Meinasin jo tuskastua noihin kenkiin. Niin ihanat kun ovatkin, pakko myöntää tunarointini jälleen kokovalinnan kanssa. Kun vedän kengät jalkaan ne ovat ensin niin ahdistavat, että meinaan aina vaihtaa ne kuitenkin toisiin. Mutta kun olen niillä hetken malttanut kävellä, jalka mukautuu tiukkuuteen. Silti puntaroin vielä, josko möisin kuitenkin ne pois. Vitsit.
Näin kiintoisia ajatuksia tähän lauantai-iltaan.
8 Comments
Hei, kirjoitin omaan blogiini jokin päivä sitten myös farkuista. Olen melko lyhyt, ja siksi olenkin jämähtänyt ihan kapeisiin malleihin koska ne tuntuvat antavan lisäpituutta, heh, ja sirouttakin. Sinulla kuvassa oleva malli on kuitenkin vielä suhteellisen kapea ja näyttää tosi kivalta, kun lahkeet on kääritty. Ja kengät ovat aivan ihanat, ja antaa ryhtiä asulle todellakin. Oikein kivan näköinen asu! Ja pitää ehkä kokeilla rohkeasti vähän leveämpiäkin malleja… Maarit
http://sopusointuja.blogspot.fi
Mä katsoinkin sun postauksen, olen juuri löytänyt kivan blogisi 🙂 Mäkin olen aika lyhyt (163) joten pillit ovat ehkä ne ideaalisin valinta, mutta olen farkkujen suhteen niin kokeilunhaluinen, että pakko välillä testailla näitä vähän ovelampia mallejakin. Vaikka aina sitä tuleekin mieluiten vedettyä ne pillit tai boyfriendit jalkaan. Monkilla on kivoja trendikkäitä farkkumalleja kohtuuhintaan.
Älä nyt noin sano, musta noi näyttää sun päällä tosi hyviltä! No mulla on näissä kehuissani vähän oma lehmä ojassa myös, heh – olen nimittäin juuri tilannut itselleni vähän sellasesta paksummasta vaaleasta farkusta Current/Elliotin boyfriend-farkut… mutta kivaa saada jotain uutta iänikuisten skinny jeansien rinnalle.
Mutta tosiaan: turhaan dissaat farkkujasi nainen, looking vvvvery good!
Ah, kiitos ihana Veera 🙂 kyllä se tosiaan on niin, että vaikka enimmäkseen sortuu aamulla valtisemaan pillit kinttuihin, tekee vaihtelu välillä terää. Klassiset boyfriend-tyylit on musta ihan nättejäkin, nämä korkeavyötäröiset ja mamma-mallit vähän epäilyttävämpiä, vaikka ero on hienonhieno. Mun lemppareimmat boyfriendit olen löytänyt Monkilta, just täydellinen malli mun kropalle, kyllä kesti monta vuotta löytää, yleensä kaikkien boyfriendit on liian isoja, jopa koossa 24.
Minulla on myös nuo samat Acnen kengät ja ne ovat jalassa ainakin minulla ihan supermukavat. Ainoa mutta on kenkien jalkaan laittaminen ja pois ottaminen. Nuo lyhyet varret ovat niiiin tiukat että päälle laittaminen ja pois ottaminen on tuskaa.
Juu, nää kengät on tosi hankala laittaa jalkaan ja ottaa pois, sekin vaikuttaa siihen, että jäävät turhan usein kaapin alle käyttämättä. Uskon että ovat tosi mukavat jalalle, kun ovat näin vähän liian pieninäkin ihan mukavat, vaikka vähän puristavatkin. Hitsi kun se yhtä isompi koko oli vähän liian väljä, tässä jutussa olen vähän sellainen väliinputoaja.
Hei, sinulla on kaunis ja klassinen tyyli ja blogiasi on kiva lukea. Mikä tuo kuvassa näkyvä ruokapöytä on? Olen pitkään etsinyt ruokapöytään ja tuo näyttää tosi kauniilta.
Oi, kiitos, kivasti sanottu 🙂 Tuo valkoinen laminaattikantinen ruokapöytä on Muuton, aivan ihana pöytä!