Miten ihana oli herätä auringonpaisteeseen. Eilinen loskanpotkiminen ei haitannut yhtään mieltä, kun aurinko valaisi päivää. Valosta innostuneena nappasin aamun bussimatkalta maisemakuvan. Kännykkäräpsy bussin ikkunasta on joskus paikallaan, olen kurkannut tuota kuvaa monta kertaa instatililtäni. Kyllä valo on ihana asia. Eikä edes haitannut, että iltapäivästä taas tuhrustui ja harmaantui. Aamupäivän auringolla jaksaa hetken.
Kuljen töihin joko omalla autolla tai bussilla. Nykyään aika usein bussilla, sillä meillä ei ole kahta autoa. Kun muutettiin omakotitaloon, ajattelin että on ehdottomasti hankittava toinen auto. Mutta nyt ei tulisi kuuloonkaan, bussilla on mukava ja kätevä mennä. Oikeastaan nautin reilun vartin rauhallisesta bussimatkasta aamuisin. Selaan toisten instat, itse kun menen vasta kymmeneksi töihin, on sinne ennättänyt tulla monet aamukuulumiskuvat. Saan myös olla hetken ajatuksineni ennen työpäivää.
Tänään kiinnitin huomiota bussikäyttäytymiseen. Ystävällinen bussikuski odotti kolmella eri pysäkillä yhteensä neljää eri matkustajaa, siis sellaisen pidemmän ajan – usein nimittäin kuskit vaan kaartavat matkaan vaikka joku kiirehtii pysäkille. Näistä neljästä yksi sanoi kuskille kiitos, kolme muuta eivät vilkaisseetkaan, vaan painelivat suoraan istumaan. Tällaisena verrattain tuoreena bussimatkustajana olen vissiin aika perinteikäs. Tervehdin kuskia sisään astuttaessa ja kiitän pois lähtiessä (no en ihan aina mutta omalla pysäkillä ainakin). Mietin että miten teillä on tapana. Vai turtuuko bussikuski vaan jatkuvaan tervehtimiseen, etenkin vilkkailla reiteillä ja isoissa kaupungeissa. Tjaa, siinä oli aamupäivän mietteeni.
Bussilta kipitin kauppahalliin. Siellä on lempikojuni, nimittäin Auranmaan Leivän herkullinen pulla/leipäpuoti. Piipahdan siellä useamman kerran viikossa. Heidän valikoimansa on ihan perinteistä perinteisin, hinnat huokeat ja maut kuin kotona leivottuja. Tänään ostin perinteisen pullapitkon töihin, meille oli aamulla tulossa Linumin Marina esittelemään kevätkokoelmaa. Voi että tuo pitko maistui hyvältä.
Aamupäivä siis kului leppoisasti mitä ihanimpia tekstiileitä hypistellen. Nappasin kameralla muutamat kuvatkin näytekasoista, mutta kuulkaa niistä tuli niin hoopoja, että päätin tehdä ennemmin postauksen näillä kännykkäkuvilla. Tilattiin niin mielettömän ihania juttuja että oksat pois. Muutaman viikon kuluttua saamme ensimmäisen erän tekstiileitä. Laittelen kyllä tänne niistä tarkempaa juttua, sillä sekä materiaalit että värit olivat ihan huikean ihania. Miettikää – kaislan vihertävää, luonnonvalkoista, petrooliin taittavaa savuista harmaata, kaunista beigeä, hentoa roosaa.. Ja vielä yhdistettynä pellavaan, puuvillaan, silkkiin, villaan ja juuttiin, huoh.
Että tällaista oli tänään, oikein mukava päivä. Toivottavasti teilläkin oli!
Ps. Muistattehan seurata minua instagramissa @muotimielessa niin ja tietysti minun facebook-sivuanikin!
10 Comments
Heippa, olen miettinyt juuri samoja asioita bussikäyttäytymiseen liittyen. Mielestäni pitää tervehtiä tai ainakin katsoa ystävällisesti silmiin kun astuu bussiin. Lähtiessä voi heiluttaa kevyesti jos poistuu takaovesta tai kiittää jos poistuu etuovesta. Kiinnostaisi tietää merkitseekö moinen bussikuskeille mitään vai turtuuko siihen tosiaan. Vaikea on tosin asiaa selvittää 🙂
No sitä minäkin. Mietin vaan miten jossain Helsingissä, siellä kun matkustajia tulee jatkuvalla syötöllä. Olisi kyllä kiva tietää mitä se kuski tuumaa 🙂
Niin kevättalvea kuvassasi, jee! Tuo bussikäyttäytyminen on oma elämänsä:) Maalla asuvana, mutta myös kaupungissa eläneenä, olen ehdottomasti sitä mieltä, että kyllä tervehtiminen ja kiittäminen kuuluvat hyviin käytöstapoihin. Teen sen ihan spontaanisti ja mielestäni saan myös vastatervehdyksen ihan luontevasti. Kyllä bussikuskille tekee hyvää, kun hänet huomioidaan, uskon niin, tekeehän se tervehdys minullekin hyvää:)
Ja tuolla ruokakaupan kassalla, missä aina on kiire ja suhunii, niin kylläpä heipat kassa"tädille" ja juuri itselle kohdistetut vastaheipat tekevät eetvarttia:))) Mukavaa viikkoa!
Mä nään aina kevättä kun aurinko pilkahtaa, olen niin kevään ja kesän ihminen.
No niin mäkin ajattelen bussikäyttäytymisestä, tai siis oikeastaan yleensäkin ihmisten kohtaamisesta missä vain – kaupassa, bussissa..jne. Mä monesti sanon ruokakaupan kassallekin jotain ylimääräistä, joskus jossain marketissa oikein hätkähtävät (tai tuntuu siltä).
Mukavaa viikonloppua!
…tuo suhunii on suomenkielellä suhinaa:)))))
suhinaa :)))
Suosittelen käymään myös junnilan leipomossa, on myös kauppahallissa. Sieltä saa kanssa tosi hyviä herkkuja 🙂
Täytyypä sitäkin testata. Musta olisi pullanmaistajaksi, olen niin kokenut siinä hommassa. Mitä "aidompi" sitä parempi. Esimerkiksi sellaiset trendikahviloissa myytävät painavat ja palaneet korvapuustit on kamalia. Niissä on liian tuhti taikina, liikaa sokeria ja liian tumma pinta. Korvapuustikin on taitolaji 🙂 Nyt taisi mennä tämä vastaus vähän sivuraiteille… Mutta testaanpa myös Junnilan.
Kyllä bussikuskia pitää aina tervehtiä ja kiittää, näin olen lapsena jo tottunut.
Kyllä, samaa mieltä 🙂