VALOKUVAAMISESTA vol.1 – VÄLINEET

Olen ties kuinka monta kertaa ajatellut kirjoittaa valokuvaamisesta. Vaikka aihe on minulle mieluinen ja kiinnostava, on ollut tosi vaikea saada aikaiseksi postausta siitä. Siihen kun liittyy niin monta asiaa ja näkökulmaa, jotka haluan tuoda esille. Päätinkin että teen aiheesta useamman postauksen, niin ette joudu kahlaamaan valtavan pitkää pätkää kerralla läpi.

Oma tieni valokuvaamisessa alkoi vasta kun perustin tämän blogin, eli noin 8-vuotta sitten. Siihen saakka olin vältellyt kameraa molemmista suunnista – eli edestä ja takaa. Suhteeni valokuviin oli varauksellinen. En tykännyt olla kuvissa, koska mielestäni en ole tippaakaan kuvauksellinen, enkä koskaan ollut kokenut tarvetta tai intoa tarttua kameraan kuvaamisen merkeissä. Minusta oli aika tylsää katsella kavereiden lomakuvia yms. valokuvat eivät yksinkertaisesti vain kiinnostaneet minua. Nyt jälkikäteen ajateltuna aivan älytöntä, sillä olen ihan hulluna valokuviin. No ehkä en edelleenkään jaksa innostua hirmusti vaikkapa toisten lomakuvista (minusta kaikki ovat samanlaisia), mutta noin muuten rakastan katsoa erilaisia kuvia. Tutkia niiden yksityiskohtia, sommittelua, valotuksia, jne. Tietysti rakastan myös kuvata itse ja tykkään jopa käsitellä kuvia.

Aloitin siis blogin myötä kuvaamisen täysin nollasta. Ensimmäisiä hankintoja blogin takia olikin kamera. Ostin pikkuisen Canonin Ixus-pokkarin ja opettelin käyttämään sitä ihan automaattitoiminnolla, sillä sekin oli aluksi hankalaa. Siihen liittyi sitten kuvien siirtäminen koneelle ja niiden pienentäminen blogiin sopiviksi. Muistan miten hartaasti koetin tajuta jotain Photoshop Elementsistä (kuvankäsittelyohjelmasta jota vieläkin käytän). Kun olin alkanut tajuta jotain kuvista, ymmärsin, ettei ihan peruspokkarikama enää riitä minulle. Mietin että saan paljon parempia kuvia kun hankin paremman kameran. Seuraava ostos oli Canonin G10-kamera, jossa on jo manuaalisäädöt ja muita hienouksia. Tuo kamera oli kiinteälinssinen, oikein mainio, mutta halusin siirtyä pian sen jälkeen kuitenkin järkkäriin. Sainkin käytetyn Canonin 400-järkkärin kittilinssillä. Siinä vaiheessa olin päättänyt opetella tekemään itse kuvien valotussäätöjä ja yritin kovasti tajuta Petrin opastuksella mitä eri asetukset merkitsevät (mahtava kun oli opettaja lähellä). Ajattelin etten ikinä opi niitä. Miten ylivoimaiselta kolmen perusasian oppiminen tuntuikaan. Käänteentekevä juttu kuvaamisessa oli kiinteän 50 mm-linssin ostaminen, sen valovoima ja syväterävyys innostivat minua kovasti. Tuossa vaiheessa olin alkanut oppia säädötkin, käytin manuaaliasetuksia. Sain siis ”luvan” siirtyä parempaan välineistöön. Hankin nykyisen täyskennoisen Canonin Mark II-kameran rungon ja objektiivit siihen. Sen jälkeen saatoin hengähtää välineellisistä asioista ja keskittyä oppimaan kuvaamista paremmin ja siinähän ei ikinä tule valmiiksi.

Tuossa tiivistettynä oma alkuni kuvaamisen suhteen. Tässä postauksessa esittelen omat kuvausvälineeni.

Arjen menoissa mukanani kulkee Olympukselta saamani OM-D E-M10-kamera. Ensimmäinen Olympukseni oli PEN, mutta tämä OM-D on nyt ollut minulla noin parisen vuotta. Molemmat todella todella hyviä kameroita. Minijärkkäri on ihan mahtava pienen kokonsa ja laadukkaan jälkensä ansiosta. Bloggaajalle riittää ihan täysin ainoaksi kameraksi laadukas minijärkkäri. Suosittelenkin jokaiselle ensimmäiseksi järkkäriksi Olympusta. Kun osaa manuaalisäädöt ja alkaa hallita teknistä puolta enemmän, voi alkaa miettiä (täyskennoista) järkkäriä. Ihannevälineistö onkin minijärkkäri ja täyskennoinen järkkäri.

Minulla on Olympukseen useampi erilainen objektiivi. Kaksi zoomia, joita en ole käyttänyt oikeastaan ollenkaan ja kaksi kiinteäpolttovälistä objektiivia, joista tykkään molemmista todella paljon. Kuvaan mieluiten aina kiinteällä linssillä. Tällä hetkellä kamerassa on kiinni 25 mm 1.8 -linssi, eli sitä tulee käytettyä eniten. Se on hyvä kun kuvaa asetelmia ja yleiskuvia. 45 mm 1.8-linssi on puolestaan suosikkini asukuvissa.

Linssien lisäksi minulla on Olympukseen pieni irtosalama, mutta sitä en ole koskaan käyttänyt. Salamalla kuvaaminen ei ole mieleeni ollenkaan, tai ainakaan kameraan kiinnitetyllä salamalla kuvaaminen.

Olympuksessa on todella kaunis piirto ja värikylläisyys. Pidän myös siitä, että voin kuvata joko etsimeen katsoen tai näytöltä katsoen. Aluksi minusta oli vaikea tottua kuvaamaan näytön kautta, kun olin tottunut katsomaan järkkärissä aina etsimeen. Mutta nyt käytän lähes aina minijärkkärissä näyttöä kuvatessani. Täytyy myöntää etten ole edes hyödyntänyt kaikkia tämän kameran hienouksia, kuten kosketusnäyttöä, erilaisia taidesuotimia tai edes hirmusti wifin ominaisuuksia. Kameralla voi kuvata myös RAW-kuvia, mutta se on tehty minusta Olympuksella vähän hankalaksi, sillä siihen tarvitaan oma ohjelmisto purkamaan koneella noita tiedostoja. Joten olenkin laiskana käyttänyt tällä kameralla pelkkää jpg-muotoa. Se on tietysti vähän kostautunut kuvien laadussa talviaikaan ja keinovalossa. Nyt olenkin päättänyt opetella seuraavaksi kunnolla Olympuksen RAW-ominaisuudet.

Linssi on tärkeä osa järjestelmäkameraa. olin aivan huumassa kun ostin tuon Canonin L-sarjan 24-70 mm 2.8 L USM-zoomilinssin. Sillä tulee todella kaunista kuvaa. Miinusta painosta, linssi painaa n. 800 g. Eli ei huvittaisi kantaa koko päivää mukana. Tätä käytänkin enimmäkseen kuvatessani jalustalla kotona tms. vastaavaa.

Suosikkilinssini on 50 mm kiinteä linssi. Sen kanssa olen kuvannut jo muutamien vuosien ajan niin paljon, että välineet ovat kuin osa minua. 50 mm-linssi vastaa etäisyydeltään suunnilleen samaa kuin jos croppikennoisessa kamerassa olisi n. 30 mm-linssi. Eli jos sinulla on croppijärkkäri, niin suosittelen ensimmäiseksi linssiksi 30 mm-kiinteää linssiä, toki 50 mm myös toimii hyvänä yleislinssinä, mutta sillä ei pääse oikein etäälle esim. sisustuskuvissa.

Kameran, linssien yms. perusasioiden lisäksi tarpeellisia ovat tietysti muistikortit, akut ja ulkoinen kiintolevyasema. Minulla on Canoniin esim. kaksi akkua, se on osoittautunut loistavaksi asiaksi, aina on toinen ladattu akku valmiina jos kamerassa loppuu virta. Suosittelen hankkimaan toisen akun jos kuvaa paljon. Samoin muistikortteja minulla on molempiin kameroihin useita. Tosin ehkä vähän turhaan, sillä olen tyyppiä joka purkaa aina kaikki kuvat kerralla ulkoiselle kiintolevylle ja tyhjentää ne saman tien kameran muistikortilta. En tykkää yhtään että siellä pyörii vanhoja kuvia. Tietokoneelle en tallenna koskaan kuviani, ne veisivät äkkiä sieltä liikaa tilaa, sillä niitä kertyy lähes päivittäin paljon. Niinpä tallennan ne aina pienelle ulkoiselle kiintolevylle. Merkkaan joka kuukaudelle oman kansion, esim. maalis16, näin löydän helposti haluamani kuvat. Tietysti vielä erikoisiin juttuihin yms. luon omat kansiot. Järjestelmällisyys todellakin kannattaa tässä asiassa. Se mitä vielä pitäisi tehdä joskus, olisi turhien otosten poistaminen kansioista, mutta sitä ei kyllä tule koskaan tehtyä. Ja hei, kameran linsseihin olen hankkinut uv-suotimet, jotta linssi on suojassa naarmuilta. Tärkeää on myös muistaa puhdistaa linssi ja viedä aika-ajoin järjestelmäkamera kennon puhdistukseen.

Bloggaajan tärkeitä lisävälineitä ovat myös hyvä kameralaukku, jossa voi tarvittaessa kuljetella kalustoa kuvauspaikoille, reflektori ja lisävalo. Petri on ostanut minulle tuollaisia käteviä reflektoreita, joissa on neljä eri väristä heijastuspintaa; hopeinen, kultainen, valkoinen ja musta. Eniten käytän hopeista pintaa. Näitä heijastimia on kaksi, jotta saa oikein optimaaliset heijastukset. Yksikin riittää ja suosittelen hankkimaan. Etenkin hämärällä voi kuvata vielä paljon pidempään asetelmaa ikkunan vierustalla kun saa lisäboostia heijastimesta. Toimii myös esimerkiksi asukuvissa sivuvalon vähentäjänä yms. Uudempi tulokas välineistössäni on luonnonvalosoftboksi. Eli tuossa on monta luonnonvalon sävyistä lamppua ja sillä saa lisävaloa hämärään. Esimerkiksi jos ikkunasta tulee valohintua voi tuon laittaa toiselle puolelle lisäämään valoa. Samoin olen käyttänyt tuota vaikkapa kun kuvasin veskipapereita meidän kylppärissä, pieneen tilaan ei tullut luonnonvaloa, enkä halunnut käyttää halogeenivaloja. Niinpä kylppärin omat valot olivat pois päältä ja puskin ainoastaan tuolla lisävalolla luonnonvalon sinne. Kuvista tuli minusta tosi hyviä. Eli myös loistava investointi bloggaajalle. Vaikkakaan mikään ei voita kaunista ja aitoa luonnonvaloa.

Kaikenkaikkiaan välineiden puolesta kehotan hankkimaan ensimmäiseksi minijärkkärin, oma suositukseni on ehdottomasti Olympus (olen kokeillut muitakin). Siihen kiinteä linssi heti kättelyssä, zoomilinssi kannattaa unohtaa. Kun hallitsee tuolla manuaaliasetuksin kuvaamisen ja kokee, että haluaa askeleen eteenpäin, kannattaa hypätä suoraan täyskennoiseen kameraan. Itse Canon-tyyppinä suosittelen esim. 6D-kameraa. Se on vielä kohtuuhintainen täyskennoiseksi ja ihan loistava. Siihen myös kiinteä linssi ja seuraavaksi sitten laadukas zoomi.

Itse tarvitsen molempia kameroitani ja olen niihin äärimmäisen tyytyväinen. En tiedä huomaatteko te kummalla mikäkin postaus on kuvattu, heh. Tai tässä postauksessa voi itse asiassa vähän vertailla, sillä kuvat on otettu molemmilla.

Tulipas pitkä selostus. Olisipa kiva kuulla teidän ajatuksianne tästä aiheesta. Valokuvaamisesta on todella kiva vaihtaa mielipiteitä. Seuraavassa osassa ajattelin kertoa omista kuvaustavoistani ja vähän säätöhommeleista.

(Olympus ja osa sen objektiiveista saatu)