Tärkeintä vapaapäivissä on kahvi, kukat ja lehdet. Nukuin myöhään näin vappuaattona, ihanaa. Vielä ihanampaa oli avata makuuhuoneen ovi ja saada silmät sikkuraan loistavasta auringonpaisteesta. Minusta on superia keitellä kahvit, napsaista voileipä seuraksi ja ihmetellä olohuoneen ikkunasta säätilaa. Kun olen ahminut voileivän, kerään itselleni nipun sisustuslehtiä ja rentoudun vielä santsikupillisella. Vappuaattona on tarve suunnitella illan ja vappupäivän ruokia. Hain inspiraatiota lehdistä, kun en jaksanut mennä keittokirjahyllylle.
Välillä vain istun ja haaveilen, silloin tuijotan leikkokukkia – niitä on oltava olohuoneen sohvapöydällä. Tällä kertaa poimin muutamia satunnaisia kukanoksia kukkakaupasta. Tuo sanniasimainen lehdykkä tuo mieleen mummolan. Ennenvanhaan kukkakimput koostuivat ruusuista ja tuosta täytevihreästä. Nyt se näyttää taas ihanan freesiltä. Marimekon pikkumaljakot ovat olleet parhaita ostoksia, ne näyttävät kauniiltä tyhjinäkin, mutta tietysti täydellisiltä hentoine kasveineen. Pidän mieluiten sohvapöydällä matalia peniä kukka-asetelmia. Tässä siis osa meidän vappukukista. Ruokasalin pöydälle ostin hortensian, joka kyllä nuupahti heti. Ehkä haen jotain vielä sen tilalle kun lähden kauppareissulle.
Nyt pitäisi lyödä menu lukkoon. Jotain kalaa taidan valita tälläkin kertaa ruokalistalle. Kevyttä ja raikasta kaipaa tämä vappu. Saatan ostaa kyllä simaa ja muutaman munkin jälkkäriksi.
Ihanaa vappua!
4 Comments
Ihanaa vappua myös sinne.
Asparagus on vielä nou-nou-listalla, mutta
kukkakauppiaan tyttärenä olen tainnut saada kasvista aikanaan överit 🙂
No sehän se oli, Asparagus, nyt tuli mieleen 🙂 Mullakin aluksi oli vähän empivä asenne, mutta nyt kun olen tuota perinnelajiketta tovin katsellut, alan vähän ihastua jopa. Ei ole nykyään niin nähty juttu kuten esim. eukalyptus.
Nuo Marimekon maljakot ovat kyllä ihanat. Olen ihastellut niitä useiden blogien kuvissa ja eilen kävin Marimekon myymälässä katsomassa niitä livenä. Olivat oikein kauniit ja laadukkaan näköiset, mutta maljakoiden pieneen kokoon nähden niiden hinta jäi vielä mietityttämään. Tosin nyt kun luin kirjoituksesi ja katselin kuviasi, niin totesin, että minäkin käytän mieluiten tuollaisia pieniä maljakoita. Taidanpa siis kuitenkin käydä ostamassa sekä vaaleanpunaisen että kirkkaan pienen maljakon.
Sanna
Sanna suosittelen satsaamaan, itse olen ihastellut omiani niin paljon, että reilun seitsemän kympin satsaus kannatti 🙂 on sitä turhempaankin rahaa laitettu – kuten huonoon ateriaan ravintolassa. Pienille maljakoille on aina käyttöä ja ne eivät vie kaapissakaan paljoa tilaa.