Heippa. Tässä tulee taas sekalainen postaus, pieni ”juttelu” teille. Tuumin tällä viikolla kaikenlaista kun kipittelin kaupungilla asioilla. No nyt en tietenkään muista enää niitä kaikkia mietteitä, joita ajattelin teille kertoilla.

Ainakin ajattelin kasveja. Tuota nahistunutta kliiviaa, jonka olen saanut äidiltä ja tuonut töihin, kun en löytänyt sille meiltä sopivaa paikkaa. Meidän kotonakin melkein kaikki viherkasvit ovat jostain saatuja ja siksi rakkaita. Kliivia raukka ansaitsisi parempaa hoitoa, ollaan kaikki töissä superlaiskoja hoitamaan kasveja ja siksi Koodista ei montaa elävää kasvia löydä. Nyt kuitenkin ajateltiin skarpata ja hankkia jotakin vihreää piristykseksi, lupaan hoitaa kliiviaakin sitten paremmin.

Usein kaupungilla käydessäni nappaan Jungle Juice Barista smoothien, tai siis aina saman – Maca my wheyn. Olen siihen ihan koukuttunut. Muistan kun maistoin ekaa kertaa, en ihastunut, mutta kuten monien asioiden kanssa, tässäkin hienouden oivaltaa vasta hetken päästä. 

Viime päivinä olen myös hoitanut hauskaa pientä tehtävää. Sain meilin eräältä ruotsalaiselta neitoselta. Hän pyysi minulta shoppailuapua Marimekon takin ostamiseen. En tiedä mistä hän oli onnistunut bongaamaan Marimekon vihreän Molly-takin Helsingin myymälän alerekistä. Koska hän asuu ruotsissa ja Marimekon myymälä ei lähetä tuotteita, etsi hän ratkaisua tähän ongelmaan. Laittoi minulle meiliä ja lupasin selvitellä asiaa.

Ongelma oli vielä se, että asun Turussa ja takki oli Helsingin myymälässä. Onneksi Marimekolta voi tilata tuotteita liikkeestä toiseen. Niinpä takki lähetettiin Helsingistä tänne Turun myymälään. Sain ruotsista rahat tilille päivässä ja kävin noutamassa takin ja lähetin sen uudelle omistajalleen. Kiva kun saatoin olla avuksi. Kyselin että mistä tämä neitonen löysi minut, niin instagramista kuulemma. Oli siellä bongannut minun lukuisia Marimekko-kuviani. 
Aika kivoja juttuja tuollaiset sattumat. Sitä tulee hyvälle tuulelle tällaisista. Muistakaahan pyytää ihmisiltä apua – ei ole vaiva auttaa vaan ilo.

Sellaiset hitaat kaupunkikäppäilyt saattavat aiheuttaa ostosmaniaa. Minä olin etsinyt tietynlaisia farkkuja ja mielellään Leviksiä. Tämä uusi 501-malli on minusta aika kiva. Aikaisemmin olin bongannut siitä revittyjä versioita, mutta ilokseni löysin JC:stä tuommoiset tummemmansiniset ehjät farkut, heh.

 (kasmirneule Arela / farkut Levi´s 501 / tossut Jim Rickey-Element)

Nyt näyttää taas kivalta, kun tunkee paidan housujen kauluksen sisäpuolelle. Muistatteko silloin joskus kun neuleet ja colleget sullottiin housujen sisään. Nyt olisi taas sen aika – mitä mieltä siitä trendistä olette? Tuota Arelan Judy-kasmirpooloa olen käyttänyt ihan älyttömän paljon. Talvella jopa yöpaitana, uskokaa vaan todella ihana siinäkin tehtävässä. Neule on kestänyt hyvin kovaa käyttöä ja lukuisia pesuja. Niin se vain on, että vaikka ostettaessa jonkin vaatteen hinta kirpaisee, jälkikäteen kiittelee satsausta.

Lyhennytin muuten farkkujen lahkeet vajaamittaisiksi. Ensin ajattelin vain saksia ne ja jättää repaleiksi, mutta onhan tuo vähän viimeistellymmän näköistä. Vajaamittaiset lahkeet ihastuttavat edelleen.

Tämmöisiä kuulumisia tänne. Mitäs teille kuuluu?

10 Comments

  1. Tulipa hyvä mieli takki-kertomuksesta, aivan mahtavaa, miten otit asian hoitaaksesi. Ja sun uudet farkut, näyttääpä kivoilta, itselläni on vähän samanlaiset siniset hakusessa, joten täytyypä käydä katsastamassa kyseinen malli. Aurinkoa loppuviikkoosi!
    -Aija

    • Minullekin tuli niin hyvä mieli kun saatoin auttaa. Kannattaa muistaa, että avun antajalle ilo auttamisesta on paras palkinto 🙂

      Nämä Levikset taisivat olla onnistunut ostos, olen nimittäin pukenut ne melkein joka päivä päälle.

      Kivaa viikkoa!

  2. Voi miten kivasti autoit takkiasiassa, oli kiva lukea siitä!
    Aurinkoisia kevätpäiviä sinulle!
    -Inkeri

  3. Noi Levikset ja ne hiki päässä huolella housuihin sullotut isot paidat; tuli aika vahvasti nuoruus mieleen 😀 Pitkään vannoin, että ikinä en enää survo paitaa housuihin, ja olin iloinen edellisten vuosien farkkumuodista. No, viime viikkoina olen taas asetellut paitapuseron helmat housunkauluksesta sisään ja mun farkutkaan eivät ole enää niin kapeita. 501 on kuitenkin se malli, joka taitaa jäädä multa väliin. Ei silloinkaan oikein ollut mulla hyvä, tuskin nytkään. Sinulla nuo on sievät. Hurja nostalgia noista kyllä tulee ja siitä, kun oman nuoruuden vaatteet ovat yhtäkkiä esillä vaatekaupoissa. 🙂

    • Hahaa, mullakin tuli flash back siitä sullomisesta kun asettelin näiden levisten sisälle paitaa 🙂 Mä oon jotenkin oppinut, ettei muodin suhteen kannattaisi sanoa -ei koskaan- silmä kun kummasti tottuu erilaisiin asioihin. Tosin ehkä se uusi kierros tulee aina vähän erilaisella twistillä kun aiemmin. Nämä uudet 501-farkut eivät ole (valitettavasti mun mielestä) samaa mallia kuin aikanaan. Näissä on nyt korkeampi vyötärö, kapeampi lahje ja naisellisempi ilme. Mukana on hitunen stretchiäkin, eli tavallaan ihan uusi farkkumalli kyseessä. Kannatta sovitella, sillä minusta tämä on yllättävän kiva malli. Otin tarkoituksella väljemmät kun arvoin kahden koon välillä. Tykkään että näissä saa olla vähän rentoutta. Tiukempana näyttävät enemmän pillifarkuilta.

    • Sanos muuta, sairaan koukuttava! Nämä olivat yllättävän kivat farkut, saattaa olla että sorrun ostamaan jonkin toisenkin pesun näistä… 🙂 tiedätkö jos löytää hyvä farkut, niitä kannattaa ostaa monet.

Write A Comment