Sunnuntai on ollut aivan ihana ja aurinkoinen. Verkkaisen aamun jälkeen touhusin koko päivän pihalla ja terassilla. Spämmäsin instagramiani @muotimielessa ja siellä storiesia lukuisilla höpöjutuilla liittyen terassiin ja pihaan. Olen vaan niin totaalisen täpinöissäni talonmaalauksesta ja siihen liittyvästä järkkäilystä.

Välillä oli maltettava siirtyä hetkeksi keittiön puolelle, mutta ruoan tietysti nautin pihalla. Tänään aamulla leivoin sämpylöitä ja lounaaksi pyöräytin tomaattisen pastan.

Olen muuten hirmuisen tarkka pastan suhteen. Etenkin tomaattikastike on oikeastaan aika haastava valmistaa, kuten useimmat yksinkertaisimmat jutut. Vuosien varrella on tullut opittua muutama niksi maistuvan ja täyteläisen tomaattikastikkeen pohjaksi. Vaikka teistä varmasti jokainen osaa tomaattikastiketta kokata, ajattelin kuitenkin jakaa oman ohjeeni.
 

-Kuumennan reilusti oliiviöljyä pannulla ja lisään siihen kuivattua peperoncino-chiliä – joskus kokonaisena palana, mutta useinmiten chilimyllyllä jauhettuina hiutaleina, kokonainen kun noukitaan pois öljyn kuumennuttua. Peperoncino on tärkeä osa tätä reseptiä.

-Lisään kuumaan öljyyn sipulia (ja valkosipulia), kuullottelen niitä mutta en anna ruskistua.

-Kaadan joukkoon tomaattimurskan, joista suosikkini on Mutti. Hämmentelen ja annan hetken porista kuumemmalla levyllä, mutta sitten lasken lämpöä, ettei tomaatti kiehu liikaa kasaan. En lisää joukkoon vettä, kuten usein on tapana. Pidän paksusta ja täyteläisestä kastikkeesta.

-Maustan suolalla ja pippurilla. Pippuria en laita kuitenkaan tässä vaiheessa kuin pienen ripauksen, sillä sen maku kitkeröityy ja voimistuu kun kastiketta haudutetaan. Täydennän makuja myös ripauksella sokeria, sen kanssa kuitenkin varovainen, kastike makeutuu muutenkin kun se hautuu.

-Tomaattikastikeesta tulee sitä ihanampaa, mitä kauemmin malttaa antaa sen hautua. Mielellään vähintään puolisen tuntia. Tietysti usein oikaisen ja haudutan vain niin kauan kuin pastan keittäminen kestää…mutta maltti olisi valttia. Lopuksi lisään tomaattikastikeeseen nokareen voita, se tuo nekkumaista makeutta ja kiiltoa kastikkeeseen.

-Tähän simppeliin pohjaan voi sitten lisätä mitä tahansa. Tällä kertaa halusin hiukan kirpeyttä, joten kippasin mukaan kapriksia ja hakkasin ison nipun tuoretta basilikaa, silasin vielä sitruunamehulla. Kuivattuja yrttejä en jostain syystä itse tykkää käyttää tomaattikastikkeessa.

-Viimeistelen kastikkeen tarjoiluhetkellä parmesanilla ja runsaalla mustapippurimäärällä.

Tomaattikastiketta tulee tehtyä liian harvoin, se on oikeastaan tosi hyvää. Jos en olisi ollut yksin, olisin lisännyt kylkeen jotakin lihaa, esimerkiksi kanaa. Minä tulin oikein kylläiseksi tällä kasvisversiollakin.

Tuleeko teidän kokkailtua tomaattipastaa?

*osa kuvissa näkyvistä Iittalan tuotteista – Taika-lautaset ja Kartio-lasit – on saatu osana vuosiyhteistyötä