On se kyllä väistämätöntä, että näin syksyn alkaessa katse kiertää kotona ja tekee mieli ravistella kaikkea. Nyt olen lähinnä makoillut sohvalla ja katsellut ympärilleni, fiilistellen tunnelmia ja miettien mitä toteuttaisin seuraavaksi. Kekkasin siinä makoillessani, että ensimmäisenä siirrän vaatteeni pukeutumishuoneen pienestä vaatekaapista makuuhuoneen suurempaan kaappiin. Minullahan oli aikoinaan kunnianhimoinen ajatus omasta pukeutumishuoneesta, mutta todellisuudessa työ/pukeutumishuoneen avokaapisto ei ollut hyvä ratkaisu. Ei käytännössä eikä näkymiltään, sillä olohuoneen sohvalta oli suora katseyhteys vaaterekkiin, jos ovi oli auki – mitä se tietty aina on. Niinpä hyllykkö lähti ja sulloin kaikki vaatteeni metriseen vaatekaappiin, ajatuksena, että ne on mahduttava sinne. No mahtuvat, mutta onhan se vähän tuskaisaa. Niinpä vaihdan systeemiä jälleen kerran. Katsotaan jos aloitan homman jo tulevana viikonloppuna.
Tämä juttu muuten karkasi vahingossa sivuraiteille. Piti nimittäin jutella tämän hetken sisustusaatoksista, sillä tämän kauniin kodin kuvat herättivät minussa inspiraatiota ja ajatuksia. Vaikka tässä kodissa on aika paljon tämän hetken sisustustrendejä, yhdistettynä mielettömän kauniisiin vanhan talon puitteisiin, voi joukosta poimia monia ajattomia ja itseäni aina miellyttäviä asioita.
Erityisen ihastunut olen nyt ja aina ennenkin ollut tanskalaisiin puutuoleihin, vielä kun tuolit on silattu pehmoisella ruskealla nahalla, niin en voi kun huokailla ihastuksesta. Tässä istuskelen itsekin omalla Y-tuolillani, ruskean nahkaisen istuintyynyn päällä.. Yläkuvan marmorikantinen pyöreä Asplundin-ruokapöytä on aivan ihana. Minulla on ollut useampaankin otteeseen pyöreä ruokapöytä, välillä ihastelen niitä ja kun sellainen on, kaipaan pitkulaista. Mutta onhan pyöreä pöytä aika ihana.
Omaan tyyliini vaaleasävyinen sisustus on aina tuntunut luontevimmalta. Huomaan kuitenkin kaipaavani joukkoon sävyjä ja rehevyyttä. Kalpean kliininen tunnelma ei puhuttele, enkä edes kiiltovalkoisen aikoina koskaan siihen ihastunut. Minusta mattaiset pinnat, luonnonmateriaalit, ripaus puuta ja yksityiskohtia on toimiva resepti, vaikka sisustusmuoti tarjoilisi mitä tahansa. Kaiken ytimenä on kuitenkin aina se ajattomuus ja vaivattomuus.
Pidän vanhoista huonekaluista, mutta itselleni raja kulkee yleisfiiliksessä. Jos kokonaisuudesta erottuvat liikaa pelkät vintage-jutut, koen sisustuksen itselleni liian retroksi. Tyylillisesti tykkään rentoudesta, mutta kuitenkin arvokkuudesta. Toisaalta en kuitenkaan välitä liiaksi hiotuista hotellityylisistä sisustuksista, sillä olen ihan liian boheemi sellaiselle.
Olen siitä onnekas, että olen löytänyt oman sisustusmakuni jo ennen kuin muutin kotoa (kiitos äidin). Minä en ole koskaan omistanut tämän kummempia juttuja kuin nytkään. Ei ole ollut sinistä, beigeä, pyökkiä, pähkinää, kirsikkaa tai muutakaan valtakautta. Voisin edelleenkin ottaa lähes kaikki tavarat joita kodeissani on ollut vuosien aikana. (No ehkä ne pleksijalkaiset lasipöydät – tai toisaalta ne olisikin juuri nyt tosi cool.)
Tuota kaunista kuvien keittiötä ihastelen. Siinä on kieltämättä juuri ne jutut, jotka somekiinnostavista keittiöistä löytyy juuri nyt; marmoria, vaaleanharmaa sävy (tai vihertävä) ja mietityt asetelmat. Mutta kuulkaapas, ihan saman tyylisiä keittiöitä olen ihaillut jo 90-luvulla ja koko välimatkan tänne. Minusta tyyli ei vanhene koskaan ja sitä voi päivitellä muutamilla ajanhenkisillä mausteilla.
Oma keittiö ysärinä oli aika lähelle tuollainen, ainoastaan ovet olivat valkoiset, kuten jokaisessa keittiössä joita minulla on ollut. Tuumin, uskaltaisinko kuitenkaan valita mitään väriä keittiön oviin. Saapas nähdä kun joskus pääsen seuraavaa keittiötäni suunnittelemaan.
Tässä makuuhuoneessa ollaan ihan ajankohtaisissa tunnelmissa. Seinäsävy on lämmin, sitä vasten valkoiset huonekalut ja tekstiilit korostuvat kauniisti. Ikkunassa on muhkeat verhot, yksityiskohdissa messinkiä ja viherkasveja, kaikki ajanmukaisia yksityiskohtia. Toisaalta, minusta aika ajattomia juttuja. Vain seinäväriä vaihtamalla tunnelma muuttuisi täysin ja se on edullinen tapa päivittää sisustusta.
Oman ensimmäisen kotini makuuhuoneessa oli persikkaisen lämpimällä maalatut seinät, valkoinen päiväpeitto (lähes identtinen kuin tuossa kuvassa), valkoiset kevyet yöpöydät metallijaloilla, valkoiset pitkät verhot, valkoiset yövalaisimet ja vanha kookas antiikkilipasto jonka päällä oli suuri peili. Lattia oli tammea. Voisin edelleenkin valita samat jutut.
Tiedättekö, kun oikein mietin – oman tyylin löytäminen on halvin sisustusvinkki.. Silloin noudattaa intuitiotaan, odottaa ja säästää kunnes saa sen mitä oikeasti haluaa, kerää ympärilleen aidosti ihania juttuja, somistelee sopivasti ajan hengessä ja fiiliksen mukaan. Kokeilut ja virheostot tulevat kuitenkin pitkällä juoksulla arvokkaiksi ja usein on fiilis ettei kokonaisuus oikein natsaa.
Huomautan vielä, että some on vaikuttanut viimevuosina paljon sisustamiseen ja ihmisten tyyleihin. Huomaan sen niin selvästi työssäni. Tästä kirjoitan erikseen, sillä jutusta tulee pitkä..
Mitä mieltä olette ja koetteko löytäneenne oman tyylin?
12 Comments
Näin varmaankin on käynyt. Oli kyse hirsimökistä tai kivitalosta niin ympäriltä löytyy luonnonmateriaaleja, viherkasveja, jokunen design kaluste ja esineitä joilla on tunnearvoa. Värien kanssa ei revitellä, mutta ei mennä täysin valkoisellakaan. Sellaisella tyylillä, että koko perheellä on hyvä olla ja elää. Oikein hyvää viikonloppua kauniiseen kotiinne!
Sinulla on varmasti jo oma tyyli hallussa Marja – niin kauniisti olet sisustanut teidän kodin. Kivaa viikkoa sinne!
Aamen, totta turiset. Jään odottamaan jatkoa tälle kirjoitukselle 🙂
Nyt, pitkän ajan jälkeen tajuan, että kyllä ne vahvimmat vaikutukset on minullakin kotoa tulleet: varsin vaaleaa, vaaleahkoa puuta (Aallon melkein 40 v. vanhoja kalusteita), vähän antiikkia, pehmeyttä ja kotoisuutta. Olen matkalla horjunut, en kirsikkaan asti, mutta huomaan miten some sekoittaa päätäni.. Nyt koen hieman vaikeaksi 40-lukulaisen, sekä funkkis- että rintamamiestalotyyliä sekoittavan talon remontin. Hoen itselleni yksinkertaisen selkeästä linjasta ja toivon, että en mene sillä pahasti metsään.
Oi, kiva kuulla 🙂 ja jatkoa seuraa, kunhan saan jäsenneltyä aiheen päässäni.
Kieltämättä some saattaa välillä sekoittaa, joskus jopa minuakin, eikä se mitään, kunhan ei liian suuria harha-askeleita ota. Yksinkertainen ja selkeä ja aitous ovat asioita, joiden yhdistelmällä harvoin menee metsään.
Kiva kirjoitus! Itse koen, että tietyssä määrin oma sisustustyyli on nyt löytynyt, mutta huomaan, että olen siirtynyt skandinaavisesta rentoudesta enemmän ylelliseen, jopa hieman hotellimaiseen fiilikseen. Tietyt elementit on kyllä menneet kodista toiseen -vaaleus, murretun sävyiset seinät, jota vasten vaaleat kalusteet, hento roosa tehostevärinä (muita ei oikein koskaan ole ollutkaan), viherkasvittomuus (tykkään enemmän leikkokukista), skandinaavinen muotoilu ja klassikot yhdisettynä tiettyyn keveään romanttisuuteen. Sitten on näitä ajan tuomia trendejä maustamassa, kuten etniset matot (vai onko klassikko?), metallin eri sävy.
Minullakin on vuosien varrella tyyli elänyt, se on tietty ihan normaalia, kun haluaa kuitenkin olla ajassa mukana ja nauttii sisustamisesta ja kodin laittamisesta. Se kansainvälinen Howard-tyyli oli omassa kodissani jo kerran, silloin asuimme 20-luvun kivitalossa keskustassa. Huoneistossa oli valkoöljytty kalanruotoparketti, ruutulasiovia ja leveitä ikkunalautoja. Nyt kaiholla muistelen tuota asuntoa – että pitikin hönkäistä ja vaihtaa 🙂 Sinne hankittiin aikanaan tuo Howard-nojatuoli, taisi olla vuosi -97. Olohuoneessa oli kookas sohvapöytä, täynnä kahvipöytäkirjoja ja suuri liljakimppu. Muhkean valkoisen untuvasohvan molemmin puoli oli Costanza-valaisimet. Lattialla suuri sisal-matto ja ikkunassa vuoratut samettiverhot. Heh, ihan täydellisesti sellainen kokonaisuus jonka voisin ottaa nytkin ja tuosta on tasan 20-vuotta 🙂
Olet kyllä onnekas kun olet löytänyt oman tyylisi niin varhain ja se on niin varma. Itselläni on ehkä just netin myötä tullut parit harha-askeleet, mutta pikkuhiljaa… 🙂 Hassua, miten meidän koti on nyt jotenkin trendikäs ruskeine sävyineen yms. kun se pari vuotta sitten oli kaikkea muuta. Jään tosi suurella mielenkiinnolla odottamaan postausta siitä, miten sun mielestä sisustusalan ammattilaisena some on vaikuttanut sisustamiseen.
Kieltämättä oman tyylin löytyminen ja tunnistaminen on helpottanut asiaa. Olen kasvanut sisustusintoilijan kainalossa, lapsena luin sisustuslehtiä siinä missä satukirjojakin. Koitan saada tuon postauksen kasaan jossain vaiheessa.
Hei
Sisustuskonsultaatiota olisin kysynyt: Voiko mielestäsi tammenväriseen Y-tuoliin, jossa on musta punos, yhdistää ruskeanahkaisen istuintyynyn? Nyt olen "häivyttänyt" mustaa punosta lampaantaljalla…
Voi minusta. Kokonaisuus ratkaisee, eikä yksittäiset pienet asiat. Eli ihan varmasti luonnonsävyt ja musta sopivat yhteen. 🙂
Kuten aiempiakin kommentoijia, mua todella kiinnostaa sun näkemys somen vaikutuksesta sisustamiseen!
Omakohtaista kokemustakin oikeastaan on, nyt kun asiaa mietin. Eräs ystävättäreni sisustaa tällä tavalla, ja ihan hyvää jälkeä tulee, naurattaa vain hieman heidän keittiön uusi ruokapöytä ja tuolit -ovat nimittäin sellisia design-juttuja, joita ystäväni on AINA aiemmin ilmoittanut inhoavansa (mutta, joita ollut viime aikoina paljon esillä ja ovat in).
Oma tyyli on ollut melkein alusta asti selvä. Mulla on lapsuudenkodista saatuja Aallon koivutuoleja ja Lundian vaaleita laatikostoja ja mustaksi maalattu Lundian kirjahylly, näiden 'iki'huonekalujen joukkoon olen sitten lisännyt etupäässä valkoista. Vahvoja värejä on lisäksi maustamassa soppaa tauluissa ja julisteissa seinillä, ja niitähän on helppo muunnella oman mielen ja trendienkin mukaan.
-M
Työstän jossain vaiheessa postauksen, kiva jos sitä odotetaan 🙂
Täytyy muistaa, että mitä enemmän sisustuksesta kiinnostuu, sitä enemmän saa tietoa ja maku kehittyy. Hyvä muotoilu on syystäkin hyvää muotoilua – sen yksi ominaisuus on silmälle helppolukuisuus – tarkoitan että mittasuhteet ja muodot ovat niin sopusoinnussa, että tuotteesta on helppo pitää eikä siihen kyllästy. Lisäksi hyvässä tuotteessa käyttömukavuus ja laatu ovat onnistuneita. Ilman näitä ominaisuuksia ei voi syntyä klassikkoa tai edes hittituotetta.
Kuulostaa ihanilta ja ajattomilta nuo kalusteesi, niiden kanssa on vaivaton rakentaa kaunis koti. Värit on myös ihania ja ne tuovat persoonaa sisustukseen. Väripisteillä voi myös ilmentää aikaa ja muotia.