Tänään heräsin jo ennen kahdeksaa – ihanaa. En voi vieläkään käsittää, miten minä olen muuttunut aamuihmiseksi. Kaikki alkoi viime keväänä, herääminen ei ole enää yhtään tuskaisaa ja nautin puuhastella aamulla ilman kiirettä. Tämä on ihan mahtavaa, sillä aamuissa on jotain erityisen hyvää fiilistä.
Käväisin ulkona ja ihailin sumua. Täälläpäin sitä on näin syksyisin paljon. Nappailin kännykkään usvakuvia ja mietin, että varmasti palaan joku aamu oikean kameran kanssa – sitten vaan yksin, ilman hihnassa vetäviä koiria.
Join aamukahvit olkkarissa ja sytyttelin kynttilöitä. Nyt kun kirjoitan tätä tekstiä, aurinko on valaissut huoneet, mutta kuvien ottohetkellä se vasta kajasti sisälle. Minulla on ollut jonkinlainen ”sisustusturhaantuminen”. Olen tehnyt irtaantumista sisustusliiketöistä ja se on vaikuttanut myös kotona. Tällä hetkellä virkistyn sisustamattomasta tyylistä.
Mietinkin, että kun kerää ajan saatossa ympärilleen mieluisia asioita, riittää kun sytyttää kynttilät ja pöyhii pari tyynyä, heittää torkkupeiton huolettomasti sohvalle ja katselee ympärilleen. Kukkiakaan en ole ostellut pariin viikkoon, ruokapöydällä on pihan lumipalloheisistä katkaisemani oksa, jonka lehdissä on kaunis kellanvihreä sävy. Tämä riittää nyt.
Illalla istuin sohvalla ja kuuntelin musiikkia – join lasillisen viiniä. Tiedättehän, minä kuuntelen tosi harvoin musaa. Mutta silloin kun kuuntelen, nautin siitä älyttömästi. Siivoan inspiraatioähkyä päästä ja teen tilaa uusille jutuille. Se on tosi tarpeellista välillä.
Mutta tänään mielessä on ollut videokuvaus. Olen tehnyt yhden ainoan pienen videopätkän itse editointia myöten (ei lasketa tietty puhelinvideoita), sen tuolla Olympuksellani. Editoin videon iMoviessa ja se oli aika hauskaa. Ei vaan koskaan sen jälkeen ollut aikaa perehtyä paremmin sellaiseen. Nyt voisin kokeilla uudelleen. Tutkiskelen tänään vähän molempien kameroideni videojuttuja, mukavaa.
Lisäksi aion jatkaa puutarhahommia. Nyt jos koskaan on aivan mieletön sää mennä saksimaan ruohotupsuja ja rikkaruohoja pihalta. Pitäisi myös istutella muutamia kasveja uusiin ruukkuihin.
Ihanaa sunnuntaita teillekin!
2 Comments
Huomenta!
Minä olen aina ollut aamuihminen ja tänä viikonloppuna superaamuihminen, herätys 4.30. 🙂 Menin Alman kanssa Jyväskylään lauantaina ja sunnuntaina näyttelyyn, mutta en valita herätyksistä, näyttelyt menivät loistavasti. Tänään on sitten hieman hitaampi aamu, on taas aikaa lueskella blogeja ja syödä rauhassa aamiainen.
Kivaa maanantaita!
Hui Minna, nuo ajat on jo aika aikaisia. Mutta olen kuules aivan älyttömän iloinen, että olen alkanut heräillä luonnostaan aikaisemmin! Ja hitaat aamut on tietty parhautta, minäkin vietän ne mieluiten syömällä ja lueskelemalla. Ihanaa loppuviikkoa!