Minun lempiasiani kotona on sänky. Koska touhuilen paljon ja olen välillä aikamoisen kiireinenkin, tarvitsen jonkun rauhallisen, pehmoisen ja yksityisen paikan rauhoittumiseen. Tietysti uni on tärkeää, mutta myös muunlainen levähtäminen. Sen jälkeen kun varsinainen televisio on kokenut paitsion kotona, on sängyssä tullut vietettyä muutakin aikaa kun nukkumista; eli sarjojen katselua, puhelimella surffailua, lehtien lukemista ja säätilan tarkkailua haaveilun ohessa…
Mietin juuri, missä oleskelen kotona eniten. Ei se ole enää sohva, vaan työpöytä (joka on nykyään ruokatilan pöytä) ja sänky. Silloin kun en puuhastele keittiössä tai muualla kotona, istun tietokoneeni ääressä tai haahuilen sängyllä. Tosin sängyssä tulee vietettyä aikaa vain pyjamassa, eli iltaisin ja aamuisin.
Yleensä olen pedannut sänkyyn lempilakanani, jotka ovat pellavaa. Sunnuntaisin on viikon pyykkipäiväni, silloin myös vaihdan lakanat sänkyyn ja usein kierrätän samat suoraan kuivurista takaisin sänkyyn. Viikko on ihana aloittaa puhtaassa ja raikkaassa makkarissa. Tänä sunnunnuntaina kurkistin lakanakaappiin ja kokeilin pitkästä aikaa silkoisia puuvillaperkaalilakanoita. En muistanut miten silkkiseltä ne tuntuvat pellavan jälkeen. Aika ihanat nuo Lexingtonit, mutta huomattavasti pellavaisia kylmemmät viileänä yönä. Pellavaiset ovat kyllä edelleen suosikkini, minusta ne ovat kuitenkin mukavammat.
Sitäpaitsi pellavalakanat ovat kauniimmat silittämättöminä kuin tuommoiset silkoiset lakanat. Muuten pidän vähän hujan hajan olevasta makkarin lookista. Kaiken ei aina tarvitse olla niin skarppia. Jos on muuten siistiä ja puhdasta, ympärillä nättejä yksityiskohtia, voi sängynkin jättää hetkeksi huiskin haiskin. Vaikka myönnän kyllä oikoneeni peiton ja pöyhineeni tyynyt kuvien oton jälkeen..
Yöpöydän somisteet ovat myös tärkeä pieni yksityiskohta, joka tuo iloa. Nyt katkaisin maljakkoon vanhan kukkakimpun rippeet ja valitsin käsivoidepurkin tällä kertaa värin perusteella.
Olenko jo sanonut miten paljon arvostan arkista kauneutta ja fiilistelyä..
