Tiesittekö miten paljon hullaannun kesäillan valosta, kukista ja metsästä – no paljon. Käytiin ihailemassa Raisiossa olevaa alppiruusupuistoa, tosin hiukan liian myöhään, sillä suurin osa kukista oli jo ennättänyt lakastua. Mutta tässä kukinnan viimeisessä hetkessäkin oli taianomaista suloisuutta, jota illan kajo vielä korosti. Olin haltioissani ja napsin ihan liian paljon kuvia. Minun oli todella vaikea valita pieni joukko käsiteltäviä ja julkaistavia kuvia. Siltikin näitä taisi tulla vähän liikaa. Tässä teille tunnelmia alppiruusupuistosta.
Puisto on rakennettu ihan keskelle kangasmetsää ja sitä reunustaa hiekkakäytävät, joiden varrelle on sijoitettu penkkejä. Metsäinen tunnelma tekee puistosta kivan luonnollisen oloisen.
Täytyy ehdottomasti käydä vieläkin enemmän kuvaamassa luonnossa kameran kanssa. On niin kiva etsiä kuvakulmia ja tehdä kaikenlaisia kokeiluja valon kanssa. Joskus täytyisi herätä oikein aikaisin aamulla ja testata millaisia utuisia aamukuvia saisi vaikka maalaismaisemasta.
Maijalle kiitokset näistä minun kuvistani. Jotenkin valo ja tausta (sekä hyvä kuvaaja) tekivät näistä aika satumaisen oloisia. Vähän oli oikeasti sellainen olo että nilkoissa kutisee kun palasi tuolta heinikon keskeltä polulle.
En voinut vastustaa kokeilla utukuvien ottamista. Minusta nuo pinkit kuvat ovat aivan ihania.
Tähän postaukseen ei nyt tullut oikeastaan mitään sanottavaa vaan keskityin kuviin. Toivottavasti piditte näistä kuvista ja tunnelmasta.
Oletteko te käyneet paljon kuvailemassa kesäistä luontoa ja puutarhaa?
