Käytiin eilen sunnuntaina ihanalla retkellä metsän keskellä ja maalaismaisemissa. Täällä lähistöllä on niin kauniita paikkoja, että menen aina ihan sekaisin luonnon kauneudesta. Minut on niin helppo tehdä onnelliseksi – viemällä metsään.
Kuumana päivänä on kyllä ihan parasta pukeutua viileään hameeseen. Tuon pallohameen olin jo melkein unohtanut, en ole tainnut kertaakaan käyttää sitä aikaisemmin. Olen löytänyt hameen aikanaan UFFista.
Saniaiset ovat ihan lempikasvejani. Viime kesänä pihalle istuttamani kotkansiipisaniaiset valitettavasti eivät selvinneet tähän kesään. Onneksi lähimetsissä on paljon saniaisia ihasteltavana. Oli siis pakko napata perinteinen saniaiskuva.
Olen aina ihastellut tuota pientä lampea. Vuosikausien ajan olen joka kesä palannut ihastelemaan sitä. Joskus sen vieressä oli ihana pieni valkoinen huvimaja, mutta se on purettu pois. Tuolla on ihan satumaisen salaperäinen fiilis.
Pakko saada aina noukkia muutama kukkanen. Juhannuksena ainakin pitäisi käydä poimimassa isot niput kukkia ja tehdä kukkaseppeleet. Sitä miettii aina kaikkea myös kuvaamisen kannalta. Joskus toivoisi, ettei ajattelisi liikaa millaisia valokuvia jostakin paikasta tai jutusta saa. Voisi ikäänkuin rauhoittaa mielen vain nauttimaan kaikesta kauniista ihan rauhassa. Mutta vaikka sanon näin, en silti vaihtaisi pois sitä liiallistakaan inspiroitumista – mielummin olen aina inspiraatioähkyssä kun kulkisin eteenpäin ilahtumatta mistään.
Ihanaa viikkoa!
