Nämä asukuvat jäi kiireen jaloissa julkaisematta reaaliajassa, ovat nimittäin viime viikkoiselta Helsinki-päivältä. Jos seuraat minua instagramissa @muotimielessa, niin olet toki kuvat siellä jo nähnytkin. Tässä on viime aikoina nimittäin menty paikasta toiseen tukka putkella, on ollut parikin Helsingin reissua, illanistujaista kaveriporukalla, laivamatkaa, vanhempien vierailua jne. Tulossa on syyskuu, joka tuo työkiireiden lisäksi myös lomailua. Yritänkin sovitella palapelejä yhteen. Blogissa tulee varmasti vilkastumaan tahti, noh ehkä etelänlomaviikolla saattaa olla hiljaisempaa, sillä olen luvannut keskittyä silloin ihan oikeasti lomailuun.

Nyt parhaillaan minun vanhemmat ovat meillä kyläilemässä. Siitä onkin aikaa kun he ovat viimeksi käyneet täällä Turussa. Nyt on sitten ajeleskeltu ympäri kaupunkia katselemassa tuttuja paikkoja. Voi miten aika rientää, siitä on vissiin seitsemän vuotta kun vanhemmat muuttivat täältä Turusta takaisin Kokkolaan. Itse tulee useammin piipahdettua heidän luona kuin mitä heidän täällä.

(armytakki ja t-paita HM / housut Minimum / laukku Longchamp / kaulakoru Sugar*saatu)

Asusta puheen ollen kun sitä kerran esittelen; armytakin bongasin HM:n alerekiltä, samoin tuon ohuen puuvillakreppisen t-paidan. Pliseeratut liehulahjehousut ovat Stockalta ja nahkainen pieni Tote löytyi omista varastoista (oli säilöttynä varastoon vuosikaudet). Jalassa vielä noissa kuvissa rakkaat varvastossuni.

Kuvan housuissa on sellaiset leikatut lahkeet joita ei ole ommeltu, koska ovat tosiaan pliseerattua kangasta. Huono puoli vaan on, että tuppaavat rispaantumaan tosi helposti. Onko kenelläkään keinoa siihen, miten tuollaiset lahkeet saisi huoliteltua?

Tajusin muuten oikeastaan näistä kuvista, että mun hiukset on kasvaneet tosi paljon. Olen ihan tarkoituksella vaihteeksi kasvatellutkin pidempää hiusmallia. Minulla oli tosi ikävä pitkää poninhäntää. Tiedän, että tulen pitämään tukkaa enemmän kiinni kun se on pidempi, mutta jotenkin tunnen silloin oloni enemmän omanlaiseksi.

kuvat: Jenni Rotonen / Pupulandia

Kuvista suuret kiitokset ihanalle Jennille. Hän jaksoi olla kärsivällinen ja naurattaa minua kuvaussession aikana. Kaikkien näiden vuosien jälkeen taidan vieläkin vähän jännittää kuvissa olemista.

Mukavaa viikonloppua!

Comments are closed.