Sen jälkeen kun ruokatilan takaseinä maalattiin kellanvihertäväksi, olen innostunut sävyistä enemmänkin. Uutta seinäväriä vasten on niin kiva kokeilla erilaisia yhdistelmiä. Olemme pyöräyttäneet olkkarin kalusteet taas vaihteeksi ympäri, nyt sohvaryhmä on keskellä tilaa. Tällä kertaa innostuin erityisen paljon keltaisesta väristä, siihen sain sytykkeen pihan auringonkukista ja lisäsin keltaista kokeilemalla Sisustuksen Koodista lainaamaani Hayn Dot-tyynyä meille. Ihana samettinen nappityyny on aivan hurmaava.
Kaapista löytyy ennestään lilanroosa Dot-tyyny ja siitä olen tykännyt todella paljon. Vaikka tyynyä on käytetty hurjan paljon, se on säilyttänyt ryhtinsä ja sen avulla rennommastakin nojatuolista tai sohvasta loihtii ryhdikkään. Olen ennenkin sanonut, että yksikin tällainen luksuksempi ja skarpimpi tyyny muuttaa koko olohuoneen ilmen. Kuvassa tyynyt ovat väritestauksessa safarituoleissa. Ja huom. ei olla vielä alettu niitä kunnostaa, mutta eiköhän tuollainen puhdehommeli sovi talven pimeisiin iltoihin.
Tuossa kuvassa näkyy laajakulmalinssillä kuvattuna koko olohuoneen näkymää. Pidän siitä, että huonekalut ovat keskellä, eikä kulkemassa huoneen seiniä pitkin. Tyhjä tila reunoilla on luksusta. Molemmat olemme myös aivan ihastuneita suureen sohvapöytään, jonka ympärillä kirjaimellisesti eletään. Nytkin naputtelen tätä tekstiä lattialla istuen, läppäri tuossa sohvapöydällä. Onpa muuten sohvapöydästä tullut Lettusen (salainen) lempipaikkakin. Olen nimittäin bongannut enemmän kuin kerran hänen loikoilevan sohvapöydällä, etenkin silloin kun siihen paistaa aurinko….toivottavasti vaan ei tiputtele mitään siihen hypätessään. Toisaalta molemmat koirat ovat tosi varovaisia, eivätkä hypää varmasti pöydälle, jos siinä on tarpeeksi tavaraa – eli hyvä syy kasata pöydälle kaikenlaista.
Keltainen tyyny näyttää tosi ihanalta oikeassa paikassaan eli valkoisella sohvalla. Palautin kylläkin tämän tyynyn takaisin Koodiin, mutta ostin tilalle toisen melkein samasävyisen tyynyn, sillä koiraperheessä ei kannata ihanaan samettityynyyn tuhlata hirmuisen paljon. Mutta jollei olisi noita koirankarvoja, olisin kyllä ostanut tämän tyynyn. Summa summarum, sohvalle on nyt tullut jäädäkseen keltainen tyyny, tai ainakin kunnes keksin jotain muuta taas.
Isosta sohvapöydästä on iloa elämisen lisäksi myös asetelmien alustana. On kerrankin tilaa nauttia erilaisista esillepanoista ja silti vaikka syödä sohvapöydän ääressä, hups. Mutta voin kyllä sanoa, että kun ollaan vaikka istuttu ystävien kanssa iltaa niin on ihan eri kodikasta kerääntyä suuren pöydän ääreen joka on vielä ympäröity mukavilla istuskelupaikoilla. Kyllä kalusteiden sijoittelulla ja valinnoilla on elämiseen merkitys. Täällä ei mennä pelkkä ulkonäkö edellä, vaan käsi kädessä mukavuuden, käytännöllisyyden, kodikkuuden ja sitten vielä visuaalisuuden kera.
-värit inspiroivat-
Tässä myös ruokatilan puolelta laajempaa kuvaa. Tammi ja uusi seinäväri ovan sanoinkuvaamattoman kaunis väripari, ainakin mun mielestä. Hiukan kuvat tekevät sävystä vihreämmän kuin se luonnossa on. Viherkasvitkin näyttävät erittäin houkuttelevilta selkeän sävymaailman kanssa.
Otin muutn vaihteeksi verhot pois ruokailutilan ikkunasta. Vaikka pidänkin hurjan paljon pehmeistä tekstiileistä ja rennosti valuvista pitkistä verhoista, on tämä skarppi ilme taas mieluinen. Kunhan tulee oikein pimeät ajat, luulen verhoajatuksen olevan taas houkutteleva.
Pakko sanoa, että kyllä värit kiehtovat nyt todella paljon. Muutenkin kun ollaan kavereiden kanssa juteltu, niin persoonallisuus ja rentous kiehtovat sisustuksessa. Kodikkuus ja pehmeys, puu, värit, kansainvälisyys, boheemius ja uudet jutut… Ja hei mitä olette mieltä, onko tietyt supersuositut skandibrändit alkaneet kyllästyttää, kun niitä näkyy niin paljon somessa ja julkitiloissa. Miten olisi ravistelu ja muiden juttujen tutkiminen, ainakin sinne joukkoon?
Tällaisia sisustusajatuksia nyt, olisi kiva kuulla mitä teillä on.