Olohuoneessa on tapahtunut pieniä kesämuutoksia. Hain Koodin varastolta vanhan itse suunnittelemani sohvapöydän vaihteeksi kotiin. Mietittiin juhannuksen aika pöytää, siis pidetäänkö se, vai pakataanko takaisin varastoon. Pöytä on valmistettu jalavasta ja minusta se on kovin kaunis edelleenkin. Ainoa mietitys on, että tuleeko tilaan liikaa tuota puunväriä, kun ruokapöytäkin on tammea.
Noh, löhöjuhannuksena pöytä osoittautui niin kivaksi, ettei sitä raaski heti vaihtaa takaisin pienempään pyöreään pöytään. Niinpä tämä puinen sohvapöytä saa nyt jäädä noille sijoilleen. Jossain vaiheessa on tarkoitus hioa ja pintakäsitellä sitä uudelleen, niin sävystä tulee hiukan freesimpi.
Näen jo miten kivasti nuo vanhat safarituolit sopivat pöydän kanssa yhteen. Jahka nekin saavat uuden sävyn runkoon. Tummarunkoiset safarituolit ja vaaleahko puupöytä ovat varmasti oikein kauniit keskenään. Sitäpaitsi pellavan sävyinen kangas ja puu ovat niin ihanan luonnonläheiset.
Vaihdoin myös olohuoneen maton. Varastosta löytyi vanha Asko mixed -matto ja se näyttää myös näin kesällä oikein raikkaalta. Täytyy katsoa millainen matto tilaan oikeastaan lopulta tulee, sitten kun tuolit ja pöytä ovat valmiit. Mutta nyt kesä mennään tällaisella kokoonpanolla.
Sohvalle valitsin vaihteeksi mustasävyisempiä tyynyjä. Puupinta kaipaa vierelleen jotain skarppia ja toin sitä huoneeseen näillä tyynyvalinnoilla. Ruutukuosinen tyyny on Marimekon, tummansininen pellavatyyny Ikean ja kuviollinen tyyny Design House Stockholmin.
Sain viimein järkkäiltyä String-hyllynkin uuteen uskoon. Keräsin siitä kaikki tavarat pois ja aloitin somistamisen alusta, se on minusta aina paras vaihtoehto kun haluaa järkkäillä uudelleen. Sillä tavalla katsoo kokonaisuutta ns. puhtaalta pöydältä.
Alkukesän superlämpimien ilmojen jälkeen on tullut kyllä istuttua olkkarissa enemmän, vaikka tänäänkin oli lämmin ilma ulkona, istuskellaan juuri nytkin tässä sohvapöydän ympärillä. Täällä on tosi kotoisa tunnelma.
Mitä olette mieltä tuosta puisesta sohvapöydästä – kumpi parempi aiempi valkoinen (täällä) vai tämä puinen?
