Olin odotellut kovasti eilistä iltaa, sillä järjestettiin kavereiden kesken kranssitalkoot. Mikäpä on mukavampaa viettää yhteistä aikaa kun pieni askarteluhetki. Kokoonnuttiin Maijan ja Hennan kera Sisustuksen Koodiin puuhaamaan. Nautittiin samalla lasilliset viiniä, vähän herkkuja ja kuunneltiin musiikkia. On tosi rentouttavaa tehdä jotakin käsillä. Myönnän etten tosiaankaan ole erityisen hyvä missään näpertelyissä, enemmänkin huitaisen nopeasti jotakin kasaan. Omaan enemmän ideoita kun taitoa. Lisäksi huomaan aina lisääväni kaikkeen paljon yksityiskohtia. No, tässä on omat askarteluni esittelyssä.

Tekaisin tuommoisen huiskan, jonka nimesin jouluhuiskaksi. Kranssin ei minusta aina tarvitse olla pyöreä, tällaisia epämääräisiä huiskia on melkein hauskempi koota. Olin joskus aikoja sitten kuivatellut uunissa pikkuisen nahistuneet appelsiinit, tuumasin että niille voi olla joulun aikaa käyttöä ja nyt ne pääsivätkin kranssien koristeiksi. Meidän kranssitarvikkeet oli suurimmaksi osaksi pihalta kerättyjä. Pari nippua tarvikkeita hankittiin kaupasta.

-makuuhuoneen tuolin uusi sävy on tummanvihreä-

Tässä samassa yhteydessä esittelen teille makuuhuoneen Ton-tuolin, joka on saanut uuden maalipinnan. Tuoli oli aiemmin perusvalkoinen, mutta Hän maalasi sen jokin aika sitten tummanvihreällä kiiltävällä maalilla. Sävy elää mukavasti valon mukaan, se näyttää melkein mustalta, mutta kun valo osuu siihen sopivasti, tulee vihreä väri hyvin esille. Pidän tuolista tosi paljon tuossa uudessa lookissa. Nyt ihastuttaa myös tuo vanha messinkinen kynttilänjalka, joka näkyi jo edellisenkin postauksen kuvissa. Pulleasta kynttilästä tulikin jo instassa paljon kyselyitä, se on ostettu Granitista.

Tein toisenkin pienemmän huiskan. Sen heinät ovat itse asiassa katkaistu terassin ruukuissa olevista heinistä. Mietin saksien kanssa pihalla, mistä nappaan kätevimmin kranssimatskuja ja silmät osuivat pitkinä huojuviin ruukkuheiniin. Nytpä ne on katkaistu talveksi. En muista tämän heinän lajiketta, mutta se on aika kätevä isossa ruukussa, nimittäin on monivuotinen. Joten ensi keväänä se kasvattaa taas uudet tupsut.

Käytettiin sitomisessa rautalankaa. Huomasin jo nyt vuorokauden aikana, että kun materiaalit kuivuvat, ne kutistuvat, joten rautalanka kannattaa sitoa tiukalle. Ehkä noihin appelsiinehin olisi voinut käyttää myös liimaa, ei olisi tullut näkyviin rautalankapunoksia. Juuttinarukin oli täydennyksenä, siitä letitin ripustusnauhan.

Yhden pyöreän kranssinkin tekaisin. Ihailin tyttöjen suuria ja reheviä vihreitä kransseja, mutta itse päädyin väkertämään pienemmän ja koristeellisemman version.

Kun kuvailin, saapui meidän “herra poseeraaja” eli Lettunen paikalle ja halusi päästä taas kuvaan. Hän kyllä tuntuu tajuavan mitä tapahtuu kun kameraa käytetään. Tietää poseeraa-sanankin, ainakin kuvittelen niin. Tai sitten on vaan tärkeänä kun kehutaan ja ihastellaan.

Muuten, ajattelin käyttää noita huiskia pöytäkattauskoristeina. Näette myöhemmin miten, kun kuvasin tänään vähän joulukattauskuviakin.

Oletteko te askarrelleet itse kransseja ja onko jotain hyviä vinkkejä siihen?

Write A Comment