Yhden vapaapäivän aikana saa aikaiseksi ties kuinka paljon. Vaikka siivoaa ja järkkäilee paikkoja, on vielä aikaa kuvata kotona. Tässäpä teille näkymiä makuuhuoneen puolelta. Tässä(kään) huoneessa ei paljon muutoksia tapahdu, mutta silti aina jotain pientä. Nyt olemme riisuneet pois tekstiileitä, erityisesti samettiverhoista luopuminen muutti huoneen fiilistä. Niin paljon kun Linumin samettiverhoja rakastinkin, eivät ne koiraperheessä olleet pieneen huoneeseen helpoin valinta. Minä kun olen vähän siisteysfriikki, niin meni hermot ylipitkien verhojen tomuttamisessa. Koska koirien nukkumapaikka on vielä tuossa ikkunan alla. Verhot pääsivät kyllä kiertoon ja näyttävät uudessa paikassaan aivan superkauniilta, kurkatkaahan tästä.
Koska kuitenkin pidän vaihtelusta, olen kokenut helpoimmaksi vaihdella tyynyliinoja. Nyt sängyllä on Iittalan ihanat Issey Miyake-sarjan tyynyt*saatu. Tuo uusi viljan sävy on minusta aivan ihana! Päiväpeittoa en vieläkään kaipaa, välillä jalkopäädyssä on joku viltti tai nykyään ei yleensä sitäkään. Tärkeintä on nätit lakanat ja en vaan edelleenkään ole kyllästynyt noihin Finlaysonin valkosiin pellavalakanoihin*saatu.
Ikean seinään kiinnitettäviin hyllyihin olen ollut oikein tyytyväinen. On ihana siivota, kun pienen huoneen lattiatilassa on mahdollisimman vähän kalusteita. Kaipaan kuitenkin jotakin laskutasoa sängyn vierelle, joten nämä ovat olleet loistava ratkaisu.
Jos jossain tykkään lukea kirjaa, niin sängyssä. Nyt olen aloittanut veljeni uuden romaanin. Mutta en ole tainnut saada kiinni kunnollisesta lukurytmistä, onneksi alkuun sentään pääsin. Pirun puhelin kun sitä ei meinaa malttaa laskea kädestä.
Sängyn jalkopäädyssä on edelleen sama lipasto, peili ja tuoli. Toin terassilta oliivipuun sisätiloihin, vaikka olen varma, että saan pian kantaa sen tuosta pois. Oliivipuun talvihoito sisätiloissa on vähän haasteellista. Sen pitäisi saada todella paljon valoa ja kosteutta pärjätäkseen talven yli. Lisäksi kuulemma kannattaa leikellä sitä rajulla kädellä. Pitää ainakin siis katkoa noita oksia. Kerran onnistuin pitämään oliivipuun hengissä talven, mutten älynnyt leikellä sitä. Se kasvatti ohutta hentoa oksaa sinne tänne, eikä se kyllä ollut mitenkään kaunis näky.
Vieläkin pähkäillään vähän tuon makuuhuoneen seinien kohtaloa. Olen tykännyt tuosta Tikkurilan Laasti-sävystä hurjan paljon, mutta vaihtelu virkistää. Maalaaminen on niin helppo ja nopea juttu, että eiköhän jossain vaiheessa tela viuhu tässä tilassa. Muutetaan sisustusta ehkä hivenen modernimpaan tyyliin, joten saattaa olla että päädytään ihan valkoisiin seiniin pitkästä aikaa. Katsotaan kun keritään.
Leppoisaa viikonloppua!
