Oh mikä ihana löhöjoulu takana. Kirjaimellisesti ollaan levätty ja nautittu kodin tunnelmasta. Nämä postauksen kuvat nappasin aatonaattona kauppareissun jälkeen. Silloin oli ihanan heleä valo ja koti oli vielä odottelemassa jouluista rentoutumista. Sohvaryhmään halusin raikkautta ja keveyttä, niinpä valitsin sinne somisteeksi lempikukkiani tähän kauteen, eli anemoneja. Hennot kukat ja kynttilät olivat hyvä valinta, sillä muualla olkkarissa joulua oli runsain mitoin esillä. Joulukuusi sijoittui sohvaryhmän ja ruokaryhmän väliin.
Pesin sohvan päälliset ja vaihdoin koristetyynyt. Nyt sohvalla on Vallilan neulostyynyt ja Linumin samettityynyt. Ne jo tuovat talvista fiilistä valkoiseen puuvillasohvaan. Sohvapöytä on äskettäin hiottu ja öljytty uudelleen. Aiemmin se oli patinoitunut ja vähän tunkkainen, jalava on lähellä tammen sävyä. Nyt se öljyttiin Osmon valkotammen sävyisellä öljyllä ja voi miten freesi siitä tulikaan. Ihan kuin uusi pöytä.
Safarituuolit pitäisi vielä kunnostaa, kuten olen monesti sanonutkin. Nyt on vaan tärkeämpääkin tekemistä, sillä tuoleissa on hyvä istua, vaikka väri ei olekkaan nappiin. Tarkoitus on siis maalata ne hyvin tumman harmaiksi. Uutta mattoakin toivoisin, mutten vielä ole osannut päättää mikä se olisi. Toisaalta tuo unelmaisen pehmoinen harmaa villamatto on kuin vanha villapaita, ihan parhaan tuntoinen ja pehmoisen näköinen.
Suuri sohvapöytä on osoittautunut arjessa aivan ihanaksi. Tykkään kun siihen mahtuu asettelemaan kauniita esillepanoja ja silti on tilaa laskea juomia ja syömisiä siihen. Tällainen vastakkain aseteltu istuinryhmä ja suuri sohvapöytä ovat myös ihanat seurusteltaessa isommallakin porukalla. Ollaan esimerkiksi nautittu tämän ääressä glögiä ja pientä purtavaa. Tähän on kiva kattaa myös jälkiruokakahvitukset.
Muuten joulusta ei ole hirmuisesti kerrottavaa. Lopulta aika perinteisellä kaavalla ollaan menty – saunottu, syöty riisipuuroa ja aika perinteinen jouluateriakin. Jouluruokia on jääkaapissa riittänyt hyvin, vaikka päätettiin että ostetaan kohtuullisesti. Se toimikin, eli kolmeksi päiväksi riitti ja kaikki muut syötiin, paitsi kinkkua on jäljellä ja myös kakkua. Ehdottomasti ensi jouluna lasketaan vielä tarkemin määriä, sillä nytkin oli vähän överisti kaikkea. Kyllä sitä voi syödä hyvin, vaikkei pöydässä ole ylenpalttisesti kaikkea. Itse ainakin arvostan sitä että on maltillisesti ja hyvää. Nyt tekee jo välipäivinä mieli jotakin freesiä. Vaikka kinkkua sitä mielellään syökin vielä aamiaisleivällä.
Ehkä eniten nautin joulun aikana pöytäkattauksien tekemisestä. Minulla kun on tietysti ihania astioita, niin oli kiva sommitella niistä erilaisia kattauksia. Söimme aina niin myöhään, etten pimeässä kuvaillut kattausjuttuja, mutta IG Storyn puolella olette niitä saaneet katsella, jos sielä seurailette minua.
Epäilin että touhukkaina alamme jo joulupäivän iltana kaivata puuhaamista, mutta ihme ja kumma ollaan maltettu löhötä. Jopa siis niin paljon, että tänään kun oli lähdettävä töihin, en meinannut jaksaa nousta yhdeksän aikaan sängystä. Vaikka lepo tekeekin tosi hyvää, kyllä se vaan on niin että sitä laiskistuu aika nopeasti. Noh, nyt on kiva taas saada normirytmistä hetkeksi kiinni, kunnes taas tulee viikonlopun juhlimisten aika.
