Laitanpa muutaman kuvan meidän ruokatilasta, sen jälkeen kun ihanat rakkaat valkoiset seiska-tuolit ovat päässeet uuteen kotiinsa. Haalimme pöydän ympärille väliaikaistuolit muualta kotoa. Tavallaan oivalsin jotakin tuon sekalaisen tuoliyhdistelmän myötä – kokonaisuus ratkaisee kaikessa, ei yksittäiset asiat. Tai siis tätähän olen ennenkin sanonut. Alun perin tuon muikean oivalluksen totesi ääneen siskoni Suvi. Mutta niinhän se on, sisustuksesta tulee mielenkiintoinen kokonaisilmeen ja fiiliksen myötä.
Itselleni ominainen sisustus koostuu lähinnä valkoisesta ja vaaleasta puusta, niin se on ollut aina
Tajusin myös että kaavaillut mustat tuolit eivät tee tilaan liian suurta kontrastia, sillä ympärille jää vielä paljon vaaleaa ja raikasta. Itselleni ominainen sisustus koostuu lähinnä valkoisesta ja vaaleasta puusta, niin se on ollut aina. Onkin vaihteeksi todella kiva lisätä mukaan ripaus kontrastia. Joku on joskus sanonutkin, että sisustuksessa täytyisi aina olla ripaus mustaa ryhdistämässä. Siihen toki riittää vaikka pienesineet tai taulun kehykset, yhtä kaikki vaaleudellekin tarvitaan vastapainoa.
Sohvalta katsottuna tuo on lempinäkymäni; se miltä ruokaryhmä näyttää avohyllyn edessä. Nythän myös String-hylly on lähetetty uuteen kotiin. Odottelemme pian saapuvaksi Muuton Compile-hyllyä, joka on hiukan kapeampi, hivenen syvempi ja kutakuinkin saman korkuinen. Ilme ei siis ehkä hirmuisen paljon muutu, mutta uuteen hyllyjakoon saa taas uudella tavalla järjesteltyä tavarat. Sehän valkoisessa hyllyssä on kivaa, että ilme koostuu esillä olevista jutuista. Näin pystyy pienin keinoin luomaan tunnelmia. Ajattelin sjoitella hyllyyn kirjoja ja esineitä kuten ennenkin, mutta katsotaan minkä rytmin asetelmiin valitsen tällä kertaa.
Pöydän ympärillä on mm. kaksi Howen 40/40 -klassikkotuolia. Näitä ei hirveästi ole näkynyt sisustuskuvissa, vaikka kyseessä on yksi maailman myydyimmistä tuoleista. Tämä tuoli on suunniteltu vuonna 1964. Howet ovat meillä normaalisti työhuoneessa, mutta nyt pääsivät ruokatilaan. Toinen on pähkinäviilua ja toinen valkoista muovia.
Pidän paljon siitä miten eripariset tuolit luovat kodikkuutta pöydän ympärille. Kunhan tuolivalintamme varmistuu, haluan neljä samanlaista tuolia ja pöydän päihin jossain vaiheessa erilaiset tuolit. Tykkään kevyistä ja siroista tuoleista. Mielestäni muhkea valaisin ja pitkä pöytä ovat itsessään niin hallitsevia, että tuolit saavat olla ilmavia.
Nyt jännäänkin tuolien valintaa, sillä päätettiin katsoa vaihtoehtoja vielä tarkemmin Tukholman huonekalumessuilla, jonne siis huomenna mennään. Vaikka olemmekin lähes varmoja valinnasta, voi se joko muuttua messuilla, tai saada varmistuksen. Sitten vaan jäädään odottelemaan tuolitilausta. Nykyään tilausajat saattavat olla aika pitkiäkin joissakin huonekaluissa, mutta eipä se haittaa, sitä oikeaa valintaa jaksaa odottaa. Eipä pitkää tilausaikaa muista enää sitten kun tuolit saapuvat ja ovat käytössä. Onneksi on noita istuimia kuitenkin odotusajaksi.
2 Comments
Erilaiset tuolit pöydän ympärillä näyttävät kivoilta, mutta vaatii silmää osata tehdä se oikein. Näin saa kuitenkin kotiinsa persoonallisen ja omanlaisen ilmeen. Meille muodostui eriparituolit vähän sattumalta. Lähes 30 vuotta sitten meille kotiutui vanha espanjalaistyylinen tuoli, missä on narupunosistuin. Vuosia sitten sain äidiltäni käsinojallisen wieniläistuolin, jonka maalasin myöhemmin mustaksi. Kun myimme vanhat ruokapöydän tuolit vuosi sitten, aloin näiden kahden ’tunnetuolin’ lisäksi katselemaan muita ryhmään sopivia – ja niin muodostui tämä nykyinen ryhmä.
Kivalta näyttää teillä nykyinenkin setti!
Se on totta,että tuolikombot ei aina ole niin helppoja. Kivalta kuulostaa sinunkin yhdistelmä. Olen oikeastaan ihan nauttinut itsekin tästä väliaikaisesta setistä. sitten taas tulee vaihtelua, kun ryhmään saapuu enemmän samanlaisia tuoleja. Päihin aion kuitenkin miettiä sit joskus jotkut ihan erilaiset, mutta niillä ei ole kiire 🙂