Miten ihana on tulla töistä kotiin, kun keväinen auringonvalo vielä valaisee pimeimpiäkin kodin nurkkia. Tänään en malttanut olla tarttumatta kameraan ja nappailin muutamia yksityiskohtakuvia valon innoittamana. Ensi viikolla kellot vielä siirretään kesään päin, niin valoa riittää tunniksi enemmän. Huisia, sillä minä olen ehdottomasti niitä tyyppejä, jotka saavat parhaiten aikaiseksi valoisaan aikaan. Kun ilta pimenee, mulla menee inspiraatio kaikenlaiseen tekemiseen. Joskus illat tuntuvat sen takia jopa puuduttavilta. Mitä te teette iltaisin? Tätä pohdittiin tänään myös Maijan kanssa aamukahvipöydässä. Kun askareita ei jaksa enää suorittaa, eikä jaksaisi maata ruudun ääressäkään – mitä pitäisi silloin tehdä.

-tässä kuvassa työhuoneen seinäväri näkyy tummempana ja hillitympänä kuin luonnossa…

No, yksi mun vastauksista on näissä ekoissa kuvissa – sillä työhuoneessa on aikamoinen kaaos edelleen. Kuvista voi bongata mm. työkaluja, jos tarkasti katsoo… Ollaan maalattu tuo ruskea seinä, mutta muut seinät olisi vielä maalausta vailla, joten sen ansiosta huoneen siivoukseen ei olla taas paneuduttu. Kummasti tästä on tullut pikku hiljaa pienimuotoinen varasto työkaluille ja muille siellä täällä ajalehtiville jutuille.

kotona riittää aina vain karsimista, nyt haluaa mahdollisimman vähän tavaraa ympärille

Löytyypä nurkasta laatikollinen pientä sisustustavaraakin, jotka mun pitäisi näpytellä myyntiin. Sitä karsittavaa ja myytävää riittää tosi paljon. Laura kirjoitti tosi hyvin kirpputoreista ja käytettynä ostamisesta. On ihan totta, että ihmisillä on nykyään erilainen kulutustapa, ostetaan vähemmän, siivotaan ja karsitaan sekä onneksi hankitaan uutta myös käytettynä. Näen itse kivijalkakaupassa kuinka ostokäyttäytymisen muutos on kiristänyt myymälöiden elämää, mutta tajuan itsekin muuttuneeni, ostavani vähemmän. On aivan oikein, että kuluttamiseen tulee uudet suunnat.

Oikeastaan työhuoneen seinäväri on aika lähellä tuota Midnattin lakanan sävyä. Tuossa näette meidän makuuhuoneen sellaisena kun minä sen kohtasin töistä saapuessani. Eihän meillä ole päiväpeittoa ollut käytössä, mutta oikeasti viimeksi noussut yleensä oikoo vähän peittoja ja tyynyjä. Tyynyistä puheen ollen, realistisesti sängyssä ei ole ihan niin montaa tyynyä kuin kauniissa asetteluissani. Minun puolella on kolme tyynyä ja Hänen puolella yksi tyyny – tyynyjä ei kuulemma saa olla liikaa. Minulle nauretaankin aina kun pesiydyn tyynyröykkiöni keskelle. Isoin tyyny on päätymäisenä pehmentäjänä, muototyyny ja pehmotyyny vaihtelevat, saatan kesken unien vaihtaa tyynyä ja välillä ne ovat päällekkäinkin.

Viikonlopun inspiroivimmat luettavat ovat sängyllä. Asun-lehti ei pettänyt tälläkään kertaa, se on ihan huippu. Ruotsalaisista uutuuksista poimin pitkän pähkäilyn jälkeen mukaani Plaza Interiörin, koska siinä oli keittiöjuttuja.

Näkymä eteisen puolelta makkariin. Ihana miten pimeähköön eteiseenkin yltää auringonsäteitä olohuoneen puolelta. Tämä koti on todella valoisa kaikenkaikkiaan, tänne kulkee valo ihan aamusta iltaan. Olen muuten tykännyt paljon eteisen matosta, se kyllä luo viimeisen huolitellun silauksen kodin tunnelmaan.

Eteisestä astutaan myös keittiöön. Sinnekin olen tuonut huomaamattani vähän lämpöä esineiden avulla. Kokovalkoinen keittiö kaipaa minusta ripauksen boheemia tunnelmaa ja se syntyy tuon avohyllyn avulla. Kaunis kori hyllyn vieressä on uusi alelöytö. En oikein osaa päättää laitanko sen kylppäriin vessapaperikoriksi vai pidänkö tuossa vaikka pullokassia piilottamassa. Olen hurahtanut tällaisiin kannellisiin koreihin, keksisin vaikka mitä käyttöä niille kotona. Tällaiset ovat myös hyviä erilaisia kierrätettäviä säilömään. Meillä on eteisessä kierrätyspiste, jonka ajattelin esitellä teille joku kerta. Luovuttiin juuri tontilla olevasta kierrätysastiasta, sillä siinä oli niin pienet lokerot, että meidän täytyy muutenkin käydä kierrätyspisteellä, niin samalla kun käy kaupassa tulee vietyä pahvit, paperit, muovit ja muut pisteelle.

Tulipas tästä sekalainen sepustus. Mutta mukavaa alkavaa viikkoa!

Comments are closed.