Selailinpa tässä sisustusinspiraatioita ja silmiini osui kaunis koti naapurimaasta. PR-toimisto Grand Relationsin perustajan Hans Hjelmqvistin koti sijaitsee vanhassa kunnostetussa tehdaskiinteistössä. Koko juttu löytyy Recidence-lehden sivuilta tästä.
Minä ihastuin tässä kodissa harmoniseen värimaailmaan ja upeisiin kiintokalusteratkaisuihin. Nyt on selvää, että puupinnat ovat taas suosiossa ja koteihin haetaan lämpöä aidoista materiaaleista ja pehmeistä värisävyistä. Moderni eleetön tyylikin pehmennetään tekstiilein, maltillisin koriste-esinesommitelmin ja tarkkaan harkituin kiintein yksityiskohdin. Rakentajat ja remontoijat kiinnittävät entistä enemmän huomiota listoituksiin, vetimiin, kiintokalusteisiin jne. eli kohtiin, jotka on joskus mielletty sivuseikoiksi.
Kaikista eniten tässä kodissa ihastelin keittiötä. Vaikka se on hyvin minimalistinen, kokonaisuus on silti lämmin, johtuen materiaalivalinnoista ja yhdistelmistä. Tästä löytyy elementtejä joista olen tykännyt aina, mutta jotka ovat nyt erityisen paljon pinnalla – puuviiluovet, terästaso, yläkaapittomuus, erikoisvärillä maalatut täyskorkeat kaapit ja erilaisten ovien yhdistely.
Minä pidän keittiöistä, jotka eivät näytä keittiöliikkeen katalogista kopioidulta.
Keittiösuunnittelu on mielestäni todella mielenkiintoista. Siinä saa käyttää sekä luovuutta, että käytännöllistä ajattelua. Minä pidän keittiöistä, jotka eivät näytä keittiöliikkeen katalogista kopioidulta. Oikeastaan ihmettelen, miksei keittiösuunnittelussa olla innovatiivisempia ja miksei ratkaisuissa käytetä enemmän ajattelua; eli yhdistellä erilaisia osia ja luovempia ratkaisuja. Maijan keittiö on hyvä esimerkki tällaisesta keittiöstä.
Odotankin tulevalta uudelta kodilta (sitten kun siinä vaiheessa ollaan) eniten oikeastaan keittiön suunnittelua. Toivottavasti tila on sellainen, jossa on mahdollista toteuttaa ovelia ratkaisuja. Nykyisen kodin keittiö on kokovalkoinen, mutta pienin yksityiskohdin siitäkin on koottu mielestäni kiinnostava. Seuraavaksi kuitenkin toivon värillistä keittiötä ja jotakin sinne mietittyjä ja teetettyjä yksityiskohtia.
Minua on alkanut myös viehättää monenlaiset tummemmat ja sirot ruokapöydän tuolit. Kaikki kunnia ajattomille klassikoille, mutta vaihteeksi odottelen innolla omia uusia mustia ruokatuoleja. Tässä on Cassinan tuolit, jotka ovat tyyliltään vähän jopa shaker-henkiset. Sopivat mielestäni tuollaiseen vanhaan rakennukseen tosi hyvin. Ruokapöytä on Asplundin Palais-pöytä (saa muuten tilattua Koodista).
Olohuoneen puolella ihastelen kapeaa ja pitkää tammista sohvapöytää, olen niin innoissani kunnollisten sohvapöytien suosiosta – onhan ne vaan mukavia ja tuovat huoneeseen kodikkuutta. Samoin pidän hulppeista pitkistä verhoista. Kauniisti laskeutuvat kaakaon sävyiset verhot viimeistelevät sisustuksen harmonisen väriskaalan ja tunnelman. Itse ajattelen oikein valitut verhot osaksi arkkitehtuuria. Verhojen paras kiinnitys on yleensä katossa kulkeva huomaamaton kisko. Tangot sopivat mielestäni parhaiten vanhojen talojen kapeisiin ja korkeisiin ikkunoihin, tai puutalojen tunnelmaan.
kuvat: Kristofer Johansson / Recidence magazine
Lopuksi kuva makuuhuoneen yksityiskohdasta. Sänky on pedattu oikein puritaanisella tarkkuudella, itselleni mieleen on vähän rennompi petaustyyli, mutta valkoiset lakanat ja beige puolipeitto ovat kaunis yhdistelmä. Puhumattakaan tammisesta Asplundin yöpöydästä ja tammisesta sermistä. Siinäpä muuten mainio diy-idea. Kevyillä sermeillä voi tuoda mielenkiintoa sisustukseen. Erilaisia levyjä saa levyliikkeistä, eikä tekemiseen tarvita juuri muuta kuin saranoiden ruuvaus (kuvassa toki vähän upeampi saranaratkaisu) ja lopuksi viimeistely maalaamalla, ellei ole saattunut löytämään kauniita puuviilulevyjä.
Siinäpä viikon alkajaisiksi sekalaiset sisustusmietteet.
6 Comments
Ihanan harmoninen ja selkeä koti, omaan makuuni tosin saisi olla hieman enemmän rentoutta juuri esim. petauksessa 🙂
Minäkin kaipaan hieman enemmän rentoutta kun tuossa kodissa, mutta voi miten kauniita yksityiskohtia 🙂
Tuo kaunis koti miellytti kovasti minunkin silmääni. Residence on kyllä suosikkilehteni, eivät hötkyile vaan noudattavat omaa linjaansa!
Samaa mieltä, Residence on aina antoisa ja tietyllä tavalla ajaton vaikka onkin ihan ajassa kiinni, suosikkilehtiäni.
Kaunis koti, ihanan lempeä värimaailma ja mitkä ikkunat!
Kun muutama vuosi sitten teimme keittiöremontin oli selvää, ettei keittiöfirmojen kautta löydy meitä miellyttävää keittiötä. Selvää oli, ettei valkoista keittiötä tule ja juurikin tuohon aikaan ei muita mustien lisäksi ollut saatavilla. Osassa keittiöfirmoista palveluinto lopahti siihen kun selvisi, että saattaisimme tilata heiltä pelkästään kaapistojen rungot. Loppujen lopuksi teimme suunnitelman ja koko remontin itse ja saimme juuri sellaisen kuin halusimme. Työtä se teetti runsaasti kun esimerkiksi tiikkiviiluiset sileät ovilevyt tilasin ilman pintakäsittelyä ja saranoita yms. yhdestä paikasta, komposiittitaso tuli raakapintaisena toisesta paikasta jne. Oviin sain itse tehtynä juuri oikeanlaisen luonnollisen öljyvahapinnan ja vanhat 50-luvun lankavetimet ja komposiittitasollekin tuli hintaa huomattavasti vähemmän kuin valmiille hiotulle levylle. Kiinteiden yläkaapien väliin tulevan avohyllyn tein 60-luvun tiikkiviiluisesta kimpilevystä jne. Tykkään keittiöstä ja etenkin aitoviiluisista (joita ei ole pilattu paksulla muovilakalla!) ovistani niin paljon, että saattaa olla, että ne lähtevät muutossa mukaani 🙂
Wau miten mahtavalta kuulostaa tuo teidän koti. Ymmärrän hyvin, että sitä nauttii ja arvostaa erityisen paljon yksityiskohtia, joihin on itse nähnyt vaivaa. Kiintokalustemyyjissä on huimasti eroja, joissakin paikoissa on tietysti pakkokin noudattaa valmiita kaavoja, mutta onneksi on myös pienempiä valmistajia, joilla mittatilausjutut onnistuvat – kunhan vaan niitä ihmiset osaisivat enemmän haluta. Minäkin odotan jännityksellä, millaiseen kotiin seuraavaksi päädyn 🙂