Se on vähän niin, että tällaisena pilvisenä päivänä haaveilee kahdesta asiasta ainakin – auringosta ja keväisistä kukista. No, tottakai elämässä on suurempiakin haaveita, mutta jos nyt pysytään ihan kepeissä tunnelmissa. Nämä kuvat Maija nappasi minusta viime viikolla, juuri ennen synkeän takatalven iskua. Tulin itse asiassa tosi hyvälle tuulelle, kun näitä kuvia katselin. Selaan jatkuvasti puhelimen säätietoja, koska se aurinko taas tulee ja millaista on viikonloppuna Pariisissa. Onkohan tämä jatkuva säätilan tarkkailu juurikin neljän vuodenajan valtiossa asuvien juttu.
Kuvissa minulla on jalassani kevään suosikkifarkut eli leveälahkeiset. Välillä on kiva vaihdella asujen siluetteja – nyt kiinnostaa liehuva alaosa ja ehkä vähän istuvampi yläosa. Nyt on myös vihdoin aika nauttia uusista valkoisista tossuista; jokakeväinen traditio. Nämä tossut ovat luottomerkiltäni Adidakselta. Olisin halunnut ostaa Vejat, mutten löytänyt omaa kokoani Turusta, niinpä päädyin näihin.
Asiasta toiseen, vaaleista sananen. Kävin ennakkoäänestämässä. Tällä kertaa minusta on jotenkin vielä tärkeämpi muistaa vaikuttaa omalla äänellä. Ympäristö on varmasti se tärkein ja itseä koskettava teema tällä kertaa, toisaalta myös talouskin, sillä sekin on yhteiskunnassa merkittävä tekijä. Miten löytää näiden oikea tasapaino.
(takki Nanso*saatu / t-paita Minimum / farkut Mango / tossut Adidas)
Mulla on tuo hauska Minimumin t-paita jossa lukee osuvasti: Take Action. Nyt on oikeasti aika tehdä asioita. Arjen muuttaminen totutusta on tärkeää, pienilläkin jutuilla voi vaikuttaa. Kuten joskus aiemmin sanoin, normaali arki on muuttunut. Itse ainakin ajattelen kaikissa tekemisissäni ilmastoa. Esimerksiksi näin:
- suihkussa lasken veden painetta ja lämpötilaa, sekä aikaa
- kierrätän entistä huolellisemmin
- vähennän ostamista ja hankin kestäviä tuotteita – ostan vain jos tiedän käyttäväni tuotetta
- kiinnitän huomiota sähkölaitteiden käyttöön
- ostan ja myyn käytettynä tavaraa
- ruokahävikki – sitä vältän
- kasvisten lisääminen ja sesonkiruokailu, vaikka edelleen ollaan sekasyöjiä
- kosmetiikan käyttäminen, pyrin käyttämään kaiken loppuun ja en kasaa liikaa vaihtoehtoja hyllyyni
normaali arki on muuttunut
Tuon suunnilleen saman listan olen ennekin tänne blogiin kirjannut. Mutta mielestäni tätä asiaa ei voi toitottaa liikaa. Tiedän että olette siellä ruudun takana varmasti jo nyökyttelemässä ja olette ottaneet omaan arkeenne nämä asiat. Mutta vaikka arkisista toimista ja valinnoista on tullut itsestään selvyyksiä, voi näistä silti aina välillä muistutella, paitsi itseä myös muita.
Kukaan tuskin muuttuu täydelliseksi elintavoiltaan, mutta kaikki muutokset ovat hyvästä. Varmasti tulevaisuudessa näistä nyt opeteltavista asioista tulee ihan perusjuttuja – toivottavasti. Silti ei tarvitse tuntea huonoa omaa tuntoa jos joskus matkustaa (auttaa kun kompensoi vaikka lennot) tai ostaa jotakin piristävää uutta tai ajattelee asioista kepeästi. Maailman ei tarvitse pysähtyä, sitten kaatuisi talous ja se olisi myös katastrofi – koska talousjärjestelmää ei noin vaan voi muuttaa (vaikka kuinka toivoisi).
Tuli mieleen jutella näistä asioista nyt, koska vaalit ja koska juuri siivosin työhuonetta ja sieltä löytyi taas kaikkea ylimääräistä tavaraa (IG-kirppis käynnissä). On ihana luopua tavarasta ja selkiyttää kotia. Vielä riittää tavaroiden karsimista kylläkin.
Ja tiedättekö, just taas kurkkasin puhelimen sääennustetta – huomisesta alkaen pitäisi taas auringon saapua! Mukavaa pilvistä päivää ja auringon odottelua.
2 Comments
Raikas asu, ja nuo farkut!! 6/5 🙂
Ympäristöasioista samaa mieltä, kuten myös siitä että sen perusteella äänestin itsekin. Kovin ikävää että osa meistä suomalaisista voi väistää moneen kertaan todennettuja faktoja ja sanoa aiheellista huolta ilmastovouhotukseksi. Ja tämä suuntaus haluaa suljea silmät niin monelta muultakin, kuvitellen äänestämällä pääsevänsä aikakoneeseen. Järkyttävää ja masentavaa! :'(
Oi kiitos 🙂 farkut ja valkoinen teeppari – kombo ei petä koskaan.
Joskus on vaikea muistaa että on tosiaankin ihmisiä, jotka eivät reagoi ilmastonmuutokseen. Itse en tunne tällaisia tyyppejä, mutta valitettavasti heitä on, vielä liikaakin. Minusta ei ole vaikeaa toimia järkevästi, sen pitäisi olla osa normaalia elämää ja jotakin mitä opetetaan myös tulevlle sukupolville.