Huih, Pariisista on kotiuduttu jo sunnuntaina. Tämä viikko alkoi kuitenkin töissä niin hektisesti, etten ole ennättänyt tänne blogin puolelle ollenkaan. Matka oli mitä ihanin, tietysti kun perheen kanssa oltiin yhdessä. Kohokohta oli isän, Juhani Melenderin, taulujen ihastelu Pariisin taidemessuilla. Napsin sieltä niin paljon kuvia, että koostan niistä oman (todella pitkän) postauksen. Nyt huikkailen lähinnä ensimmäiset matkakuulumiset.
Arvasin varautua Pariisin viileään tuuleen ja valitsin matkatakiksi vuorellisen villakangastakkini. No, olisin ehkä valinnut ihanan Nanson takkini, mutta kun äidillä on samanlainen niin en halunnut olla tekstiilikaksonen, heh. Mutta kiittelin lämmintä takkia, sillä oikeasti välillä oli tosi viileä kun kuitenkin kaupungilla tuli käveltyä paljon. Matkalle valitsen myös tarkkaan laukun, tuo Chanel on luottokaverini kaupunkilomilla, sillä siinä on kompaktisti tilaa, joten kaikki mitä kantaa mukana löytyy helposti pienistä lokeroista. En halua kaivella laukkua liikaa suurkaupungissa, lompakon, passin, puhelimen ja metrokortin on löydyttävä saman tien.
Vanhempani ovat joskus vuosia sitten käyneet Pariisissa, mutta siskolleni Suville tämä oli eka Pariisin visiitti. Koitinkin pikaisella aikataululla esitellä kaikki tärkeimmät tärpit. Yksi niistä on Pariisissa katukahvilassa istuskelu tottakai. Oltiin kuvienottohetkellä aikaisin liikkeellä ja Madeleinen aseman ympärillä oli vielä hyvin rauhallista.
Suvi halusi ehdottomasti nähdä Eiffel-tornin, joten se valikoitui perinteiseksi nähtävyyskohteeksi. Lauantain seikkailupäivänämme sattui olemaan jokin mielenosoitus, jonka takia kaikki keskeisimmät metroasemat nähtävyyksien kohdalla oli suljettu. Mutta päräytimme taksilla Eiffelille ja kävelimme siinä ympäristössä ihailemassa huikeaa monumenttia. Tänään ollaankin saatu lukea uutisista että toinen monumentti, Notre Dame, palaa raivokkaasti. Sitä ei tällä kertaa käyty livenä katsomassa, olisi kannattanut, koska nyt se on tuhoutunut pahasti. Mielenosoitusjärjestelyt vaikuttivat myös Tuileriesin puistokävelyymme, autoliikenne oli suljettu puiston ympäriltä ja saimme pällistellä aika erilaisessa fiiliksess kuin yleensä. Aurinko lämmitti ja oli ihana kävellä, auringossa viileä tuulikaan ei häirinnyt liikaa.
Hassua millaista oli parin vuoden jälkeen palata Pariisiin ihan erilaisissa tunnelmissa tällä kertaa mitä yleensä. Välillä kun napsin kuvia, tuli sellainen olo, että mä oon jo ottanut kaikki nämä kuvat niin moneen kertaan. Tietokoneen kovalevyasemalle on kymmenen vuoden säännöllisen Pariisin reissailun tuloksena kertynyt niin valtava määrä erilaisia kuvia sieltä. Vaikka en enää entisenlaisia Pariisin reissuja tule kokemaan, riittää kaupungissa aina ihasteltavaa ja fiilisteltävää, on se niin huikea paikka.
