Archive

kesäkuu 2019

Browsing

Huomenta ja päivää – asiat jotka sekoittuvat lomalla. Tänään paistaa aurinkokin jo aamusta, sunnuntait on parhautta, niin lomallakin. Saarekkeen sijaan syömme tänään aamupalaa oikein ruokapöydän äärellä. Se jos mikä tuntuu pitkästä aikaa erityiseltä, sillä (toisen) kiireiset työaamut eivät anna aikaa pitkälle aamupalalle, saatikka inspiroi kattamaan sitä mitenkään muuten kuin pakollisin, toki nätein, astioin.

Kesän kunniaksi otin aktiivikäyttöön Taika-sarjan sinivalkoiset asetit. Ne ja pionit muistuttavat minua muutaman vuoden takaisesta Tanskan matkasta, jolloin huokailin huolettomia ja viehättäviä kattauksia – kuka muistaa. Laitan tuohon postauksen loppuun vielä linkit noihin matkan ihaniin kattaus/syömisjuttuihin, koska itse ammensin taas pitkästä aikaa niistä idiksiä kesäruokailuihin.

mikä ihme kesässä saa minut muuttumaan niin romanttiseksi

Ruokapöytää koristaa muutama pionin oksa, jotka pelastin vaatimattomasta pionipenkistäni. Tarkoitus on ripustaa nuo kuivumaan, koska nyt kiinnostaa kuivakukat.  Mietiskelin muuten eilen, että mikä ihme kesässä saa minut muuttumaan niin romanttiseksi. Tekee mieli kukkatyynyjä, kuvioituja astioita, värikkäitä kukkakimppuja, mekkoja, korikasseja jne. Tapahtuuko teille samanlaista – kesäromantiikan kaipuuta.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun katoin pöydän tähän tyyliin noiden mustien tuolien seuraksi. Ihanasti sopii moderni ja eleetön muotoilu myös hitusen pehmeämmänkin lookin kaveriksi. Edelleenkin olen tyytyväinen mustiin tuoleihin, sekä väriin että malliin.

Tänään aamupalapöydästä löytyy Leipomo Grynin juureen paistettua mehevää patonkia, juustoa, leikkelettä, kurkkua, paistettuja munia, mansikoita, banaania, jogurttia ja tuoremehua. Pöydässä istutaan pitkään. Sanomalehti vaan puuttuu – harkitsin nimittäin äskettäin, että pitäisikö pitkästä aikaa tilata viikonloppunumero. Olisi kiva lukea ihan paperista lehteä yhdessä pitkillä aamupaloilla. Onko teidän aamiaispöydässä paperilehti?

Nyt lähden oikeasti kattamaan tuollaista aamupalapöytää. Olin näet näppärä ja suunnittelin sunnuntain kattauksen jo etukäteen, samalla sain siitä valmiiksi näitä kuvia tännekin jaettavaksi. Ihanaa sunnuntaita!

Tässä vielä linkit lupaamiini Tanskan matkan kattaus/ruokajuttuihini:

TANSKA – RAVINTOLASSA

TANSKA – IDEOITA NOUTOPÖYTÄÄN

ILLALLINEN TANSKALAISITTAIN

Kesäloma alkoi monella tänään ja ulkona on ihan pilvistä. Meillä on iso kasa suunnitelmia mitä kahden viikon kesäloman aikana haluttaisiin saada aikaiseksi ja tehdä. Niitä on oikein kasattu pitkän aikaa tyyliin “kesälomalla sitten”. Koko maailma pitäisi tehdä valmiiksi parin viikon aikana. Itse en ainakaan ole tyyppi, joka osaisi ajatella lomaa pelkkänä lepäämisenä ja loikoiluna. No, sen takia olikin viime syksynä mahtava kesälomaputki, kun reissattiin, niin oli pakko olla tekemättä mitään “hyödyllistä”.

  Toki tehdään reissu Kokkolaan perheen luokse, sekä halutaan nähdä tietysti siskon Villa Fregatti, miltä siellä kaikki alkaa näyttää kun se valmistuu. Mökkirannassa varmasti tulee myös lekoteltua ja uitua, mikäli säät sallii – tämä pakko ottaa huomioon aina. Mutta kotona on hommia, joita halutaan tehdä. Mutta toki ollaan molemmat juuri sellaisia, että nautitaan touhuiluista. Sitä vaan jotenkin pysähtyi nyt aamulla, että jaahas, pilvinen päivä ja askarelista – loman aloitus – missä se ihana aurinkoinen lekottelupäivä.

(pellavapaita Nanso*saatu / housut Second Female*saatu Vilonasta / tossut Calvin Klein

/ aurinkolasit Miu Miu / laukku Fendi)

Jos piipahtaisi yhdessä kaupungilla, isuskelisi kahvilassa ja haahuilisi vähän. Sekin on aika hyvä idea. Toisaalta, ihan sama mitä tehdään ja missä. Meillä on aina mukavaa, sehän on kuitenkin pääasia. Ensi viikolla ajatteltiin vihdoin järjestää puutarhajuhlat, kavereiden kesken torstai onnistuisi parhaiten. Säätiedotuksen mukaan silloin on viileää ja sataa.

Mikä ihmeen kesäloma-angsti tuli.

3xpellavapaita -postaussarja, josta tämä on ensimmäinen osa; kolme erilaista asua valkoisen pellavapaidan ympärille.

Ei mulla oikeasti ole mitään angstia. Olisin vaan halunnut aurinkoa tähän aamuun. Sitäpaitsi, en ole vielä juonut aamukahvia, että kyllä se tästä.

Tämän postauksen pointti ei ollut kesälomahöpinöissä ollenkaan. Vaan kuvan asussa ja tarkemmin tuossa ihanassa Nanson pellavapaitiksessa. Ajattelin nimittäin tehdä tuon kesäklassikon ympärille 3xpellavapaita -postaussarjan, josta tämä on eka osa. Kolme erilaista asua valkoisen paidan ympärille.

Taidan tänäänkin pukeutua tuohon pellavaiseen paitaan, se on juuri mainio kaupunkipäivään. Viileämmällä säällä pitkähihainen paita hiukan lämmittää, toisaalta pellava materiaalina on hengittävä, jos aurinko alkaa paistaa ja tulee kuuma, paita on ilmavan viileä.

Nyt menen kahville!

Olenkin jakanut tämän satunnaisesti syntyneen kuivakukkakimpun IG:n puolella, mutta koska te kaikki ette vielä seuraa minua instagramissa, niin ajattelin tulevan viikonlopun kunniaksi jakaa ihanaa kuivakukkaterapiaa myös täällä blogin puolella. Itselle ainakin erityisesti viikonlopuksi on mukava laitella siistiin kotiin kukkia pöydälle – se on viikonlopun merkki.

Kuivakukkakimpuista on tullut jälleen trendikkäitä. Muistammehan kaikki ne edellisen kuivakukkaboomin säntilliset kimput, jotka jäivät liian pitkäksi aikaa pölyyntymään hyllyjen päälle. No ehkä nyt kuivakukkatrendiin voisi suhtautua rennommalla otteella. Kimput ovat vallattomampia ja rönsyilevämpiä. Ennen kuivakukkakimput viestivät romantiikkaa, mutta nyt tyyli on ennemminkin modernin boheemi.

Se boheemius tulee paitsi ulkonäöstä, niin myös tavasta koota kuivakukkakimppu. Yhdistää rennosti heiniä ja erilaisia luonnosta ja kukkakaupan leikkokukkakimpuista yli jääneitä osia. Tämä oma kimppu on syntynyt juuri näin ja vielä ihan vahingossa.

Näin syntyi minun kuivakukkakimppu

Säilytän keittiön avohyllyn päällä mieluisia maljakoitani. Aloin vaivihkaa sujauttaa aina yhteen maljakkoon kuivahtaneita heiniä ja kukan varsia, ajattelin tarvitsevani niitä myöhemmin vaikka kuvausrekvisiittoina. Yhtenä päivänä nostin maljakon alas, koska tarvitsin sitä leikkokukille. Huomasin kimpusta muodostuneen vahingossa tosi kivannäköisen kokonaisuuden.

Muistatteko vielä kun hehkutin Blomman järjestämää kukkaworkshoppia – siellä teimme maljakkoon aseteltuun verkkoon kukka-asetelman leikkokukista. Saimmekin vinkkiä, että yhtä hyvin sellaisen asetelman voi koota myös kuivakukista. Ja saimme tyttöjen kanssa vielä Blommalta lahjaksi ihanat kuivakukkakimput (jonka vilautan myöhemmin), niistä meidät haastettiin tekemään porukalla kuivakukka-asetelmat. Vielä ei olla keritty kukkapiiriin, mutta kunhan saadaan se järjestettyä, niin varmasti laitan tänne sitten lopputuloksista kuvia.

Tässä ihana kesäidea: järjestää porukalla pieni kukkaworkshop. Nyt luonnosta löytyy hurjasti materiaalia. Kukkia ja heiniä voi vaikka kuivattaa hiukan etukäteen. Ne kannattaa esimerkiksi ripustaa alaspäin kuivumaan. Ja huom. pionit ovat todella kauniita kuivattuina!

pionit ovat todella kauniita kuivattuina

Tällaiset kuivatut kimput ovat oivia myös vaikkapa kesällä kun on paljon menossa. Pöydällä säilyy kimppu freesinä ja sitä voi vaan aina ihastella ohi kulkiessaan. Ja mitä tulee maljakoihin, tykkään umpinaisista tai värillisistä maljakoista kuivakukille, sillä varret nyt eivät näissä ole mitään kauneimpia. Tämä Iittalan maljakko on muutenkin oma suosikkini, koko ja malli ovat ihan täydelliset monenlaisille kimpuille ja oksille. Mutta kuivakukat näyttäisivät myös ihanilta jossakin keraamisessa maljakossa tai rukussa (silloin voi käyttää apuna sitä palloksi rytättyä verkkoa).

Että ihanaa ja kaunista viikonloppua! Meillä alkaa loma tänään, jes. Ohjelmassa kotihommia, ystävien näkemistä, pieniä reissuja ja reilun viikon päästä mennään taas Kokkolaan. Kivaa.

Bonus – kurkkaa kukkaworkshop-postaus tästä:

Kukkaworkshop

 

Seuraa minua instagramissa @muotimielessä

Ai että miten odotin että meidän liuskekiviterassi valmistuu. Talon yksi lempipaikoistani on tuo makuuhuoneen ikkunan edusta, koska siihen paistaa aurinko aamusta iltaan. Tykkään kurkata kesäaamuna makkarin ikkunasta ja katsella millaista säätä on ja miltä pihalla näyttää aamulla. Viehätyn myös siitä että ikkunan edusta on nätti. Aikaisemmin tässä oli pieni ruohokaistale, jossa kasvoi kitukasvuinen, liikaa levinnyt juhannusruusu ja klematis. Koska paikka onkovin aurinkoinen, ruoho oli aina lähinnä palanut.

 

Keksittiinkin jatkaa pientä liuskekivialuetta kokonaan ikkunan alle saakka. Tämä edusta ei ole suuri, se jatkuu asfaltilta portaille, mutta tuohon jää juuri sopivasti paikka pienelle pöytäryhmälle. Siihen on tullut istahdettua monet kerrat; aamukahvikupposen kanssa, päiväsaikaan levähtämään puutarhatöiden lomassa ja iltaisin vain rentoutumaan. Kuvan pöytäryhmä on tullut meille toisen entiseltä parvekkeelta ja on jo vuosia vanha, alun perin se on Ikeasta ja siellä näitä myydään edelleenkin. Klassinen cafe-mallinen kalusto on minusta kaunis. Tarkoitus on vielä öljytä puuosat mustiksi – kunhan löydetään jo ostettu öljypurkki. En voi tajuta miten saatiin sellainen kadotettua jonnekin varaston tai autotallin uumeniin…

Liuskekiviterassi – miten tehtiin

Liuskekivien alta on kaivettu kaikki nurmikko ja multa pois, sitten asennettu aluskate ja siihen päälle asennushiekkaa. Lopuksi kivet on saumattu kivituhkalla. Annoimme sen asettua, siinä kestää kyllä jonkin aikaa ennen kuin se kovettuu. Laitamme vielä toisen kerroksen asennushiekkaa ja vähän sementtiä hiekan joukkoon, niin se toivottavasti kovettaa kivetyksen nopeammin paikoilleen. Koska tämä on vielä kesken, on alue vähän pölyinen saumahiekasta edelleen.

Ah, tällaisia hetkiä juuri haluan viettää tässä. Lasillinen hyvää juomaa ja kirja, jollei satu olemaan parempaa seuraa. Toisaalta, on ihana välillä viettää hetki itsekseenkin. Tiedättehän haaveilijaluonteeni, viihdyn myös yksin ja tykkään visioida ja ajatella asioita. Yleensä saan jonkun ideankin, sitten se joko toteutetaan tai se jää unholaan.

(Paljastinkin aiemmin IG:n puolella, että lasissa on jouluglögiä…)

Tällä hetkellä haaveilen järjestäväni ystäville puutarhajuhlat. Sellaiset missä lämpimällä ilmalla hengaillaan pihalla yhdessä koko joukon kesken, syödään hyvin, istutaan, rentoudutaan ja jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä.

Tällä hetkellä haaveilen järjestäväni ystäville puutarhajuhlat. Sellaiset missä lämpimällä ilmalla hengaillaan pihalla yhdessä koko joukon kesken, syödään hyvin, istutaan, rentoudutaan ja jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Parhaita hetkiä puutarhassa on myös erilaiset touhuilut, niitä täällä tapahtuukin aika usein; on ihana seurata miten toinen nauttii tehdä kaikenlaisia askareita. Seuraavaksi on vuorossa ainakin kaasugrillin superperusteellinen pesu – sellainen jossa kaikki polttimotkin irroitetaan. Ehkä teen siitä oman jutun, sillä grilliasiat tuntuvat kiinnostavan ja meillä niitä on useita ja sitten on vielä tuo oma grillimestari, joka osaa kyllä antaa pointit näistä. Kiinnostaisiko teitä tällainen juttu?

Soraakin täytyy vielä hakea yksi kuormallinen lisää tuohon sokkelin vierustalle. Sitä saa ihan kätevästi noudettua henkilöautollakin, kun lataa takakontin täyteen suuria saaveja ja lapioi soran niihin. Viisi isoa saavillista soraa maksoi seitsemän euroa, joten kovin kallista tämä ei ole ja mikä vaikutus onkaan raikkaalla puhtaalla kivimassalla. Me haimme soran Turun Reunakivestä, jos mietitte mistä se on.

Muuten tuosta rajakohdasta. En halunnut siihen mitää rajakivetystä, koska minusta se olisi ollut turhan raskas talon henkeen. Ehkä sellaiset kovin geometriset ja skarpit kivetykset sopivat mielestäni paremmin modernimpaan taloon/puutarhaan. Tämä talo on kuitenkin ilmeeltään klassinen, ehkä jopa vähän tanskalaishenkinenkin. Minusta tänne sopii pehmeät ja kevyet linjat paremmin. Koska arkkitehtuurilla on aina oma osansa myös pihasuunnittelussa.

    Pöydän päällä on jokakesäinen suosikkikukkani eli suklaakosmos. Aiempina vuosina minulla on ollut suurempikokoinen taimi, mutta nyt löysin vain tuollaisen pienemmän ja istutin sen vanhaan varastosta löytyneeseen ruukkuun. Se onkin aika kiva tuossa pöydällä. Oven edustalla on muutamia sekalaisia ruukkuja, niissä on heinää, puksipuu, laventelia ja jotakin valkoista kesäkukkaa.

Olen saanut paljon kyselyitä tuosta puksipuun ruukusta, se on vanha vintageruukku jonka olen perinyt. Kartiomainen betoniruukku heinäistutuksessa on uusi, tänä kesänä ostettu. Sen selkeys sopii mielestäni nätisti rennon heinän pariksi.

Aina kun puuhataan pihalla ja koirat ovat sisällä, tämä pienempi tyttö – Flora Maia, löytyy tuosta tuulikaapin ikkunalta. Hän tarkkailee mitä tapahtuu ja ollaanhan lähellä. Välillä pieni väsyy ja nukkuu pää nojaten ikkunan karmiin. Niin suloinen. Ja tietysti tyttö vie tuon parhaan aitiopaikan, joten Lettunen saa etsiä oman paikkansa jostakin muualta.

Kurkin välillä tuota ryhmää myös olkkarin ikkunasta, niin paljon tykkään siitä. Huomatkaa taustalla levällään oleva Fiskarsin kasteluletku, minusta se kuuluu kesänäkymiin, heh. Ja tietysti maalausta odottava aita. Mutta sen saa joku toinen tehdä, tai vaihtaa siihen vaikka pensasaidan.

Tämä spotti on ehdottomasti minun tämän kesän lempipaikkani.

*postaus ei ole toteutettu kaupallisessa yhteistyössä, vaan omasta halustani – syöty ruoka ja juoma saatiin kyllä ilmaiseksi, mutta tästä ei ollut velvoitetta kirjoittaa tai somettaa, vaan näkyvyys on vapaaehtoista

Voi miten olenkaan innoissani tästä Turun kivijalkakaupat -postaussarjastani, tätä on tosi mukava tehdä. Toivottavasti voisin myös osaltani aktivoida teitä löytämään uusia paikkoja ja muistamaan pienyrittäjiä. Tällä kertaa käväistään “herkuttelutaivaassa”. Muutama kuukausi sitten Yliopistonkadulle avattiin uusi japanilainen ravintola. Ravintola Shibui on perheyritys, sitä pyöritetään suurella sydämellä ja innolla ruokaa ja palvelua kohtaan. Ravintola on luotu itse sisustusta myöten.

Pääsimme ystävieni eli Turku Food Clubin tyttöjen kesken testaamaan ravintolan uutta ruokalistaa; päivänä jolloin ravintola oli yleisölle kiinni, sillä siellä testailtiin makuja ja kuvattiin annoksia. Mikä etuoikeus olikaan päästä nauttimaan sydämen kyllyydestä tällaisista herkuista.

Ensimmäisenä ihastelimme ravintolan tyylikästä ja viihtyisää ilmettä. Se oli kuulemma sekä itse suunniteltu että toteutettu; perheyrittämistä parhaimmillaan. Minusta tällainen yksinkertainen sisustus sopii kuin nenä päähän japanilaisen ruoan seuraksi.

Paitsi, että Shibuissa on tarjolla ruokaa, sieltä saa myös aivan ihania drinkkejä. Vai miltä näyttää tuo talon GT – minusta ehkä kaunein minkä olen nähnyt. Tänne voi siis piipahtaa illalla vaikka ottamaan lasilliset. Seuraksi jotain pientä syötävää, tai vaan hyviä juttuja drinksun kylkeen.

Tässä huokailimme sushien perään. Näitä emme kuitenkaan syöneet, sillä ne oli tehty jo aiemmin päivällä kuvauksiin. Meitä varten katettiin pöytä juomineen. Muuten, huomioikaa ehdottomasti suositusviinit kun tulette tänne syömään, minusta suositusvalinnat olivat ovelia ja onnistuneita – sikäli mikäli mikään viiniasiantuntija olen, mutta ymmärrän kyllä hyvien makujen päälle.

Alkupaloiksi nautimme ihanaa raikasta ja tuoretta sashimia. Shibuin kalat tulevat paikalliselta kalakauppiaalta ja ovat taatusti tuoretta. Mieto sashimi oli kyllä hyvää, mutta odotin että pääsen sushin kimppuun….

Ah mitä yhdistelmiä ja makuja. Shibuissa on arkisin tarjolla lounaspöytä, sinne täytyy ehdottomasti piipahtaa noiden herkkujen äärelle. Listalta löytyy paljon erilaisia vaihtoehtoja, mukaan on myös otettu ns. miehisiä toiveita, eli vähän tuhdimpia paloja on saatavilla. Oli hyvää ja voin suositella!

Ravintola Shibui

Yliopistonkatu 29b, 20100, Turku

Toivon teidän muistavan pienyrittäjiä ja sitä miten suurella sydämellä ja ahkeruudella he pyörittävät yrityksiään.

Aikaisemmat postaukset Turun Kivijalkakakaupat-sarjassa:

Turun kivijalkamyymälät

Turun kivijalkakaupat – Vilona