Nyt olen innostunut taas kehittelemään blogiin asukuvia. Piti ensin lähteä keskustaan kuvailemaan, mutta laiskuus vei voiton ja tämä asu tallennettiin ihan kotiportilla. Mutta voi miten kivat kuvista tulikaan. Päätin juuri, että jos kirjasto oli vuosikausia suurimman osan asukuvistani taustana, ei tämä omakotitaloalue ole yhtään pöllömpi sekään. Eli skarppausta asukuvatarjontaan ja peruspotti saa olla tämä. Kuvien ottohetkellä oli hitusen sadetta ilmassa ja sen ansiosta valo oli kauniin harmahtava. Että pidän myös tällaisesta kesän valosta.
Tällä kertaa asu on niin simppeli kuin mahdollista, päällä on se t-paita jonka mieluiten kaapista poimin päälleni, eli Nanson Tasku -t-paita harmaana (teeppari on nyt alessakin, tämä ei ole mainoslinkki). Jalassa uudet, kauan etsityt, leveälahkeiset valkoiset farkut ja jalassa kesän ”luottolipokkaat” eli klassiset Havaianakset. Kuvien lilat varvastossut sain äskettäin Havaianakselta kesälahjana, niissä on ihanat samettiset remmit, ovat astetta kaupunkikelpoisemmat kun kaapissa olevat mustat muoviremmiset versiot. Havaianakset ovat kyllä ehdottomasti mukavimmat varvassandaalit mitä voi olla.
(t-paita Nanso*saatu / farkut Zara / varvastossut Havaianas*saatu / aurinkolasit Le Specs /
käsikoru Lapponia*saatu / kassi Tyttö ja Vuohi)
Kauppaan mennessä nappasin keveän kesäisen korikassin mukaani, sinne mahtuu kätevästi olkalaukku sisään. Tämä on ollut vakiosettini jo useana kesänä. Kassi on jo muutamia vuosia vanha. Halusin asuun myös ripauksen jotain eleganttia, niinpä kietaisin käteen hopeisen Sielu-sarjan rannekorun. Se näyttää minusta tosi kauniilta pikkuisen päivettynyttä ihoa vasten.
Minä haluan olla inspiraationa, apuna ja ilostuttajana teille
Sain muuten edelliseen asupostaukseen kommentin, jossa minun toivottiin pureutuvan syvemmin asioihin, tai lähinnä siihen miltä tuntuu kun Koodi on lopetettu. No tuntuu hyvältä, suorastaan mahtavalta, tiedättekö sen jälkeen kun on hakannut päätä seinään monta vuotta ja saanut stressata ihan joka päivä. Minulla olisi paljonkin kerrottavaa kivijalkakauppiaan arjesta, mutta puran mielelläni näitä asioita läheisten kanssa. Itse tavallaan tein eron kauppaan jo lähes pari vuotta sitten kun jäin täyspäiväiseksi somettajaksi.
Olen aina halunnut pitää blogini positiivisena ja iloisena paikkana, niin jatkossakin. Kunnioitan valtavan paljon niitä vaikuttajia, jotka pystyvät jakamaan itsensä avoimesti ja kokonaan yleisölle. Minä kuitenkin haluan olla lähinnä inspiraationa, apuna ja ilostuttajana teille. Minulla on niin ihana lähipiiri, että tarvittaessa saan purkaa ongelmani heti pois heille, jos sellaista joskus on.
Toki nämä muutamat viikot ovat ollet totuttelua uudenlaiseen päivärytmiin. Työt teenkin kotiympäristössä ja päivät kuluvat pitkälti yksin töitä tehden. Välillä on tietysti pieni ”motivaatioangsti”, mutta varmasti tähän tottuu kun pysyy liikkeessä. Onneksi myös ollaan nähty Maijan kanssa melkein päivittäin ja muutenkin on ollut kaikenmoisia työasioita hoidettavana, että ei ole kyllä tullut aika pitkäksi. Nyt ennemminkin mietin mistä alottaisin, niin paljon ideoita olisi – joskus kirjoitinkin, että olen erittäin hyvä ideoimaan, se toteutus vaan pitää vielä saada yhtä tehokkaaksi.
Mutta täällä ollaan oikein täynnä energiaa ja intoa. Ja täynnä odotusta, siitä mitä eteen tulee, koska olen huono sanomaan työjutuille ei.
2 Comments
Oletpa kaunis ?
Oi kiitos, se on hyvä kuvaajan ansiota 🙂