Liuskekiviterassi

Ai että miten odotin että meidän liuskekiviterassi valmistuu. Talon yksi lempipaikoistani on tuo makuuhuoneen ikkunan edusta, koska siihen paistaa aurinko aamusta iltaan. Tykkään kurkata kesäaamuna makkarin ikkunasta ja katsella millaista säätä on ja miltä pihalla näyttää aamulla. Viehätyn myös siitä että ikkunan edusta on nätti. Aikaisemmin tässä oli pieni ruohokaistale, jossa kasvoi kitukasvuinen, liikaa levinnyt juhannusruusu ja klematis. Koska paikka onkovin aurinkoinen, ruoho oli aina lähinnä palanut.

Keksittiinkin jatkaa pientä liuskekivialuetta kokonaan ikkunan alle saakka. Tämä edusta ei ole suuri, se jatkuu asfaltilta portaille, mutta tuohon jää juuri sopivasti paikka pienelle pöytäryhmälle. Siihen on tullut istahdettua monet kerrat; aamukahvikupposen kanssa, päiväsaikaan levähtämään puutarhatöiden lomassa ja iltaisin vain rentoutumaan. Kuvan pöytäryhmä on tullut meille toisen entiseltä parvekkeelta ja on jo vuosia vanha, alun perin se on Ikeasta ja siellä näitä myydään edelleenkin. Klassinen cafe-mallinen kalusto on minusta kaunis. Tarkoitus on vielä öljytä puuosat mustiksi – kunhan löydetään jo ostettu öljypurkki. En voi tajuta miten saatiin sellainen kadotettua jonnekin varaston tai autotallin uumeniin…

Liuskekiviterassi – miten tehtiin

Liuskekivien alta on kaivettu kaikki nurmikko ja multa pois, sitten asennettu aluskate ja siihen päälle asennushiekkaa. Lopuksi kivet on saumattu kivituhkalla. Annoimme sen asettua, siinä kestää kyllä jonkin aikaa ennen kuin se kovettuu. Laitamme vielä toisen kerroksen asennushiekkaa ja vähän sementtiä hiekan joukkoon, niin se toivottavasti kovettaa kivetyksen nopeammin paikoilleen. Koska tämä on vielä kesken, on alue vähän pölyinen saumahiekasta edelleen.

Ah, tällaisia hetkiä juuri haluan viettää tässä. Lasillinen hyvää juomaa ja kirja, jollei satu olemaan parempaa seuraa. Toisaalta, on ihana välillä viettää hetki itsekseenkin. Tiedättehän haaveilijaluonteeni, viihdyn myös yksin ja tykkään visioida ja ajatella asioita. Yleensä saan jonkun ideankin, sitten se joko toteutetaan tai se jää unholaan.

(Paljastinkin aiemmin IG:n puolella, että lasissa on jouluglögiä…)

Tällä hetkellä haaveilen järjestäväni ystäville puutarhajuhlat. Sellaiset missä lämpimällä ilmalla hengaillaan pihalla yhdessä koko joukon kesken, syödään hyvin, istutaan, rentoudutaan ja jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä.

Tällä hetkellä haaveilen järjestäväni ystäville puutarhajuhlat. Sellaiset missä lämpimällä ilmalla hengaillaan pihalla yhdessä koko joukon kesken, syödään hyvin, istutaan, rentoudutaan ja jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Parhaita hetkiä puutarhassa on myös erilaiset touhuilut, niitä täällä tapahtuukin aika usein; on ihana seurata miten toinen nauttii tehdä kaikenlaisia askareita. Seuraavaksi on vuorossa ainakin kaasugrillin superperusteellinen pesu – sellainen jossa kaikki polttimotkin irroitetaan. Ehkä teen siitä oman jutun, sillä grilliasiat tuntuvat kiinnostavan ja meillä niitä on useita ja sitten on vielä tuo oma grillimestari, joka osaa kyllä antaa pointit näistä. Kiinnostaisiko teitä tällainen juttu?

Soraakin täytyy vielä hakea yksi kuormallinen lisää tuohon sokkelin vierustalle. Sitä saa ihan kätevästi noudettua henkilöautollakin, kun lataa takakontin täyteen suuria saaveja ja lapioi soran niihin. Viisi isoa saavillista soraa maksoi seitsemän euroa, joten kovin kallista tämä ei ole ja mikä vaikutus onkaan raikkaalla puhtaalla kivimassalla. Me haimme soran Turun Reunakivestä, jos mietitte mistä se on.

Muuten tuosta rajakohdasta. En halunnut siihen mitää rajakivetystä, koska minusta se olisi ollut turhan raskas talon henkeen. Ehkä sellaiset kovin geometriset ja skarpit kivetykset sopivat mielestäni paremmin modernimpaan taloon/puutarhaan. Tämä talo on kuitenkin ilmeeltään klassinen, ehkä jopa vähän tanskalaishenkinenkin. Minusta tänne sopii pehmeät ja kevyet linjat paremmin. Koska arkkitehtuurilla on aina oma osansa myös pihasuunnittelussa.

    Pöydän päällä on jokakesäinen suosikkikukkani eli suklaakosmos. Aiempina vuosina minulla on ollut suurempikokoinen taimi, mutta nyt löysin vain tuollaisen pienemmän ja istutin sen vanhaan varastosta löytyneeseen ruukkuun. Se onkin aika kiva tuossa pöydällä. Oven edustalla on muutamia sekalaisia ruukkuja, niissä on heinää, puksipuu, laventelia ja jotakin valkoista kesäkukkaa.

Olen saanut paljon kyselyitä tuosta puksipuun ruukusta, se on vanha vintageruukku jonka olen perinyt. Kartiomainen betoniruukku heinäistutuksessa on uusi, tänä kesänä ostettu. Sen selkeys sopii mielestäni nätisti rennon heinän pariksi.

Aina kun puuhataan pihalla ja koirat ovat sisällä, tämä pienempi tyttö – Flora Maia, löytyy tuosta tuulikaapin ikkunalta. Hän tarkkailee mitä tapahtuu ja ollaanhan lähellä. Välillä pieni väsyy ja nukkuu pää nojaten ikkunan karmiin. Niin suloinen. Ja tietysti tyttö vie tuon parhaan aitiopaikan, joten Lettunen saa etsiä oman paikkansa jostakin muualta.

Kurkin välillä tuota ryhmää myös olkkarin ikkunasta, niin paljon tykkään siitä. Huomatkaa taustalla levällään oleva Fiskarsin kasteluletku, minusta se kuuluu kesänäkymiin, heh. Ja tietysti maalausta odottava aita. Mutta sen saa joku toinen tehdä, tai vaihtaa siihen vaikka pensasaidan.

Tämä spotti on ehdottomasti minun tämän kesän lempipaikkani.