Tässä tulee asu numero kaksi valkoisen pellavapaitiksen kera. Kesällä(kin) rakastan vaivatonta pukeutumista. Jos mietinkin mitä vaatteita laitan päälleni, astuu huolettomuus kehiin viimeistään kenkävalinnan suhteen. Mikä on mukavampaa kuin lämpimänä päivänä sujauttaa jalkaan varvastossut, ei haittaa vaikka vähän sataisikin.
Ja viime päivinä on satanut, välillä oikein kunnollakin. Nappasin näihin kuviin asusteeksi vanhan rakkaan Burberryn sateenvarjoni, jonka olemassaolon olin ennättänyt unohtaa. Taisin saada aikanani tarpeeksi noista ruuduista. Sateenvarjoni on kuitenkin lahja rakkaalta ystävältä vuosien takaa, siitä en luovu, vaikka muut ruudut ovat kaapista hävinneetkin.
(pellavapaita Nanso*saatu / farkut Mango / varvastossut Havaianas*saatu /
sateenvarjo Burberry / aurinkolasit LeSpecs)
Leveälahkeiset farkut ovat olleet yksi parhaista ostoksistani aikoihin. Nämä näyttävät vaihteeksi moderneilta uusine mittasuhteineen ja silmäkin on tottunut väljempään siluettiin. Toivottavasti syksyksi tulee lisää leveitä farkkuvaihtoehtoja, sillä kaipaan toisia vielä hivenen korkeampivyötäröisiä versioita, eikä hitusen tummempi sävykään olisi huono juttu. Nämä ovat kuitenkin osoittautuneet kesän viileämpien päivien luottohousuiksi.
Leveälahkeiset farkut on juuri nyt kiinnostavat, uudenlaiseen siluettiin on silmä jo tottunut
Leveälahkeisten farkkujen kanssa kenkävalinta on mielestäni jotenkin kinkkinen. Itse yhdistän näihin mieluiten hyvin kevyet sandaalit tai sitten valkoiset tossut (minkä kanssa ne eivät sopisi). Onko sinulla leveälahkeisia farkkuja ja minkälaiset kengät sinä niihin yhdistelet?
Noin muuten meidän elämän keskipisteenä on ollut lähinnä puutarha. Ollaan molemmat innostuttu pihahommista ja hiottu pihaa huolella. Voi miten mukavaa onkaan seurata kasveja ja niiden vointia. Aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä on aina tehtävä pihakierros. Terassista on tullut virallisesti kesäolohuone, siellä syödään ja istuskellaan, sisälle mennään vasta iltapesun aikaan.
Nyt on heinäkuun puoliväli ja tuntuu että ei ole tullut tehtyä puoliakaan niistä asioista mitä suunnitteli kesän alussa tekevänsä. Haluaisi vielä enemmän nähdä ystäviä, kaikilla vaan tuntuu olevan niin kiire ja paljon menoja kesällä. Miten monta kertaa sitä sovittiin keväällä, että ”kesällä nähdään” ja sitten (niin itsellä) kun toisillakin on vaan kalenteri täynnä tai muuten vaan saamaton olo. Onneksi sentään perhettä ja lähimpiä kavereita on tullut nähtyä. Samoin on käynyt suunnitelluille kesäretkille, niitä ei ole ollut nimeksikään. Mutta toisaalta, ei tarvitse olla mitään aikatauluja – intuitiolla päivä kerrallaan kesästä nauttien mennään.
Sellaiset torstaihöpinät täältä.
