Archive

elokuu 2019

Browsing

*kuvissa esiintyvä Marimekon Milli Matkuri -laukku saatu pr-lahjana

Tiedän että siellä moni odottelee innoissaan esittelyä uudesta laukustani. Olin muutama päivä sitten Helsingissä Marimekon vieraana juhlistamassa uuden nahkalaukkumalliston lanseerausta. Saimme tilaisuudessa lahjaksi omat laukut, jotka vielä nimikoitiin meille. Kiitos Marimekko! Minun laukkuni on musta Milli Matkuri, jota olin jo ihaillut pressikuvista.

Tämä laukku on ihan täydellisesti minun makuuni. Olen aina rakastanut ajattomia tote-mallisia laukkuja, joita voi kantaa kädessä tai käsivarrella lyhyistä sangoista ja toisaalta joissa on myös olkahihna, että laukun saa tarvittaessa olalle tai olan yli. Tästä ei laukku enää ajattomammaksi voi mennä.

Olen nykyään onnellisempi kun minulla on vähän mutta hyviä vaihtoehtoja

 

Marimekon nahkalaukut on valmistettu italialaisesta nahasta, joka on elintarviketuotannon sivutuote. Vuori on värjätty Marimekon omassa painossa Helsingissä, ompelu tehdään Unkarissa.

Olen nykyään onnellisempi kun minulla on vähän mutta hyviä vaihtoehtoja. Omasta kaapistani olen karsinut esimerkiksi laukut minimiin. Tällä hetkellä omistan (poislukien kesän korikassit) yhden käden sormin laskettavan määrän laukkuja.

(neule by Malene Birger / farkut Weekday / laukku Marimekko*saatu /

tossut Adidas / kaulakoru Sugar*saatu)

Hiljalleen aletaan elää alkusyksyä pukeutumisessa. Neulepaidat ja paljaat nilkat ovat yksi lempiyhdistelmistäni, elokuu ja syyskuun alku taitavat olla lempipukeutumisaikaani. Hymähtelin kun tungin villapaidan korkeavyötäröisten persikan väristen farkkujen sisään. Vähän kieltmämättä tuli kuuma kaupungilla eilen. Mutta istuskelimme ulkona terassilla, niin eipä tarvinnut palella ainakaan.

Oletko sinä huokaillut Marimekon uusia laukkuja? Minusta tämä mallisto on kiinnostavinta pitkään aikaan pukeutumispuolella. Tulette näkemään tätä Milli Matkuria asukuvissa todella paljon, sillä tiedän jo nyt, että on vaikea tarttua enää eteisessä mihinkään muuhun laukkuun.

Siinä se nyt on, komea tyräkki, jolle vihdoin löytyi sopiva ruukku. Ne jotka seuraavat minua IG:ssä @anne_muotimielessa -ovatkin storyjen puolella ehkä seuranneet tämän ruukun metsästystä. Kiersin monen monta kauppaa ennen kuin löysin sopivan. Pähkäilin myös betonin sävyisen ja perinteisen terrakottaruukun välillä. No, tämä kevytbetoniruukku löytyi Granitista ja nyt kun katson valmista lopputulosta, olen tosi tyytyväinen valintaani.

Moni kyseli kuinka ihmeessä sain painavan ja piikikkään kasvin istutettua. Hah, en saanutkaan, mutta Hän sai. Onneksi voin siirtää tämmöiset hankalammat puuhat toiselle ja olla itse apulaisena. Tokihan olisin saanut siis tämän itsekin hoidettua, mutta painava ja pistelevä kasvi oli silti mukava antaa vahvemman osapuolen hommaksi. Tarvittiin malttia ja paksut hanskat.

Ruukussa on reikä pohjassa ja laitettiin ruukkusoraa pohjalle, näin mahdollinen ylimääräinen vesi pääsee pois ja multa hengittää. Kuvassa ei näy, mutta ruukun alla on muovinen alusta, jossa on pienet tassut, jotta ruukku ei ole suoraan parkettia vasten. Alusta myös kerää pohjasta mahdollisesti valuvat vesitipat. Läpinäkyvän kasvialustan ostin Bauhausista. Istutus viimeisteltiin vielä koristekivillä.

Tyräkistä innostuneena, kannoin muutkin kaktukseni olohuoneeseen. Omistan tällä hetkellä paljon kasveja, jopa liikaakin. Mutta toisaalta rakastan viherkasveja ja olen superinnoissani, kun ollaan opittu hoitamaan niitä paremmin. Minulla ei ole koskaan kukoistanut kasvit niin hyvin kuin nyt. Viherpeukalo näemmä kehittyy kun vähän keskittyy kasvien hoitamiseen.

Tänään lauantaina istuskelin olohuoneessa aamutuimaan toisen lähdettyä töihin. Eilisen päänsärkypäivän jälkeen ei tehnyt mieli toista kierrosta kahvia, sen sijaan keitin itselleni kupillisen herkullista teetä. Samalla sitä hörppiessäni kävin vähän paperista kalenteriani läpi, minulla on edelleen oltava sellainen, mutta myönnän unohtavani merkitä siihen kaiken. Siksi otan välillä tällaisen kalenterin täydennyshetken ja kirjoittelen puhelimesta menot siihen.

Tyräkistä innostuneena, kannoin muutkin kaktukseni olohuoneeseen

Paikalla on tietysti seuralaisia, joko kyljessä tai jaloissa. Ensi viikon kohdalla lukee taas loma; näin se kesä jatkuu. Toisen viimeinen lomaviikko on jäljellä ja itsekin järjestän aikaa yhdessäololle. Suuntaamme myös taas Kokkolaan. Kivaa.

Rakastan hurjan paljon kotihetkiä ja tämä kuva on ihan autenttinen tältä aamulta. Siellä on koirien viltit sohvalla, samoin oma villatakkini ja teekuppi pöydällä. Sen verran olen syksyä fiilistellyt, että aamun harmahtava valo sai seurakseen kynttilän tuomaan lämmintä valoa.

Tunnelmallista viikonloppua!

Löysin kuulkaas luonnoksista tällaiset tunnelmakuvat. Nämä on napsittu joskus keväällä olohuoneessa, silloin kun aurinko on ollut erityisen ihana tunnelman luoja – tai no koska se ei sitä olisi. Rakastan katsella valon kulkua tässä kodissa, täällä on paljon ikkunoita ja talo asettuu täydellisiin ilmansuuntiin, aina kun ulkona on pilkahdus valoisuutta, se osuu tänne jostakin suunnasta. Erityisen valoisat ovat olkkari ja makuuhuone, aurinkoa riittää aamupäivästä alkuiltaan saakka.

avohyllyn yksityiskohdat elävöittävät kotia – kirjojen seassa on värillistä lasia ja outoja juttuja

Nyt elokuussa olen huomannut nauttivani tosi paljon illan valosta, kun valo alkaa hiipua ja “saa” sytyttää tunnelmavaloa sisälle, joko kynttilällä tai kohdevalolla. Eilen illalla menin pitkästä aikaa makkariin rentoutumaan; kokosin sängylle pinon vanhoja sisustuslehtiä, avasin ikkunan tuulettaakseni ja sytytin nurkassa olevan lukuvalaisimen. Ihan paras fiilis kun ulkona on lämmintä, mutta tunnelmallisen hämärää.

Nyt kiinnostaa taas sisustusjutut kotona

Nyt kiinnostaa taas sisustusjutut kotona. Kesän lopussa malttaa jo viettää aikaa sisälläkin ja ihailla pihaa ikkunan kautta. Niinpä mielelläni vähän muokkailen sisustusta. Tarkoitan tällä pientä järkkäilyä, itselle turhien tavaroiden karsimista ja kenties muutamien uusien pikkujuttujen hankkimista. Sisustusintoilijan koti on kyllä aina muutoksessa, koska itselle koti on tärkeä ja inspiroiva paikka. Pienet kodin ehostukset piristävät ja koska vietän paljon aikaa kotona – teenhän työtäni täällä – haluan olla inspiroivassa ja siistissä ympäristössä.

Mutta minulle vastuullisuus on tärkeää, mietin kaikissa toimissani järkevyyttä. Kierrättäminen on ihan oleellinen asia jokaisessa päivässä. Olen muuten huomannut, että meillä esimerkiksi roskalaatikko ei ennätä täyttyä kahden viikon tyhjennysvälin aikana. Luovuin pihalla olevasta omasta kierrätysastiasta, koska koen järkevämmäksi ja kustannustehokkaammaksi viedä itse kierrätettävät läheiselle kierrätyspisteelle, se on kotimatkan varrella. Ollaan järkkäilty kierrätettäville hyvät paikat kotona, näin siitä on tullut rutiinia. Mutta jestas miten paljon tulee muovia ja pahvia!

meillä rentoudutaan sohvalla

Mietin miten paljon te ajattelette vastuullisuutta arjessa? Onko teillä muuttunut ruokailutottumukset, kierrättäminen, kuluttaminen, matkustaminen? Itsellä ainakin ihan radikaalisti – kaikki nämä osa-alueet. Minusta vastuullisuus on nykyaikaa, omien toimien ja kodin järkeistäminen. On jotenkin vanhanaikaista olla ajattelematta näitä asioita.

katsokaas miten harvalehtinen viikunapuu oli keväällä – nyt se on ihan täynnä lehtiä

Vastuullisuus ei silti sulje pois normaalia elämää, kuten olen sanonut, normaali elämä on vaan vähän muuttunut. Joskus voi ostaa jotakin kivaa itselleen ja kotiin, mielellään vaan miettii mitä ja miksi. On myös ilo vähentää tavaramäärää, nauttia niistä mitä omistaa ja pitää huolta kodista – se on yksi tärkeä osa vastuullisuutta. Mitä paremmin huolehtii omasta elinympäristöstä sitä parempi. Kaaoksessa on vaikea jaksaa ylimääräisiä tekoja. Mitä olette mieltä?

Tiedättekö, tämä teksti tuli ihan vahingossa, tajunnan virtana. Aloin vaan täydentää näitä satunnaisia kuvia tekstillä ja kirjoitin mitä juuri nyt on mielen päällä.

Olisi kiva jos kertoisit mikä sinua inspiroi juuri nyt arjessa?

Heei! Touhukkaan viikonlopun jälkeen on ihana istuskella työpisteellä. Toivottavasti teillä on ollut ihana viikonloppu. Meillä se meni sekä kavereiden kanssa että kotihommia tehden. Molemmat ihanaa puuhaa. Olen niin fiiliksissä siitä, että saimme eilen sunnuntaina maalattua kotona kaikki listat siistiksi. En tiedä miksi sitä on tullut lykättyä niin kauan, maalilla saa niin kätsysti freesattua pintoja ja homma ei lopulta ole kovin työlästäkään. Minä olen sellainen nopea imuroija, silloin saattaa vähän kolista lattialistoihin ja ovenpieliin. Nyt on viirut fiksattu ja lupaan olla tästä lähin tarkempi imuroidessa. Ehkä ne lattialistan päälliset vaan kannattaa pyyhkäistä mikroliinalla imurin putken sijaan.

Mutta nyt on mahtavaa astua kotiin sisälle, kun jo tuulikaapista saakka on siisti ja freesi ilme. Sitäpaitsi tänään meillä on taas näyttö, niin toivottavasti tulee katsojille sellainen olo, että tänne voi muuttaa heti ja vaan kantaa tavarat paikoilleen.

(pallopaita Minimum*saatu Vilonasta / farkut ja kassi Zara / tossut Calvin Klein)

Kuvan asu ei liity varsinaisesti tähän päivään, sillä vietän työpäivää koneen ääressä pukeutuneena lempparitrikoisiin (jotka tuhrin eilen maaliin)  ja pehmoiseen t-paitaan. Juuri naureskelin tätä työmeininkiä; onnea on kaverit jotka myös tekevät kotoa käsin töitä, välissä voi ikään kuin chattailla työkavereiden kanssa. Tosin tuumattiin juuri porukalla, että kaikki mielummin siivottais kun tehtäisiin töitä – joskus on sellainen fiilis kun on kotona. Mutta onneksi on tämä työhuone, tänne kun asettuu, kytkeytyy työmoodi päälle.

Kerroinkin että piti eilen mennä myymään Portsan korttelikirppikselle, mutta kova sade kirjaimellisesti vesitti ne aikeet. (Laitoin äsken IG Storyyn joitakin juttuja myyntiin kirppiskassista.) Mutta toisaalta hyvä niin, saatiin sitten tehtyä kotona noita fiksauksia.

Mutta hei eikö oo ihana tuo pallopaita. Taas yksi pallovaate lisää kaapissa, mutta niin tykkään palloista ja pilkuista. Muutenkin tuo väriyhdistelmä on aika kiva, niin vaatteissa kuin sisustuksessakin – valkoinen, ruskea ja viljan keltainen.

Energistä viikkoa!

Meillä on aivan ihana sisustusbloggaajakollegoiden ryhmä, siinä jaamme niin vinkkejä ja tsemppejä kuin inspiraatiotakin toisillemme. Jokin aika sitten Vilja Muotoseikka-blogista haastoi meidät kertomaan mikä kodeissamme helpottaa arjen toimintaa.

Koska olen tunnetusti siivousintoilija ja minulle kotihommat ovat erittäin mieluisia, otin tietysti haasteesta kiinni. Itse nostin omassa postauksessani esille kodin järjestyksen, koska olen sitä mieltä että se on arkeen merkittävästi vaikuttava seikka.

Nyt Vilja on tehnyt omaan blogiinsa kivan koosteen kaikkien osallistuneiden sisustusbloggaajien vinkeistä. Koska tiedän että siellä ruudun toisella puolella on monia kotihommista ja sisustuksesta innostuneita, niin ajattelin vinkata tästä koosteesta teille, jollette siihen ole vielä suoraan löytäneet.

Minun on myönnettävä, että olen joka ikinen päivä niin iloinen kotimme nykytilanteesta. Tuntuu ettei täällä edes pääse tulemaan isoja sotkuja ja siivous on niin helppoa että sitä ei meinaa todeksi uskoa. Voin kertoa, että itse en ole tottunut tällaiseen kotiin – olen kyllä aina ollut pedantti siivooja ja tykännyt järjestyksestä. Mutta vasta tässä suhteessa kun molemmat on asian suhteen samalla levelillä, homma toimii. Vieläkin meillä on liikaa tavaraa, mutta teemme jatkuvasti karsintaa ja harkintaa sen suhteen.

Olen muuten menossa (säävarauksella) Maijan kyljessä, myymään sunnuntaina Portsan pihakirppistapahtumaan jälleen kaapeista löytyneitä itselle tarpeettomia juttuja. Mukana on vaate- ja sisustusjuttuja. Palaan tähän tarkemmin instan puolella – mihin aikaan ollaan mestoilla ja ollaanko jos sataa hirmusti. Mikäli kirppis jää väliin tai sieltä jää myytävää niin laittelen juttuja IG Storyyn myyntiin.

Minua huvitti viime viikonlopun lauantai-ilta. Oltiin ihan kotosalla kaikessa rauhassa. Molemmat puuhailtiin omia hommiamme, ts. toinen lepäili sohvalla ja opiskeli jotain youtubesta ja minulla oli puuhailuinto päällä. Silitin kaikki mahdolliset silitettävät ja pesin pyykkiä. Oikeasti nautin siitä hommasta ja se johtuu ainoastaan siitä, että kaikkiin kaappeihin mahtuu hyvin pyykit viikattuina. Aikaisemmin liinavaatekaappiin sai väkisin sulloa tekstiilit, nyt pinot ovat järjestyksessä ja kaappi ei pursuile. Se tuo onnistumisen ja ilon tunnetta, josta saa motivaatiota pitää huolta entistä paremmin. Niinpä tämä silitystä inhoava on alkanut nauttia silityshommistakin. Nykyään keittiöpyyhkeet ja tyynyniinat on ilo vetää kaapista silkosen sileinä.

Kotihommat, niitä vaan on rakastettava. Olen muuten liittynyt facebookissa muutamiin siivous/järkkäilyaiheisiin ryhmiin. Niitä on niin hauska seurailla ja katsella miten muut hoitavat arkiaskareitaan.

Että mukavaa ja puuhakasta viikonloppua – nauttikaa jos olette Flowssa tai muuten pitämässä kivaa!

Tässä vielä linkki Viljan postaukseen: Mikä bloggaajien kodeissa toimii?

http://muotoseikka.com/toimiva-koti/