Siinä se nyt on, komea tyräkki, jolle vihdoin löytyi sopiva ruukku. Ne jotka seuraavat minua IG:ssä @anne_muotimielessa -ovatkin storyjen puolella ehkä seuranneet tämän ruukun metsästystä. Kiersin monen monta kauppaa ennen kuin löysin sopivan. Pähkäilin myös betonin sävyisen ja perinteisen terrakottaruukun välillä. No, tämä kevytbetoniruukku löytyi Granitista ja nyt kun katson valmista lopputulosta, olen tosi tyytyväinen valintaani.

Moni kyseli kuinka ihmeessä sain painavan ja piikikkään kasvin istutettua. Hah, en saanutkaan, mutta Hän sai. Onneksi voin siirtää tämmöiset hankalammat puuhat toiselle ja olla itse apulaisena. Tokihan olisin saanut siis tämän itsekin hoidettua, mutta painava ja pistelevä kasvi oli silti mukava antaa vahvemman osapuolen hommaksi. Tarvittiin malttia ja paksut hanskat.

Ruukussa on reikä pohjassa ja laitettiin ruukkusoraa pohjalle, näin mahdollinen ylimääräinen vesi pääsee pois ja multa hengittää. Kuvassa ei näy, mutta ruukun alla on muovinen alusta, jossa on pienet tassut, jotta ruukku ei ole suoraan parkettia vasten. Alusta myös kerää pohjasta mahdollisesti valuvat vesitipat. Läpinäkyvän kasvialustan ostin Bauhausista. Istutus viimeisteltiin vielä koristekivillä.

Tyräkistä innostuneena, kannoin muutkin kaktukseni olohuoneeseen. Omistan tällä hetkellä paljon kasveja, jopa liikaakin. Mutta toisaalta rakastan viherkasveja ja olen superinnoissani, kun ollaan opittu hoitamaan niitä paremmin. Minulla ei ole koskaan kukoistanut kasvit niin hyvin kuin nyt. Viherpeukalo näemmä kehittyy kun vähän keskittyy kasvien hoitamiseen.

Tänään lauantaina istuskelin olohuoneessa aamutuimaan toisen lähdettyä töihin. Eilisen päänsärkypäivän jälkeen ei tehnyt mieli toista kierrosta kahvia, sen sijaan keitin itselleni kupillisen herkullista teetä. Samalla sitä hörppiessäni kävin vähän paperista kalenteriani läpi, minulla on edelleen oltava sellainen, mutta myönnän unohtavani merkitä siihen kaiken. Siksi otan välillä tällaisen kalenterin täydennyshetken ja kirjoittelen puhelimesta menot siihen.

Tyräkistä innostuneena, kannoin muutkin kaktukseni olohuoneeseen

Paikalla on tietysti seuralaisia, joko kyljessä tai jaloissa. Ensi viikon kohdalla lukee taas loma; näin se kesä jatkuu. Toisen viimeinen lomaviikko on jäljellä ja itsekin järjestän aikaa yhdessäololle. Suuntaamme myös taas Kokkolaan. Kivaa.

Rakastan hurjan paljon kotihetkiä ja tämä kuva on ihan autenttinen tältä aamulta. Siellä on koirien viltit sohvalla, samoin oma villatakkini ja teekuppi pöydällä. Sen verran olen syksyä fiilistellyt, että aamun harmahtava valo sai seurakseen kynttilän tuomaan lämmintä valoa.

Tunnelmallista viikonloppua!

2 Comments

  1. Kauniita ruukkuja on kyllä haastava löytää, mutta tuo betoninen on kyllä tosi hieno. Skagerakilla on kyllä kans upean värisiä ruukkuja, mutta kooltaan ovat kuitenkin aika pieniä, esim. https://www.designkaupat.fi/p/154382/edge-kukkaruukku-burned-red Ei-niin-viherpeukalona toivoisin, että altakasteluruukkuihin saataisiin vihdoin vaihtoehtoja, jotka miellyttäisivät myös silmää. Tahtovat olla vielä aika muovisia ja suunnittelu on tehty vahvasti käytäntö edellä.

Write A Comment