Monella alkoi arki tällä viikolla. Itse olen tehnyt työjuttuja koko kesän ajan silloin tällöin, mutta kyllä se vaan on nyt tartuttava kunnolla syksyn toimiin. Olin päättänyt että tämä viikko on pyhitetty ahkeruudelle ja töille. Niitä on kerääntynytkin tälle viikolle kivasti. Maanantaina työt alkoivatkin aika kivasti, suunnattiin Hänen kanssa yhdessä Helsinkiin hoitamaan yhdet kivat kamppiskuvaukset, jotka näette sitten ensi viikolla. Samalla saatiin viettää yhdessä ihanaa Helsinki-päivää pitkästä aikaa. Otettiin tällä kertaa rennosti kaupunkihaahuilu, vähän kuin muina turisteina. Käveltiin pitkät pätkät ja ihasteltiin kaupunkia vähän eri vinkkeleistä. Kiivettiin myös tuomiokirkon pihalle katselemaan näkymiä, miksei sinne ole tullut koskaan mentyä ennen. Monet bloggaajat kuvailevat asujaan kirkon juurella ja koska kamera oli mukana, halusin minäkin tietysti kuvat päivän asustani tässä miljöössä. Ymmärrän nyt miksi se on niin suosittu asukuvauslokaatio, valoa on helppo hallita kirkon eri puolilla ja tausta on selkeä mutta mielenkiintoinen.
(neule ja alta pilkottava pallopaita*saatu Vilonasta Minumum /
farkut ja laukku Zara /tossut Calvin Klein)
Käytiin syömässä Via Tribunalissa pitsat. Olin niin kauan halunnut testata heidän napolilaisia pitsojaan, nyt oli mitä täydellisin päivä maistella niitä. Oli hyvää, mutta ehkä ei ihan niin loistavaa mitä mielessäni olin kuvitellut. Mutta usein käy niin jos odottaa jotakin tosi paljon. Nytpä on kuitenkin maisteltu nämäkin hypetetyt pitsat. Viimeksi täällä Turussa söin niin hyvää pitsaa Sergio’s -ravintolassa, että sitä oli vaikea päihittää. Missä te olette syöneet parhaat pitsat?
Olen vähän sellainen, että kun jotain kivaa on meneillään, niin unohdan päivitellä sitä someen. IG Storyja päivitän mieluiten kun olen rauhassa kotona, niin että voin keskittyä siihen. Niinpä harmittelen usein jälkikäteen, että miksen ”ottanut seuraajia mukaan” päivääni. Etenkin kun nähdään ystäviä, haluan keskittyä hetkeen ja nauttia niistä. Viime aikoina olenkin saanut viettää superkivoja hetkiä kavereiden seurassa. Mainitsinko jo että Jennikin oli vierailulla meillä täällä Turussa. Pari päivää hurahti taas niin mahtavien keskusteluiden merkeissä. Saan kyllä tosi paljon energiaa ja iloa ystävistäni. Eilen puolestaan olin ajatellut kirjoitella tätä postausta, mutta sen sijaan päädyttiinkin viettämään aikaa ulkomailla asuvan ystäväni ja hänen miehensä seurassa kaupungilla. Nykyään ihmisillä on aina niin kiire ja aikataulutettu elämä, että silloin kun löytyy yhteistä aikaa on se otettava. Joskus harmittaa ettei saa kaikkia ystäviä kerralla saman pöydän ääreen. Olisi ihana järkätä kunnon juhlat. No onneksi seuraavat juhlat on taas tiedossa lauantaina, kun kokoonnutaan Hennan luo terassijuhliin.
Seuraavaksi tässä työpöydällä odottaa pino tehtäviä. Niistä en suinkaan voi laistaa; yksi sisustussuunnitelma asiakkaalle, kirjanpito, pari tarjousta ideoineen ja sähköposteja. Vähän jännittää tuleva syksy, periaatteessa oma normaali työni ei juurikaan ole muuttunut, mutta toisaalta on ihan täysin. Säännölliset työrytmit liikkeessä on ohi ja minulla on aikaa keskittyä siihen mitä oikeasti haluan tehdä.
minulla on aikaa keskittyä siihen mitä oikeasti haluan tehdä
Tulipas sekalainen teksti, minun piti vaan kirjoitella kivasta Helsinki-päivästä, mutta eksyin taas sivuraiteille. Mutta sehän blogijutuissa on ydinajatus; koen blogin olevan inspiraation ja spontaanin ajatusvirran kanava. Pyrin edelleenkin olemaan täällä intuitiolla teidän kanssa.
Että ihanaa ahkeraa viikkoa teillekin!
12 Comments
Kiva päivän asu taas, raikas ja sopivan alkusyksyinen. 🙂
Oma pitsasuosikkini on juurikin Via Tribunali. Se on ainoa paikka Suomessa, jossa saa täydellisen autenttista napolilaista pitsaa (puu-uunia lukuun ottamatta). Olen käynyt Napolissa useamman kerran, joten keskeltä pehmeä (suorastaan ”soupy”) ja reunoista kuohkea pitsa, jossa on raikkaan hapokas tomaattikastike ja maukas pohja, on omaan makuuni ainoa oikea. Moni tuntuu kuitenkin tykkäävän enemmän ”kuivemmasta” ja rapeammasta pitsasta. Makuasioitahan nämäkin, mutta muualta Suomesta en ole onnistunut saamaan pitsaa, jossa sekä rakenne että makujen tasapaino olisivat yhtä kohdallaan kuin Via Tribunalissa. Huh, tulipa pitsavuodatus, mutta tunnustaudunkin pitsafanaatikoksi. 😀
Oh, ehkä en itse oikein tiennyt millaista on aito Napolilainen pitsa. Hyvää se siis oli, todellakin. Mutta ehkä juuri se tietty vetisyys askarrutti. Suositus kuitenkin ehdottomasti Via Tribunalille 🙂 Mutta tomaattikastike oli hyvää, ei liian vahvan hapokasta, se on minusta oleellisimpia elementtejä pohjan lisäksi. Otin itse Margarita-pitsan, jossa nimenomaan hyvät maut ovat tärkeät – ja eikö sillä tavallaan punnita pitsan laatu.
Fornitalyssä on aika hyvät pizzat. Capperissa samoin. Jälkimmäisellä myös ravintola keskustassa, Richardinkadulla, jollen väärin muista.
Napolissa on lähtökohtaisesti parhaat pizzat.
Ah, kiitos vinkeistä, tallennan muistiin 🙂
Vaasan Illyrians tekee mahtavan hyvää pizzaa. Mediterranean on siellä suosikkini. Kaiken lisäksi palvelu on ystävällistä.
Ei ole voittajaa löytynyt, vaikka useiden kaupunkien kehutut paikat kokeiltu (Tre, Tku, Hki).
Vaasassa on muutenkin pieneksi kaupungiksi hyvä ravintolavalikoima (ja tämä on maahanmuuttajien ansiota). Esim.mielestäni parasta sushia Suomessa tekee pikkuinen Makogoro.
Sinä oletkin testaillut pitsoja monessa paikassa 🙂 Täytyy pitää mielessä tuo Vaasa-suositus, jospa joku kerta vaikka olisi aikaa pysähtyä Vaasassa syömässä kun matkaamme Kokkolaan.
Onko Sisustuksen Koodi lopettanut? Ajoin siitä ohi ja tyhjältä näytti Toivottavasti näin väärin.
Juu, lopetimme toukokuussa. Ei vaan kivijalkakauppa enää jaksanut – ja itsekin halusin vihdoin töihin josta saa palkkaa 🙂
Aina jaksan ihmetellä asupostauksia eri blogeissa useilla kuvilla, niin nytkin: kahdeksan kuvaa, what’s the point?
No ehkä se avautuu paremmin jos itse kuvailee ja tekee blogia 🙂 Tykkäsin kuvista ja oli vaikea karsia, lisäksi halusin kuvia lomittamaan tekstiä, ettei siitä tule niin pitkää pötköä. Onneksi kuvat on nopea ohittaa pyyhkäisyllä. Oma blogini on kuitenkin kuvapainotteinen ja olisi hassua jos yhdess postauksessa olisi aivan sekalaisia kuvia. Ah, en tiedä riittikö perustelut – mutta kiitos kommentistasi joka tapauksessa ja mukavaa viikonloppua.
Kiitos vastauksesta. Olen itsekin työskennellyt media-alalle joten tavallaan ymmärrän tuon karsimisen työn ja tuskan. Silti, 8+1 kuvaa samasta melko simppelistä asusta on vaan liikaa.
Hyvää viikonloppua!
Scroll down, lady 🙂