Lounas – vastauksia kysymyksiinne

Ei ole kuulkaas ollenkaan tavallista istahtaa kotitoimistosta olohuoneen ruokapöytään tällaisen kattauksen äärelle. Valitettavan usein lounashetki kotona hoituu saarekkeen äärellä pikaisesti syöden. Myönnän myös, että valitettavan usein lounas jää kokonaan välistä ja napostelen vain jotain satunnaista kaapista. Meillä tehdään joka päivä lämmin iltaruoka, joka nautitaan yhdessä. Ruokahetken aika kuitenkin vaihtelee töistä johtuen, mitään tyypillistä kello viiden päivällistä harvoin syömme. Sitäkin tärkeämpää on minun muistaa syödä lounasta, koska iltaruoka venyy usein jokseenkin myöhään.

Olenkin päättänyt skarpata lounaan suhteen!

Tällä viikolla vieteään hävikkiviikkoa. Meillä ruokaa heitetään onneksi tosi vähän pois, keksin aina tähteistä jotakin – siis jos niitä jää varsinaisesta ruoasta. Teemme aika lailla täsmäannoksia ja reipas puoliso on kyllä hyvä syömään kattilat tyhjiksi. Maanantaina kuitenkin jääkaappiin oli jäänyt sunnuntaisesta pitsahetkestä tomaattikastiketta ja sipulirenkaita. Päätin hyödyntää jämät tomaattikeittoon, kun vielä kauppareissulla olin hetken mielijohteesta napannut ostoskoriin korianterin. Minulle tulee joskus suorastaan korianterihimo.

Tomaattikeitto

Tekaisin tomaattikeiton yksinkertaisesti freesaamalla sipulit pehmeiksi, kaatamalla tomaattikastikepohjan niiden päälle ja heittämällä joukkoon muutamia keltaisia tuoreita kirsikkatomaatteja. Pikkuisen ohensin keitosta vedellä. Annoin keiton porista noin 15 minuuttia ja sitten liiskasin tomaatteja hiukan kauhalla ja kaadoin joukkoon tilkan kermaa, maustoin mustapippurilla ja ripauksella suolaa ja sokeria. Keitin vielä muutaman minuutin, että kerma pyöristi maut. Sitten surautin keiton sileäksi ja se olikin valmista. Viimeistelin vielä annoksen limellä, korianterilla ja kermaraidalla. Ah, oli kyllä hyvää.

keitto on nopea tehdä mistä tahansa kastikejämästä tai yli jääneistä lisukkeista – sosekeitot on parhautta

Herkkuleivät

Keiton kanssa syön leipää, muuten leipä maistuu mieluiten aamupalalla (okei joskus iltateen kanssa myös). Nyt muuten vietetään kuulemma myös kansallista leipäviikkoakin. Minulla oli hyvää kauraleipää, joka oli vielä ihan maistuvaista (kauraleipä pysyy hyvin mehevänä). Kaapista löytyi myös puoliksi syöty avokado, jonka muussasin, maustoin suolalla, pippurilla ja limellä. Päälle pilkoin makeaa chiliä ja vuolin tuoreesta maissista siivuja. Maissi on muuten niin hyvää leivällä, kannattaa kokeilla. Nyt saa kaupoista tuoreita maissintähkiä. Niitä voi napostella vaikka sellaisenaan, ovat tosi hyviä.

Pyysin teitä kysymään Storyissa jotakin lounasaiheesta – tässäpä kysymyksiä ja vastauksia.

Skippaatko usein lounaan?

Valitettavasti joo. Siihen olen kyllä pyrkinyt tekemään muutosta, sillä vaikka kuinka turhauttavaa on laittaa vain itselle ruokaa keskellä työpäivää, on olo vaan energisempi kun syö kunnolla. Meillä jää harvoin varsinaisesta ruoasta tähteitä, jos jää niin ruokaa on valmistettu kahdeksi päiväksi meille molemmille, niinpä se syödään sitten yhdessä pävällisellä.

Mitä teet samalla kun syöt yksin?

Heh, luen jotakin. Yleensä lehtiä ja samalla selailen myös puhelinta. Joskus saatan chattailla samalla kavereiden kanssa. Mutta ilmeisesti yksin on vaikea vain nauttia ruoasta, minulla on pakkomielle tehdä jotain muuta samalla. Saatanpa toisinaan syödä tietokoneenkin äärellä…

Tee joku juttu nopeista ja terveellisistä lounaista. Niinkuin esim. tää keitto.

Kiitos, tähän siis on vielä syytä palata, kun keksin lisää tällaisia nopeita ja terveellisiä lounaita. Mutta pidän paljon yksinkertaisista salaateista ja munakkaista. Niiden tekemisessä täytyy ryhdistäytyä. Eli palaan tähän vielä toisen kerran uudelleen.

Mitä eineksiä syöt?

Ah, Storyissa onkin vilahtanut muutamia einesruokahetkiäni. Sain yhdeltä lukijalta viestin (leikillisen hyväntahtoisen), että ”syöt kauheaa ruokaa”. Se vaan nyt on niin, että joskus valmisruoka on minusta hyvä valinta. Minulla ei tosin ole kovin montaa suosikkia, joita ostelen, siksi syön kuitenkin verrattain harvoin eineksiä. Joskus muutamana päivänä viikossa, toisinaan saattaa mennä viikkoja ilman eineksiä. Vähän tähän vaikuttaa oma into kokkailla lounaita – mutta mielummin tartun johonkin lempieineksistäni kuin skippaan lounaan kokonaan.

Mutta tässä suosikkini eineksistä: maksalaatikko (rusinoilla!!!), lihaperunalaatikko (eli muusiloota), pinaattiletut, hernekeitto ja riisipuuro. Maksalaatikon ja pinaattiletut syön oivariinin kera, muusilootan puolukkahillon kanssa ja riisipuuron mehukeiton tai voinokareen kanssa. Hernekeitto on hyvää sellaisenaan, ehkä ripauksella sinappia.

-kuvassa paperiservetti ihan vaan koska tuo kysymys alla – servettiä ei tarvittu tällä kertaa sotkujen pyyhkimiseen-

Onko servetit out kattauksissa?

Tämä kysymys ei tullut varsinaiseen kysymystarraan, vaan erillisellä viestillä. Mutta ajattelin vastata tässä vielä yleisesti muutenkin, sillä servettikysymys on sinänsä aika mielenkiintoinen.

Olen lopettanut paperiservettien käytön kun syödään arkiruokia. Minusta on aivan turhaa paperin tuhlausta kattaa servetti, jota tuskin käytetään. Jos jotakin roiskuu tai tippuu, siihen repäistään talouspaperinpala avuksi.

Katan kuitenkin joskus paperiservetit jos meille tulee ruokavieraita tai jos haluan panostaa kattaukseen erityishetkessä. Toki käytämme myös kangasservettejä näissä tilanteissa. Vähän vaihtelee kummat valitsen. Näitä hetkiä ei kuitenkaan ole kovin usein. Minulla ei ole laatikossa valtavaa pursuilevaa servettivarastoa – joskus muinoin on ollut.

Vinkkejä kivoihin aterimiin?

Ooo, voidaanko taas puhua astioista – ihanaa. Itse olen sitä mieltä että sillä mitä suuhun laittaa on merkitystä. Niinpä meidän laatikoista löytyy tietysti vaan ihania aterimia. Kun kaksi aikuista yhdistää keittiötavarat, saattaa olla että karsinnankin jälkeen aterimia on tarpeeksi. Meillä löytyy tällä hetkellä neljä erilaista aterinsarjaa (haaveilen silti vielä yhdestä). Arkikäytössä käytämme eniten Iittalan sulavalinjaisia Pianoja tai mustapäisiä Lion aterimia. Näiden lisäksi löytyy Fiskarsin selkeät Functional Form -aterimet ja harvemmin (lähinnä juhlatilanteissa) käytettävät Boda Novan aterimet, joihin löytyy myös alkuruokakokoiset välineet.

Nyt haaveilen lisäksi Iittalan uusista ruusukultaisista Citterio-aterimista. Ne olisivat ihana lisä tuomaan kattauksiin sävyjä.

Minun Storyja pääsee katsomaan Instagramissa @anne_muotimielessa

Tämä kuvan lounashetki oli muuten superkiva, vaikka söinkin lopulta keiton jähtyneenä kuvauhommien takia. Oli mukava päivitellä teille hetkeä Storyn kautta ja samalla oivaltaa, että lounashetki yhden hengen toimistossakin on virkistävä kun siihen panostaa pikkuisen enemmän.

Muistetaan syödä kunnon lounaat!