Archive

marraskuu 2019

Browsing

      “kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Sokos

Jos minä saisin valita. Muistatteko muutamien vuosien takaisen tiiviin Sokos-yhteistyöni. Sain sen tiimoilta valita ja stailata säännöllisesti Sokoksen valikoimista mielestäni hyviä ja kauniita juttuja. Tiedättkö, olen saanut kaikista vuosien varrella tekemistäni yhteistöistä eniten kiitosta noista Sokos-jutuista – itse asiassa vieläkin silloin tällöin, vaikka tiiviistä yhteistyöstä on jo muutamia vuosia aikaa. Nyt pitkästä aikaa olen saman äärellä; Sokos pyysi minua valitsemaan valikoimistaan mieleisiäni tuotteita joulukautta ajatellen.

Sokokselta löytyy useita lempparituotemerkkejäni. Erityisen iloinen olen kotimaisten brändien laajasta edustuksesta. Omaan skandinaaviseen tyyliini, niin pukeutumisessa kuin sisustuksessakin, istuvat vaivattomasti mm. Marimekko, Iittala, Nanso, Lumi ja Anno. Muista skandinaavisista merkeistä mieleisiäni ovat esimerkiksi Tiger of Sweden, Filippa K, Sand ja kodin osastolta House Doctor.

Tämän joulun keskeisiä ajatuksia minulla on tunnelma, visuaalisuus, läheisyys, kodikkuus, herkut, lepo, järkevät valinnat, oikeat tarpeet

Nanson t-paidat ovat oman vaatekaappini kulmakiviä. Kuvassa minulla on Nanson t-paita ja Nanson muhkea villatakki. En heti keksi mukavampaa talveen sopivaa vaatetta kuin jättikokoinen neuletakki, joka sopii paitsi kotona rentoiluun myös lämmikkeeksi vaikka mekon päälle. Tämän neuleen kaunis viininpunainen sävy on myös erittäin ajankohtainen.

Vinkki: Valkoinen t-paita on vaatekaapin kulmakivi, esimerkiksi Nanson valkoinen Tasku-t-paita on täydellinen lahjavinkki sellaiselle jolla jo on kaikkea.

Pipoissa on eroja. Kun testasin tuota Filippa K:n pipoa päähäni ymmärsin sen. Se istui napakasti ja oli silti mukavan pehmoinen. Kun talvella on kylmä ja viima puskee päälle, on tärkeää että pipo istuu hyvin ja on tarpeeksi napakka, ettei tuuli pääse siitä läpi. Selkeästi viehätyn nyt myös punaisen eri sävyistä. Sokoksella on myös loistava kosmetiikkaosasto, jonka luonnonkosmetiikkahyllyillä käväisen tuon tuosta täydentämässä omia tarpeitani. Mádaralta on juuri tullut uusi meikkisarja ja tämä huulikiilto on mielestäni ihana.

Vinkki: Pipo on kätevä lahja, koska joustava päähine sopii kaikille. Pipo on nyt myös huipputrendikäs asuste.

Kotimaisen Lumin laukut ja asusteet ovat tyyliltään ihanan rentoja, mutta samalla laadukkaan tuntuisia. Juuri nyt itse himoitsen iltamenoihin ja muutenkin pikkulaukkua, josta löytyisi useampia lokeroita, johon mahtuisi tarpeelliset jutut ja josta ne myös löytää kätevästi. Arvostan laukuissa tietynlaista anonyymiutta ja ajattomuutta. Nämä kaikki vaatimukset täyttyvät tuossa Lumin viehättävässä (punaisessa) nahkalaukussa. Pikkulaukkuun otan yleensä mukaan normaalia lompakkoani pienemmän kukkaron. Lumin musta nahkakukkaro on mainio pikkulaukkujen kanssa käytettäväksi.

Vinkki: Kukkaro on ajaton ja tarpeellinen lahjavalinta. Kuinka moni miettii usein tarvitsevansa hyvää pikkukukkaroa, mutta unohtaa itse ostaa sellaisen.

Yksi sana – Love – sillä minulle voi nyt myydä melkein mitä vaan. Olen katsellut tuota Marimekon pellavaista rakkaustyynyä sillä silmällä jo hyvän tovin. Taidankin ostaa sen itselleni nyt, muistuttamaan tärkeistä hetkistä. Tällaisilla pienillä yksityiskohdilla voi päivittää kotia, tuoda hitusen hauskuuttakin. Yöpöydällä on Iittalan Valkea-kynttilälyhty hurmaavassa pomeranssin sävyssä ja vierellä terrazzoruukku, jonka taidan myöskin ostaa itselleni, laitan siihen hyasintin tai amarylliksen. Molempia esineitä löytyy Sokoksen kodin osastolta.

Vinkki: Iittalan värilliset lasiesineet ihastuttavat aina, kenties arvaat mikä sävy lahjan saajaa ihastuttaisi, tai sitten vaan luotat omaan intuitioosi ja ostat lahjaksi ripauksen värikästä maustetta sisustukseen.

Ole rohkeasti oma itsesi – kehottaa Marimekko. Sokoksen Marimekko-osastolla hypistelin heidän ihania nahkalaukkujaan, rakastan omaani, mutta himoitsen myös toista. Halusin myös kokeilla jotakin raikasta ja vähän rohkeaakin, nimittäin Unikko-kuosisia housuja. Tällainen vaate pitää kokeilla päälle, sitten sen näkee miten se oikeasti toimii. Ehkä tässä on tulevan pikkujoulukauden näyttävin juhlakuosi, housut ovat niin upeat, että ne toimivat juhlavaatteena selkeän yläosan kanssa. Mutta ehdotomasti itse ydistäisin housut myös villapaitaan tai (kuten kuvassa) t-paitaan, eikä raita ja Unikko yhdessä ole ollenkaan hassumpi, kun värimaailma natsaa täydellisesti yhteen. Innostuin hurjan paljon tästä lookista.

Vinkki: Säväytä kuoseilla ja väreillä. Kenties pikkujouluun tai juhlakauden vierailuasuihin voisi valita tällä kertaa maailman upeinta kuosisuunnittelua.

Jos Marimekon asu hurmasi kuoseilla ja väreillä, tämä Tiger of Swedenin asukokonaisuus puolestaan ihastutti minua selkeydellä ja materiaalituntumalla. Ihanan ilmava ja pörröinen neulepoolo on vastustamaton herkän vaaleanpunaisen värin ansiosta. Sen kanssa sopii täydellisesti musta pitkähelmainen satiinihame, joka on myöskin Tiger of Swedenin. Aivan ihana asukokonaisuus tulevaan juhlakauteen. Enkä kyllä panisi ollenkaan pahakseni jos tuo villapaita löytyisi omasta joulupaketistani.

Vinkki: Talven juhlaan sopii mainiosti myös neulevaate, kun se saa nostetta asun toisesta osasta, tässä upeasta satiinisesta hameesta.

Poimin Sokoksen kodin osastolta muutamia ihanuuksia, jotka sopisivat pukin konttiin, tai muuten vaan piristämään omaa kotia – vaikka talven ja joulukauden iloksi. Nyt kaikki luonnonläheiset materiaalit ja sävyt ovat kovin trendikkäitä. Tällaista luonnonläheistä tunnelmaa voi tuoda sisustukseen pienillä yksityiskohdilla. Näissä kuvissa on Annon huonetuoksu, palasaippua, kannellinen kori ja keraaminen kulho. Terrazzoruukku on Mica-merkkinen, tamminen soikea alusta on Iittalan Raami-sarjaa ja pyyhkeet Marimekon.

Vinkki: Käyttötavarat ova aina varmoja lahjavalintoja, kuten kauniit pyyhkeet, saippua ja säilytyskori (jonne voi vielä piilottaa vaikka konvehteja).

Teen vielä erikseen Instagramin Storyjen puolelle joululahjavinkkikierroksen Sokoksella, täällä Turussahan Sokos on Tavaratalo Wiklund. Poimin joulua ajatellen mielestäni järkeviä, tarpeellisia ja kauniita lahjavinkkejä tavaratalokierroksellani. (Tuolle kierrokselle pääsette mukaan torstaina 21.11.)

Tänä jouluna omana ohjenuorana kulkee maltti – mitä vaan ostaakin, huolehtii että sille on tarve ja mielummin kannattaa ostaa vähemmän mutta hyvää. Haluan myös muistuttaa, että joskus lahjakortti voi olla paras valinta. Kenties lahjan saaja säästää jotakin arvokkaampaa kohdetta varten, tai hän haluaa itse valita mieluisan lahjan – näin välttyy virhevalinnoilta.

Miten sinä valmistaudut joulukauteen?

Olen rakastanut sisustamista niin kauan kuin muistan, tarkoitan siis pienestä tytöstä saakka. Minusta jo alle kymmenvuotiaana kuukauden kohokohta oli kun ilmestyi uusi Avotakka – jonka luin aina yhdessä äidin kanssa. Sisustin omaa huonettani jo kouluikäisenä, teini-iässä aloin antaa myös vanhemmilleni sisustusneuvontaa. Luonnollisesti tästä intohimosta johtuen, olen lukenut todella suuren määrän sisustuslehtiä – sillä tuohon aikaan kun minä asioista kinnostuin, se oli ainoa kanava tutkia sisustusjuttuja. Isä sanoi aina minulle ja siskolleni Suville, että hän maksaa jokaisen ulkomaalaisen lehden mitä ostetaan jos myös luetaan ne tekstit. Arvaatte, että me ollaan Suvin kanssa ostettu lehtiä! Jälkikäteen voin kiitellä isiä viisaasta toiminnasta, paitsi että ollaan opittu paljon visuaalisuudesta, niin myös sekä englannin- että ruotsinkielentaito kehittyi hurjan paljon enemmän kuin pelkän koulutunnin varassa olisi käynyt. Nykyäänhän ylimääräisiä kielikylpyjä ei enää tarvita – on internet.

Vuosien varrella olen innostunut monenlaisista tyylisuunnista, hakenut inspiraatiota mistä milloinkin. Minua sykähdyttävät värit, materiaalit, sommitelmat, design.. ihan kaikki. Yritän aina katsoa sisustusta enemmänkin kokonaisuutena, kuin yksittäisinä elementteinä. Joskus turhauduin kun näytin jollekin kuvaa mielestäni ihanasta huoneesta ja kysyin mielipidettä – saatoin saada vastauksen, että muuten kiva, mutta en tykkää tuosta matosta (tai verhosta, tai valaisimesta jne.). En minäkään tykkää aina välttämättä henkilökohtaisesti kaikesta, mutta en katso sitä mattoa, vaan kokonaisuutta. Tätä kokonaisuuden hallintaa olen harjoitellut tutkimalla paljon kansainvälisiä sisustuslehtiä, sillä eri maiden sisustustyyleissä on hivenen eroavaisuuksia.

Kokosin tähän postaukseen huomioita ja inspiraatioita, joita itse olen poiminut kansainvälisistä sisustustyyleistä.

kuvat: Sarah Sherman Samuel

Jenkkityyli

Jenkkilehdistä kaikkien aikojen suosikkini on ollut House Beautiful – jota ei enää sellaisessa muodossa ole, mitä se aikoinaan oli. Tilasin monta vuotta lehteä kotiinkin. Vaikka pidän itse hyvin yksinkertaisesta tyylistä verrattuna jenkkeihin, antaa amerikkalainen sisustuskulttuuri minulle todella paljon.

Yllä olevat kuvat on Sarah Sherman Samuelin Mandy Moorelle suunnittelemasta kohteesta. Pidän sen raikkaudesta, savuisista pastellisävyistä, materiaalien käytöstä, ovelista yksityiskohdista ja erilaisista kiinteistä ratkaisuista. Tykkään myös ammentaa puutarhaan inspiraatiota jenkkien puolelta, siellä on hyvin selkeitä ja karuja puutarhoja, jotka puhuttelevat minua.

 

kuvat (myös ylin kuva): Elle Decor US

Huomioita jenkkityylistä:

  • symmetria – kiinnittäkääpä vaan huomiota siihen
  • ihanat, runsaat ja taidokkaat asetelmat
  • muhkeat leikkokukkakimput
  • upeat savuiset värit ja niiden yhdistely
  • coffee table books – kaikkialla
  • ryhmittely – kaikki ryhmitellään, niin huonekalut kuin somisteetkin
  • taide on kiinteä osa sisustusta
  • keittiöissä käytetään paljon suurkeittiötyyliin terästä

 

 

kuvat: Elle Decoration Uk

Englanti

Englantilaisista lehdistä luin aikanaan House&Gardenia – silloin fanitin runsaampaa ja muhkeampaa sisustustyyliä, halusin myös opetella “kaiken” kankaista ja tapeteista. Sitten siirryin selkeämpiin Living Etc. -lehteen ja Elle Decoration UK:hon. Viimevuosina olen jättänyt enkkulaiset lehdet lehtihyllylle. Kai poimin jo mielestäni sieltä sen annin mitä halusinkin. Toisaalta olisi taas ehkä pitkästä aikaa syytä katsastaa miltä nykytyyli Briteissä pitää sisällään. Ainakin viime Lontoon reissulla ihasteltiin kovasti ravintoloiden sisustuksia ja Shoreditchin tunnelmia. Kenties voisin antaa enkuille uuden mahdollisuuden sisustusrintamalla. Toisaalta Koodissa työskennellessäni suuri osa tapeteista ja kankaista tuli Englannista, joten sikäli tyyli pysyi mielessä.

Huomioita englantilaisesta tyylistä:

  • keittiöt on aika raskaita tai sitten ihan överimodernin tyylisiä
  • kun sisustuksessa on kuoseja, niitä on sitten runsaasti
  • puutarhoissa on joko skarppia veistoksellisuutta tai rentoa rehevyyttä
  • tekstiileitä on paljon; tyyleinä kuoseja tai yksivärisyyttä kerrostettuna
  • tapetteja käytetään paljon
  • sisustukset ovat raskaan oloisia, modernitkin
  • nahkasohvia käytetään paljon
  • asunnot ovat aika pimeitä ja huoneet pieniä
  • verhot on aina hyvin räätälöityjä

kuvat: Margherita Missonin kotoa – AD

Italia

Täytyy sanoa, että italialaisia lehtiä olen ostanut vain satunnaisesti vuosien varrella. Koen että vaikka Italiaa pidetään sisustuksen ja designin huippumaana, sen tyyli on itselleni tavallaan vähän kaukaista. Ihailen kyllä useita muotoilijoita ja design-yrityksiä, mutta kokonaisvaltainen italialainen tyyli on ehkä hitusen liian leikkisä tai boheemi omaan makuuni. Joskus olen sykähtynyt valtavasti jostakin yksittäisestä kohteesta, jonka olen bongannut. Mutta noin isolla mittakaavalla en ole ikinä löytänyt Italiaa sisustusmielessä. Mutta koska olen työskennellyt italialaisen muotoilun parissa iät ja ajat, on sieltä väkisinkin tullut vaikutteita omaan osaamiseen.

Se mitä ihailen italiasta on ehkä kepeys ja rohkeus. Arkkitehtuurin arvostaminen ja tietynlainen trendittömyys, joka samalla onnistuu aina olemaan trendikästä. Italialaisten käyttämä värimaailma on myös aivan omanlaisensa. Keskieuroopassa muutenkin käytetään värejä, jotka meistä pohjoismaalaisista tuntuvat helposti liian raisuilta ja nyanssit vääriltä. Se varmasti johtuu myös valosta – täällä luonnonvalo on usein hitusen eri sävyistä (näin olen itse ajatellut). Joskus minusta tuntuu, että skandityylin ystävälle italialainen muotoilu on liian muotoillun näköistä – ts. kuvaan usein sitä että joku esine on väkisin muotoillun näköinen, tyyliin “keksitäänpä erikoinen juttu”.

Erityismaininta Italiaan lähtee keittiöille. Siellä tehdään aivan huippulaatuisia ja eleettömiä keittiöitä. Itsellä on ollut kahdessa aiemmassa kodissa italialainen keittiö ja pakko sanoa, että se laatu on ihan omassa sarjassaan.

Huomioita italialaisesta tyylistä:

  • rentous, yhdistellään rohkeasti erilaisia asioita (kts. kuva yllä)
  • kepeys, italialaisissa sisustuksissa on usein ohuita linjoja ja lasia
  • värit ovat kirkkaita ja rohkeita
  • designia näkyy joka puolella
  • keittiöt ovat upeita, silloin kun niihin on panostettu
  • innovatiivinen suunnittelu – joskus vähän liiankin innovatiivinen
  • kivi materiaalina, ah travertini yms. kivet
  • valaisimet – rakastan italialaisia valaisimia

Pohjoismaat

Arvaattekin, että sykähdyn ehdottomasti eniten skandityylille. Mutta jos olisin keskittynyt seuraamaan vain sitä mikä on mieluisinta ja ominta, olisi se aika yksipuolista. Siksi on opiskeltava oman ajatusmaailman ja visioiden ulkopuoleltakin. Ruotsalaiset ja tanskalaiset kodit ovat jatkuva ihastuksen huokailun lähde. Pidän sekä erittäin yksinkertaisesta ja arkkitehtonisesta tyylistä, kuin runsaammasta ja kutsuvastakin tyylistä. Ehkä Tanskassa ihailen designin arkipäiväistä käyttöä – siellä se on vaivattomasti osa jokapäiväistä elämää. Ruotsalaisista kodeista taas viehätyn kuosien ja asioiden rönsyilevästä yhdistelystä – mutta kuitenkin pohjoismaiseen harmoniseen tyyliin.

Tanskassa matkaillessa ihastelin rennon modernia arkkitehtuuria ja pikkukaupungin puutarhojen rentoa luonnollista tyyliä. Hitusen jopa yllätyin siitä rentoudesta – paikoin se näytti jopa huolettomuudelta. Se toimi kylläkin kontrastina kaikelle design-ähkylle jota putkahteli ympäriinsä. Tukholmassa taas nautin jotenkin vähän ylellisemmästä fiiliksestä. Siellä tulee enemmän luksusfiilis – oletteko samaa mieltä?

Ruotsalaisia sisustuslehtiä olen lukenut aina – Sköna Hem ja Elle Interior (nykyään Decoration) ovat kuuluneet vakkareihini todella pitkään. Nykyään luen myös Recidenceä ja Plaza Interiöriä. Tanskasta RUM-lehti on ollut se jota tilasin jonkin aikaa – sittemmin lopetin sen koska mielestäni siinä jokainen lehti oli niin samanlainen. Tanskalaisista lehdistä ei niin paljon minulla ole kokemusta.

kuvat: Recidence

huomoioita pohjoismaisesta tyylistä:

  • sisustusintoilu ja trendit näkyvät sisustuksissa
  • selkeys ja kodikkuus samassa paketissa
  • tyylien runsaus – löytyy minimaalista ja runsaampaa tyyliä
  • designin arvostaminen
  • arkkitehtuuri
  • puun käyttö
  • luonnonmateriaalit
  • neutraali sävymaailma, niukka värien käyttö

 

Tällaisia ajatuksia minulla nyt heräsi näistä sisustusjutuista. Mitä sinä tuumaat aiheesta ja onko sinulla jokin kiinnostava kanta näihin. Saa jakaa ajatuksia ja huomioita jos sellaisia tulee mieleen.

Ja vielä mitä sisustuslehtiä sinä muuten luet?

Täällä viikonloppu alkoi jo perjantaista, kun olin varannut sen vapaapäiväksi, meillä molemmilla oli. Juhlittiin vähän vuosipäivää ja sain yllärinä tuon ihanan kranssin. Olin sellaista Piia Jaalalla ihaillut ja haaveiluni oli rekisteröity. Tällaiset muhkeat aidoista materiaaleista sidotut kranssit on vaan niin upeita. Ulkona tuo kestää hyvin ja pysyy freesinä. Nyt iloitsen joka kerta kun astun sisälle taloon.

Olen myös tehnyt myönnytyksen kausivaloille, ripustin yhden sotkuisen setin roikkumaan oven pielen ulkovalaisimeen. Valoisalla ei niin kaunis söhellys, mutta koska melkein aina on pimeää, niin se näyttää ihan kivalta. Ehkä pitäisi reipastua ja avata muutama muukin valovyyhti ja ripustaa niitä takapihan puolelle tai terassille.

Minä olen ollut ihan innoissani tämän marraskuun tunnelmasta. En ole kokenut kuukautta yhtään ankeana tai raskaana. Ennemminkin lämpöisen kutsuvana ja tunnelmallisena. Olen ihan varma, että marraskuu on asennekysymys – sillä se on aina kuulunut inhokkikuukausiini. Etukäteen olen ajatellut niin, mutta sitten marraskuussa olenkin aivan fiiliksissä hämyisästä valosta ja tunnelmallisesta pimeydestä.

marraskuussa olenkin aivan fiiliksissä hämyisästä valosta ja tunnelmallisesta pimeydestä

Meidän sisääntulo näyttää nyt tällaiselta, se on sekoitus syksyä ja talven odotusta. Lisättiin vähän aikaa sitten kivituhkaa reilulla kädellä ja ollaan odoteltu että sade tamppaa sen tiiviiksi niin saadaan harjattua ylimääräiset pois. Vähän se tuppaa kulkeutumaan sisälle vielä. Toivottavasti saadaan ylimääräiset harjattua pois ennen lumen saapumista.

Tänään nostin tuohon kivetykselle Menun ulkotulen. Se tuo mukavasti tunnelmaa, käyn vähän väliä kurkkimassa sitä olohuoneen ikkunasta. Tällainen öljylyhty palaa tuulessakin sammumatta. Harmi että tätä kyseistä ulkotulipataa ei enää valmisteta. Oletteko löytäneet jotakin kivoja vastaavia?

Vinkki: Miten tehdä itse suuri kranssi

Sain muuten inspiraation tähän postukseen kun törmäsin Arteflosin (turkulainen kukkataiteilija) kranssintekovideoon IG:n puolella. Ajattelin että siellä moni voisi innostua itsekin taiteilemaan kranssin. Joten tässäpä tuo video teille vinkiksi.

 

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Bio-Oil

Olen jokin aika sitten oivaltanut, että saadakseni jotakin uutta rutiinia säännölliseen käyttöön, tarvitsen rytmin. Päätin joskus kauan sitten, että alan huolehtia itsestäni paremmin. Noh, jotkin tavoitteet ovat täyttyneet ja jotkut eivät niinkään. En vaan ole vieläkään oppinut nauttimaan liikunnan iloista, siihen tarvitaan rytmin lisäksi myös vielä suurempi motivaatio.

Sen sijaan olen onnistunut parantamaan ruokailutottumuksiani; vähentänyt sokeria ja lihaa sekä alkanut syödä terveellisemmin. Tässä rytmillä on erittäin suuri merkitys – kun pidän kiinni säännöllisistä ateriarytmeistäni, eli aamiaisesta, lounaasta, päivällisestä ja iltapalasta, en koe kapaavani läheskään niin paljon ylimääräisiä makeita nameja. Uskon tällä säännöllisellä ja terveellisemmällä ruokatottumuksella olleen osansa myös siihen, että voin paljon energisemmin tänä syksynä kuin miesmuistiin.

Hyvin olen suoriutunut myös kuivan ihoni hoidosta. Olen kertonut teille ennenkin, että erityisesti vartalon ihoni on ollut huolimattomalla hoidolla. Yleensä olen jaksanut satsata siihen kesällä kun iho näkyy kevyemmin pukeutuessa, mutta kummasti syksyn sukkauhousukauden alkaessa olen aina laistanut vartalon ihosta huolehtimisen. Atooppisen herkän ihon omaavalle se on tarkoittanut näin pakkasten tullen viimeistään kutinaa ja hilseilyä.

Mutta tiedättekö mitä, jo keväällä alkanut tsemppi myös vartalon ihon hoidon panostukseen on tuottanut tulosta. Olen käyttäny vartalolle sekä Bio-Oilin öljyä että juuri nyt markkinoille saapunutta uutta Bio-Oil Geelivoidetta. Sain uuttuutta testiin jo keväällä ja olen sitä siitä saakka käyttänyt.

Tiesin että minulla on intoa selvitä talvikaudesta ilman ihon hilseilyä ja kutitusta, niinpä olen luonut itselleni rytmin myös vartalonhoitorutiineihin. Siinä missä kesällä panostin ihon hellimiseen aamulla, koska edessä oli päivä ulkona auringossa, panostan nyt enemmän iltarutiineihin.

Itselleni on aina toiminut paremmin käydä iltaisin suihkussa. Olen se tyyppi, joka joutuu tsemppaamaan jo suihkulta pyyhkeelle menemistä, koska siinä tulee kylmä. Niinpä aamupöppörössä ei houkuta tuollainen kokemus. Iltaisin on sen sijaan ihana mennä suihkuun pesemään päivän pölyt ja huolehtia samalla kokonaisvaltaisesta ihonhoitorutiinista.

Olen se tyyppi, joka joutuu tsemppaamaan jo suihkulta pyyhkeelle menemistä, koska siinä tulee kylmä

Tiesin että minulla on intoa selvitä talvikaudesta ilman ihon hilseilyä ja kutitusta, niinpä olen luonut itselleni rytmin myös vartalonhoitorutiineihin

Voin kertoa, että sillä on merkitystä jaksaako panostaa ihon ravitsemiseen. Nykyään olen ottanut tavakseni rasvata iho huolella iltaisin; käytän Bio-Oilin Geelivoidetta, joka on nimenomaan suunniteltu kuivalle iholle. Se on erityisen hyvin levittyvää ja annostelussa pienikin määrä riittää hyvin. Levitän sitä mieluusti kuitenkin reilulla kädellä, sillä geeli imeytyy todella nopeasti eikä se tuki ihohuokosia, että voi pujahtaa kylpytakin uumeniin saman tien. Minulla on normaalisti tähän aikaan vuodesta superkuiva ja kutiseva iho – etenkin vyötärön seudulla ja jaloissa. Nyt voin rehellisesti sanoa, että tätä ongelmaa ei ole ollut. Rakastan myös sitä tunnetta jonka tämä geelivoide iholle tekee. Pinta ei tunnu rasvatulta, vaan terveeltä ja hyvinvoivalta.

Bio-Oililla kehiteltiin todella pitkään oikeanlaista geelikoostumusta. Yleensä voiteet ovat vesipohjaisia, mutta tässä huomaa heti ihanan öljyisen vaikutuksen kun sivelee geeliä iholle. Bio-Oil geelivoiteessa on nimittäin vettä vain 3 %, pääosa pohjasta on öljyä, lisäksi siihen on lisätty mm. ravitsevaa sheavoita, ihoa pehmentävää ureaa , rauhoittavaa B3-vitamiinia sekä kosteuttavaa glyseriiniä . Geeli muodostaa suojaavan kalvon ihon pinnalle, näin ihon kosteus ei pääse haihtumaan. Jännä yksityiskohta on myös geelin tuntuma, koska se on öljypohjainen (eikä vesipohjainen kuten useimmat voiteet), tuntuu se iholla heti lämpimältä. Tuoksukin on tuttu ja miellyttävä Bio Oil -öljystä.

Olen aivan innoissani siitä että iho on kaunis ja se ei kutise tai hilseile.

Simppelin pakkaussuunnittelun ystävänä on pakko antaa pisteet myös selkeästä ja toimivasta pakkausdesignista. Bio-Oil Geeliä myydän kahdessa eri kokoisessa purkissa 100 ml (12,90 €) ja 200 ml (20,80 €). Pienempi koko on todella kätevä ottaa mukaan vaikka salille tai matkoille, missä nyt liikkukaan. Mukavaa on myös kohtuullinen hinta.

Alekoodi

Minulla on teille alekoodi, jolla saatte Yliopiston Apteekista -20% alennusta Bio-Oil Geelistä, mikäli teitä kiinnostaa testata miten se auttaa talvisen ihon kuivuuteen. Itse ainakin suosittelen kokeilemaan, olen aivan innoissani tästä voiteesta – tai oikeastaan siitä että iho on kaunis ja se ei kutise tai hilseile.

Koodilla ANNE20 saatte Yliopiston Apteekin verkkokaupasta -20% Bio-Oil Geelistä – koodi on voimassa 14. – 21.11.2019.

 

Pikkuisen asiaa säilytyksestä, nimittäin vessassa sijaitsevasta meikkien ja hiustenlaittovälineiden organisoinnista. Mukana tietysti vähän töhnän pesua – koska kun käyttää hiuslakkoja, vaahtoja yms. tulee väkisinkin sutattua putelien lisäksi myös kodin pintoja.

Meillä on kaksi kylpyhuonetta, tätä pienempää kutsutaan kotoisasti vessaksi, koska täällä ei käydä suihkussa. Tässä tilassa ns. laittaudutaan, eli meikataan ja viimeistellään kampaukset. Säilytystilaa tarvitaan siis niihin liittyville tarvikkeille ja lisäksi tietenkin wc-paperille ja puhdistusaineelle.

Siivouscorner Instagram Storyissa: @anne_muotimielessa

Säilytystilana on perinteinen allaslaatikosto kahdella peruskokoisella laatikolla. Tällaisiin laatikoihin on nykyään saatavana kivoja lokerikkosisuksia ja muita hienouksia. Sellaisia en itse ole kokenut tähän tilaan tarpeelliseksi, koska säilytettävää ei ole kovin paljon. Lisäksi mietin, keräävätkö sellaiset pikkulokerot turhaan pölyä ja onko ne vaikea siivota – kertokaa joilla sellaiset on, kannattaako miettiä laatikoihin kiinteitä lokeroita?

(Sain jo viestillä hyvän vinkin, jos on sellaisia kiinteitä lokerikoita, ne on helppo siivota, laittamalla sisukset astianpesukoneeseen – riippuu siis lokerikoista toki).

Kun alan siivota kauneuspisteen tarvikkeita, tietysti ensimmäisenä tyhjennän laatikot ja inventoin kaikki pullot – jotka lähinnä liittyvät hiusten laittamiseen. Kuvassa on ne jotka ovat käytössä. Miten niitä onkin nyt noin paljon. Nykyään on mahtavia hiustuotteita, jokaiseen tarkoitukseen ja kampaustyyliin omansa. Itse saan vielä usein testiin uutuuksia, joita sitten haluan toki kokeilla rauhassa. Ehkä muuten pulloja ei olisi ihan noin montaa.

Pyrin kuitenkin jatkuvasti vähentämään ja tiivistämään käyttämieni aineiden määrää. Siksi inventaario on hyvä ja mietin mitä oikeasti tulee käytettyä ja tarvittua. Joskus lahjoitan melkein täysiä pulloja läheisille, kun itse ei ole tullut innostuttua jostakin tuotteesta. Mutta lähtökohtaisesti mielellään käyttää ensin loppuun tuotteet, sitten vasta ostaa uuden kun vanha on loppu.

Inventaario on loistava tapa keskustella itsensä kanssa siitä mitä oikeasti tarvitsee ja tulee käytettyä

Pullot pesen aina välillä, sillä inhoan tahmaisia puteleita ja ne väkisinkin tahmaantuvat käytössä. Koska meillä ei ole kaappia, säilyvät ne parhaiten tuolla tavalla vaakatasossa laatikossa. Ne pysyvät hyvin paikallaan vaikka laatikkoa liikutellaan. Päällimmäisenä on eniten käytetyt tuotteet eli kuivasampoo ja hiuslakka.

Kosmetiikkakaapin säilytyksestä yleisesti:

  • mieti todelliset tarpeesi ja karsi tarvikkeet siihen määrään mitä käytät
  • salli muutama testijuttu, käy ne säännöllisesti läpi – menikö jatkoon vai ei
  • pyyhi pullot ja putelit säännöllisesti, tahmaisia pulloja ei ole mukava käyttää
  • mitä aineita käytät päivittäin ja missä järjestyksessä, sijoita ne helpoimmin saatavaksi
  • miten voit välttää pölyn pääsemistä kosmetiikkoihin, rasiat, pussukat yms. säilyttimet avuksi
  • järjestä kaikki niin että sinun on helppo käyttää ja laittaa asioita paikoilleen, se minimoi sotkua

 

Muuten olen miettinyt tarkkaan mitä tässä tilassa tarvitaan. Hiuslenksut ja pinnit, kynsisakset, pinsetit ja peili. Siinäpä ne. Hiuslenkut ja pinnit säilytän ikivanhassa lasikipossa, jossa on alumiinikansi. Tuosta en oikein osaa luopua, se on kulkenut matkassani pitkään. Toki jokin lajittelevampi säilytin olisi parempi, nyt kiposta joutuu hitusen poimimaan lempipinnejä ja lenksuja.

Meikit säilytän mieluiten meikkipusseissa. Parhaiksi ovat osoittautuneet klassikot – eli Johanna Gullichsenin puuvillaknkaiset toilettipussukat. Minulla on pussukoita kaksi, pienemmässä on ne meikkituotteet joita käytän päivittäin ja joilla syntyy perusmeikki. Kaikki muut harvemmin tarvittavat meikkivälineet ovat isossa pussukassa. Tämä toimii itselläni tosi hyvin, nostan pussukan tasolle tai ruokatilan pöydälle, riippuen missä milloinkin meikkaan. Arkimeikin sutaisen tässä vessassa, mutta kun haluan panostaa, siirryn tekemään pitkän kaavan mukaan meikkiä ruokatilan pöydän ääreen. Silloin on kätevä napata pussit kainaloon. Pusseissa meikit myös pysyvät pölyltä suojassa, huippua on myös meikkipussien pesumahdollisuus – nämä saa pestä pyykkikoneessa kuudessakympissä.

Alalaatikossa on suoristusrauta, kiharrin ja fööni. Lisäksi useimmin myös suurempi meikkipussini. Tilaa olisi vielä jollekin muulle säilytettävälle. Mutta eipä onneksi tarvitse. Tämä on ihan ammattijärjestäjien oppien mukainen säilytys – hyllyllä/laatikossa olisi aina oltava noin 30% tyhjää tilaa.

On ihan eri asia säilyttää tavaraa väljästi, sekä käyttö että puhdistus sujuu helposti.

Storyjen puolella demonstroin hauskan vinkin liittyen fööniin. Kiersin aina ennen johdon tuon varren ympärille, mutta Hän neuvoi paremman ratkaisun. Kierrä johto suuttimen ympärille – uskomatonta, mutta se aukeaa siitä paljon helpommin, eikä mene niin kierteelle. Arjen pieniä niksejä tämä!

Kun vessassa on hiustenlaittopiste, kertyy sinne seiniin ja tasoihin väkisinkin hiuslakasta tahmaa. Niinpä saan välillä tehopestä tahmeita seinäpintoja. Käytän pesussa sientä ja yleistpuhdistusainetta. Huuhtelen samalla sienellä ja lopuksi kiillotan pinnan kuivalla mikrokuituliinalla. Tämä sama pesutekniikka toimii niin moneen paikkaan.

Samalla kun kerran siivoilee laatikot ja pyyhkii kaikki hiusainepullot on hyvä muistaa huolehtia hiusharjat ja kammat kuntoon. Harjoista poistan kyllä hiukset usein, ettei niihin kerry sellaista hiustuppeloa. Mutta välillä ne on suotavaa pestä. Käytän pesuaineena sampoota. Pesun jälkeen nostan ne kuivumaan froteepyyhkeelle. Tulee yllättävän ylellinen olo ottaa puhdas ja raikas hiusharja käyttöön, jonka varsi ei ole hiuslakkatöhnässä…

Yleisesti meidän veskin yleisilme on tosi mustavalkoinen. Wc-paperien säilytyskori tuo sinne vähän lämpöä. Vaihdettiin myös laatikoston pitkä metallivedein nykyaikaisemmaksi. Nyt pienet nupit ovat ajankohtaisia. Nämä mustat nuppelot piristivät laatikostoa kivasti. Vetimet ostettiin Ikeasta.

#siivouscorner

Kiitos kaikille kun jälleen katsoitte Siivouscornerin. Mielellään saa laitella kommentteja ja toiveita tähänkin liittyen. Miten teillä toimii näiden kauneudenhoitovälineiden säilytys. Katsoin juuri kollegani Jonnan blogista postauksen  Vinkki kosmetiikan säilytykseen, hän oli löytänyt Ikeasta kivan säilytyslaatikon meikeille, sekin oli mainio ratkaisu. Noin muuten vinkkaan myös säilyttämiseen liittyen toisen kollegani Lauran #kaunisjärjestys -postaussarjasta, joka löytyy hänen Home via Laura -blogistaan. Laura on järkkäilyn mestari ja hänen organisointiaan aina ihailen.

Mukavia järkkäilyhetkiä!

Ps. Minun Instagramissa @anne_muotimielessa on juuri nyt arvonta, jossa on palkintona Johanna Gullichsenin pussukat – nuo samanlaiset kuin minulla!