Olen nyt tehnyt Instagramissa muutamia Live-lähetyksiä, joita kutsun nimellä Koti-Live. Tunnin aikana ollaan juteltu lähinnä sisustamisesta ja kodinhoitoon liittyvistä jutuista teidän seuraajien kesken. Viimeisimmässä Koti-Livessä oli mukanani myös siskoni Suvi Valkoinen Harmaja -blogista. Voi miten kivaa olikaan ja se palaute joka seuraajilta tuli on ihan mahtavaa. Kiitollinen että saa tehdä tällaista ja että olette niin innoissanne mukana. Varmasti Koti-Livejä tulee lisääkin.

Sain idean tehdä blogipostaus joistakin kysymyksistä joita saatiin. Tässä nyt vielä blogiinkin vastauksia, kun nopeatempoisessa Livessä ei aina ennätä kertoa ajatuksia kunnolla. Kuvituksena on satunnaisia kotikuvia arkistosta.

Onko sisustusmakusi muuttunut ajan myötä -miten?

Mietin itsekin tätä, totesin että ei ole suuresti muuttunut. Olen ollut jo lapsesta saakka kiinnostunut sisustamisesta ja lukenut kaikki käsiini osuneet sisustuslehdet kannesta kanteen opetellen tuotteet – tämä siis jo alle kymmenvuotiaana. Niinpä olen tainnut löytää oman tyylini ja kun on ollut hyviä vaikutteita, niin olen oppinut paljon sommittelusta ja materiaaleista.

Mieluisin sisustuspohja minulla on aina ollut lyhyesti sanottuna valkoinen, tammen sävy, luonnonmateriaalit ja sävyt. Tykkään heleästä ja raikkaasta, jota sitten ole maustanut aina niillä värisävyillä, jotka minua ovat miellyttäneet. Pidän myös klassikoiden ja ajattomien anonyymien tuotteiden sekoittelusta. En välitä luksuksesta, vaan enemmänkin rennosta kodikkuudesta.

Omassa sisustuksessa on yleensä aina ollut vaalea/valkoinen sohva, sisal- tai villamatto, selkeitä puupöytiä, kevyt ruokapöytä design-tuoleineen, harkitut hyvät valaisimet. Esineiden, tyynyjen ja seinävärien mukaan olen tuonut sisustukseen uusia vivahteita.

Valkoinen keittiö – oletko siihen tyytyväinen vai valitsisitko jotain muuta?

Minulla on kaikissa kodeissani ollut aina valkoinen keittiö. En ikinä voi kyllästyä valkoiseen keittiöön. Ensimmäinen keittiö oli valkoinen, vaaleaksi vahatulla puutasolla, välitilassa oli koko seinän mitalta ylös saakka valkoista minimosaikkia, rosterinen liesituuletin ja yksityiskohdat. Lattia oli tiilen väristä laattaa. Se oli superkaunis. Seuraavassa keittiössä oli valkoiset kehysovet, jotka itse suunnittelin, tasot olivat teakin väristä öljyttyä puuta, seinät kaakeloitu ylös saakka 5×5 valkoisilla laatoilla ja tietysti rosterikoneet. Lattia oli valkoöljyttyä kalanruotoparkettia, kuten koko asunnossa. Sitten oli pari selkeämpää keittiötä, vetimettömät valkoiset mattaovet, lasia välitilassa ja taas rosterikoneet, toisessa tammilattia ja toisessa valkoinen lattia. Nyt on taas valkoinen keittiö ja tammilattia, vaihteeksi vetimet – niistä tykkään erityisen paljon. Tämä laatoitus oli valmiina tässä keittiössä, mutta se on ihan ok, en itse olisi valinnut, mutta se sopii talon tyyliin. Olen ollut tyytyväinen!

Mutta mitä valitsisin seuraavaksi; no kokeillaan ehkä jotain muuta kuin valkoista, itse valittua väriä, joka voisi olla jotakin hiekan/harmaan sävyä, ei kovin tummaa. Vetimet haluan taas, minusta ne tuovat ilmettä ja kodikkuutta. Terästasoa ja kivitasoa yhdisteltynä keskenää. Sellaisia ajatuksia nyt.

Mitä astioita sinulla on kaapissa?

Olen aina rakastanut Iittalan astioita, niitä minulla on ollut aina. Teema-sarjaa olen kerännyt vuosien varrella, sitä oli myös miehen astiavarastossa – kun muutettiin yhteen meidän astiat oli kuin yhdessä valittu. Uusimpana ihastuksena on Iittalan Raami-sarja, sitä rakastan todella paljon ja se on mielestäni ihanin astiasarja. Olin kolme vuotta Iittalan brändilähettiläs ja se vain vahvisti rakkauttani Iittalan astioihin. Pidän siitä, että kotona on ainakin pari erilaista astiasarjaa, meillä on ns. arkisarja ja juhlavampi vaihtoehto. Teemaa tulee katettua eniten, Raamia kun haluaa panostaa.

Isäni teoksia voi ostaa suoraan häneltä tai esimerkiksi Turun taidelainaamosta
tässä sohvaryhmä on ehjää seinää vasten, nyt olen siirtänyt tähän ruokapöydän, pidän enemmän tästä ruokatilana

Teillä on paljon isänne taidetta – kyllästyykö siihen koskaan ja mikä muu kiinnostaa?

Ei kyllästy! Rakastan isäni Juhani Melenderin teoksia. Nautin joka päivä niiden katselusta, huikeita värimaailmoja ja tasapainoisia kuviosommitelmia. Löydän niistä aina jotakin uutta ja kiinnostavaa. Ne myös luovat kotiin sitä tunnelmaa, jota arvostan. Jos ei olisi näitä tauluja, todennäköisesti päätyisin hankkimaan jotakin saman tyylistä ja lisäksi hillittyä grafiikkaa. En pidä henkilökohtaisesti kovin paljon impressionistisista ”söhrytauluista”, mutta jos ne on totetutettu hyvin, ihailen niitä toisten kodeissa. Toisaalta, sellaisissa kiinnostaa vaaleat ja selkeät taulut, joissa on hienoja pintoja. Ihailen myös kovasti ystäväni Sissi Ehrströmin taidetta, se liippaa samaan suuntaan kuin isäni teokset.

Vinkkejä taulujen sijoitteluun

Tätä on kysytty usein. Ensimmäinen sääntö on että ripusta tarpeeksi alas, useimmin taulut on sijoiteltu liian korkealle. Toinen sääntö on toteuta epäsymmetriaa, se on vaivattomampaa silmälle. Tarkka symmetria täytyy tehdä todella taitavasti, että se on onnistunut kokonaisuus – tosin onnistuessaan aivan upea. Ryhmittele, jos sinulla ei ole paljon taidetta, kokoa teokset yhdelle seinälle, ei haittaa vaikka ovat erilaisia ja eri kokoisia, yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden – sinun valitsemasi ”gallerian”.

olen edelleen fiiliksissä talon sävyistä, valkoisesta ja pehmeistä harmaan sävyistä

Mistä haaveilet?

Eniten haaveilen tämän talon myymisestä, että päästään toteuttamaan meidän suunniteltua taloprojektia. Toki haluan nauttia nykyhetkestä ja tästä ihanasta kodista, koska olisi hullua elää vain haaveessa ja tulevaisuudessa. Tämä on ihana koti ja laitetaan tätä edelleen paremmaksi ja nätiksi, koska se on myös meidän harrastus ja intohimo. Välillä mies kyllä toppuuttelee minua vähän, kun haluaisin koko ajan laitella täällä kaikkea uusiksi, koska meinaan turhautua odotteluun. Toisaalta, miksen laittelisi, kun koti on intohimo ja myös minun työ ja työpaikka.

Muuten haaveilen nyt pienessä mittakaavassa kotiin liittyen uudesta nojatuolista, jonka olen jo tilannut olkkariin. Meillä on kovasti ruuhkaa sohvalla, joten kaivattiin olohuoneeseen lisää pehmoista istumapaikkaa. Aion valloittaa uuden nojatuolin itselleni.

Mikä luo kotiin tunnelmaa?

Mielestäni selkeys ja ajattomuus, luonnolliset sävyt ja materiaalit. Niistä syntyy automaattisesti kodikkuutta. Mutta jos katsotte kuvia, löytyy niistä aina jotakin mikä on ”meneillään” eli se eläminen ja siihen liittyvät asiat. Välillä siivoilen asetelmia pois, nytkin ruokapöydällä ei ole yhtään mitään, mutta odotan jo palavasti uutta kukkakimppua, joka tuo siihen taas väriä ja vaihtelua. Se että välillä siivoaa ja selkiyttää, luo tilaa taas uusille esillepanoille. Kukat, lehdet, kirjat, kynttilät, kauniit esineet – ne antavat persoonallisen kosketuksen kotiin. Sommittelulla kaikki jäsentyy yhteen. Vinkki: luo tiiviitä sommitelmia sinne tänne ennemmin kuin väljää ripottelua joka puolelle. Tyhjää tilaa tarvitaan myös luomaan harmoniaa.

 

Kiitos kaikille jotka seuraatte niin täällä kuin Instagramissakin. On suuri ilo ja onni saada jakaa näitä innostuksen aiheita teidän kanssanne.

 

Comments are closed.