Muutamia juhannuksen kuvia puutarhasta, sillä vietimme tiiviisti omalla pihalla juhannusta. Hyvä niin, ei oltaisi mihinkään muualle kaivattu juuri nyt. Mitään erityistä ei olla tehty, ei edes liikaa puutarhatöitäkään, mitä nyt joku ei malttanut olla aattonakin leikkaamatta nurmikkoa. Muuten on vaan syöty, nautittu, hengailtu, hengitetty kesää. Hetken ajan meinattiin hypätä autoon ja suunnata Kokkolaa vahempien ja siskon perheen luo. Juhannus Villa Fregatissa olisi ollut ihana, mutta lopulta päätettiin kuitenkin nauttia vaan kotona olosta.

Juhannuksen must-herkku itselläni on aina perinteinen mansikkakermakakku. Voi vitsit miten hyvää se onkaan, ainakin kerran vuodessa syötynä. Tein itse pohjan tietysti ja nyt se onnistui erityisen hyvin, ehkä juuri siksi kun manasin sitä kakkupohjan leipomisen haasteellisuutta Storyissa, niin se menikin todella hyvin. Saatoin myös keskittyä siihen tällä kertaa parhaani mukaan. Kakussa on hurjasti kermaa, välissä mansikoita ja hitusen hilloa ja tietysti kermaa. Ei mitään ylimääräistä.

Juhannuksen kakussa on hurjasti kermaa, välissä mansikoita ja hitusen hilloa ja tietysti kermaa. Ei mitään ylimääräistä

pieni kesäprinsessa ei välitä seppeleestä

Minun piti tehdä kukkaseppele itselleni ja pyytää toista napsaisemaan ihania juhannuskuvia, mutta laiskotti ja en jaksanut alkaa seppelehommiin. Se on vähän sellaista, että kun on tyttöporukkaa juhannuksena, niin seppeleistä innostuu, mutta nyt kokeilin äkkiseltään pientä seppeleen tekemistä Floralle, joka ei innostunut siitä yhtään, eikä tekeleeni edes pysynyt koossa. Yritin kuitenkin yhtä kuvaa varten, no siitä tuli tällainen.

Kuinka monta Storya ja kuvaa samasta puutarhasta voi napsia. Minusta itsestä tuntuu että se muuttuu joka päivä, niinhän se muuttuukin kun kaikki kasvaa silmissä. Ollaan todettu monta kertaa tänäkin kesänä että ”piha on elämää”. Niin iloinen että molemmat nautitaan tästä yhdessä ja yhtä paljon.

Lempipaikka juuri nyt on takapihalta raivattu niitynnurkkaus, jossa on ihania puita – en edes tiedä mitä puita, mutta ne ovat viehättäviä. Meidän etupiha on skarppi ja tyypillinen pientaloalueen piha. Mutta talon takana on luonnonläheistä – metsää ja niittyä. Niistä tykkään valtavasti. Minusta tämä niitty on ihan Pinterest-kuvauspotti. Pitää ehdottomasti nauttia tästä tunnelmasta nyt kesällä. Yritin etsiä kaupoista sellaisia klassisia kankaisia taittotuoleja tuonne, mutten löytänyt vielä mistään. Viime vuonna niitä oli monessa kaupassa ja nyt ei missään.

Ostin IKEA:sta Vienan innostamana Solvinden-aurinkokennovalaisimia roikkumaan puuhun. Oi että mitä tunnelmaa ne tuovat. Pitää ostaa vielä muutama lisää niin kivoja noi ovat, etenkin kun illat tästä alkavat vielä hämärtyä, on mukava saada tunnelmallisia valopisteitä puutarhaan.

Koko juhannuksen olen kulkenut valkoisessa kepeässä mekossa. Ihan paras ostos juhannukseksi Vilona Storesta. Mitään muuta ei kesällä tarvitse kuin herttaisen mekon ja ehkä vähän päivettyneen ihon – purkista saa siihen apua.

ihan noin hämärää ei täälläkään ole illalla, mutta kuvassa pimeä näyttää kutsuvalta

Meillä jatkuu leppoisa puutarhaviikonloppu. Kohokohtana on ulkona syömiset, aattona nautittiin uusia perunoita ihanien erilaisten lisukkeiden kera, ekaa kertaa oli sinappisilliäkin, nam. Eilen toinen teki pitsaa ja saatiin Hänen velikin syömään meidän seuraksi.

voisin syödä herneitä vaikka kuinka paljon

Tämä kesä on ollut aivan ihana, jotenkin lämmin ja ihana juhannus kruunasi koko kesän tunnelmat tähän mennessä. Olen ottanut vähän rennosti työn kannalta, tiedossa on paljon töitä heinäkuulle, joten näitä pieniä irtiottoja tarvitsee. Ja hei, mun pyörässä on uusia osia, odotan että päästään tänään aloittamaan kesän pyöräilykausi…

Ihania kesäpäiviä!

Comments are closed.