Melkein kuin ystävien kanssa

Perjantai-iltana saatoin vähän tuskastella ystävilleni chattaillessamme, kuten yleensä joka päivä tehdään. Tuntui vaan taas niin raskaalta, kun ei voida kaikki kerääntyä joukolla oikeasti saman pöydän ääreen nauttimaan yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta. Ei silti, ihana perjantai-ilta meillä oli miehen kanssa kaksinkin – hän teki pitsaa ja vietettiin kivaa yhteistä iltaa.

Tänään siivoilin kotona, jep, sillä saa hyvin ajan kulumaan. Juttelin Instagramissa seuraajilleni, joista monen kanssa minulla alkaa olla aika tuttavalliset välitkin jo. Kerroin että tekisi mieli kattaa pöytä kauniiksi ja syödä yhdessä ystävien kanssa. Siitä sainkin idean, että katan kuitenkin kauniisti ja fiilistelen uuden kodin uutta pöytää ja tunnelmaa. Kun juttelin kattamisesta seuraajien kanssa ja nappailin kuvia tänne – tuntui kun melkein olisin ystävien kanssa.

Kun juttelin kattamisesta Instagramissa seuraajien kanssa ja nappailin kuvia tänne – tuntui kun melkein olisin ystävien kanssa.

Kun kevätaurinko paistaa ja kaikki heleytyy, tekee mieli kattaukseenkin koota pastellisen raikasta tunnelmaa. Kukkakaupasta satunnaisina oksina poimittu kimppi ihastutti minua keveydellään – siirrän tuosta myöhemmin oksia useampaan pikkumaljakkoon.

Lempiastiastoni on ehdottomasti Iittalan Raami-sarja. Paitsi että pidän sen selkeydestä, niin myös muodot ovat mieleisiä käytössä. Meillä on tehokäytössä valkoinen Teema-sarja ja pidetään tätä Raamia hitusen spesiaalimmassa käytössä. Vaikka toisaalta, astiat on minusta tehty käytettäväksi, etten mitenkään erityisesti mitään säästele. Ehkä se käyttöaste on siitäkin kiinni miten helposti ne on saatavilla.

Pastellisävyjä toin kukkien lisäksi vaaleanpunaisilla juomalaseilla ja uusiolasin sävyisellä tuikulla. Erilaiset värit on vielä kivempia jos niitä vähän yhdistelee. Loin siis ensimmäistä kertaa tällaisen ajatellumman kattauksen tälle uudelle ruokapöydälle. Pöytä on Woudin Tree ja sen mudan beige sävy on mielestäni tosi kaunis pohja astioille; melkein kun pöydällä olisi pöytäliina. Kansi on laminaattia, joten sitä on huoleton käyttää, vaikka myönnän että tuossa sävyssä näkyy ihan jokainen läntti, että pöytää saa pyyhkiä paljon enemmän kun meidän tammipöytää, missä ei näkynyt mikään.

Luovuin muutossa isosta osasta servettejä, niin kankaisia kuin paperisiakin – annoin ne eteenpäin. Koska emme arjessa servettejä käytä ja nyt näinä aikoina ruokavieraita käy ääriharvoin, koin järkevämmäksi karsia kaikkea turhaa kaapista. Unohdin että välillä on kiva ottaa kattauskuvia somekanaviin, joten onneksi säästin kuitenkin muutamia servettejä. Tässä on IKEA:n valkoiset paperiservetit, sellaista hitusen paksumpaa materiaalia, joka on minusta kiva ylellisempiinkin kattauksiin.

Miten ihana on kun taas pääsee jossain vaiheessa miettimään illalliselle ruokia ja kattamaan ihan oikeasti läheisille pöytää. Tiedän monen näkevän edelleen ystäviä ja se on minusta ihan jokaisen oma päätös. Tällä alueella on nyt niin vakava tilanne, että ainakin jonkin aikaa haluan olla huolellinen. Enempää paasaamatta, niin kun näkee vaikka vain muutamaa ystävää, jokainen heistä tapaa muitakin ihmisiä jne. niin äkkiä niitä lonkeroita syntyy. Nyt haluan toimia omalta osaltani mahdollisimman hyvin. Niinpä odotan kärsivällisesti seuruettä pöydän äärelle ja esittelen tällaisen kuvitellun kattauksen teille.

Tsemppiä kaikille tähän tilanteeseen, nautitaan niistä asioista mitä meillä on!