Tänä viikonloppuna on pitkästä aikaa hetki levähtää ja paneutua kotiasioihin – jouluisiin ajatuksiin, uuden kodin sisustusjuttuihin ja muihin askareisiin. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet todella jännittäviä Villa Woodsin rakennustyömaalla, talo on noussut pystyyn ja olemme aktiivisesti seuranneet tontilla rakentumista ja tehneet omia raksahommia. Tällaiselle tietokoneella istujalle kaksi fyysistä työviikkoa ovat tuntuneet mielessä ja kropassa – on tehnyt hyvää olla ulkona ja puuhastella. Toki uni on iltaisin maittanut.
Samalla kun rakennus on edennyt, myös työpöydällä on ollut tavallista enemmän kivoja juttuja. Niitä on sitten tullut siinä rakennusprojektin ohessa hoideltua. Voi miten nautin pienestä kiireestä, silloin keksin aina parhaat jutut ja sytyn. Ymmärrän miksi alkusyksy olikin aika raskas itselle, verkkainen tahti yksin työskennellessä ei ehkä aktivoi itseäni parhaiten. Onneksi tämä marraskuu on tuonut puuhaa, samalla se on lievittänyt pimeyden aiheuttamaa angstia, jota yleensä marraskuussa tulee koettua.
Syksyn kivoimpia työprojekteja on ollut ilo toteuttaa, osa niistä on liittynyt Villa Woodsiin, sillä minusta on mukava kertoa rakennusprojektista toisille joille se on ajankohtaista ja näiden blogijuttujen pariin pääsee palaamaan koska vaan. Samalla tulee tallennettua itselle tärkeitä muistoja. Sen lisäksi oli esimerkiksi minun ja Suvin ihana jouluinen Marimekon kanssa yhteistyössä toteutettu Koti-Live. Sen myötä omat joulufiilikset kasvoivat ja olenkin odottanut koska minulla olisi aikaa suunnitella tähän kotiin jouluisempaa tunnelmaa.
Vinkki: Pääset katsomaan meidän jouluisen Koti-Liven tästä linkistä. (*lähetys on mainos Marimekon kanssa)
Blogit ovat hitaampaa somea, jota välillä kaipaa!
Erityisen ihanaa on minusta kirjoittaa nyt juuri blogiin. Olemme jutelleet Suvin kanssa eri somekanavista ja molemmat koemme, että blogien ihanaa verkkaisuutta tarvitaan edelleen. On mahtavaa päästä kirjoittamaan hiukan pidemmästi omia ajatuksia, kokemuksia ja vinkkejä. Myös valokuvien jakaminen ja katselu on blogissa vertaansa vailla. Tästä samasta kirjoitti Eeva Kolukin, kun hän palasi taas bloginsa pariin. Eeva kiteytti niin hienosti blogin tunnelman ”slow some” -termillä. Kaiken hektisyyden rinnalle todellakin välillä kaipaa somesisältöä, jonka pariin voi rauhoittua ja palata koska haluaa ja ehtii.
No siitä verkkaisuudesta taas toiseen ääripäähän. Istuskelin perjantai-iltana korien kanssa sohvalla ja kun kerrankin oli hetki omaa aikaa, kirjauduin TikTokiin ja loin sinne oman profiilin. Latasin jo kokeeksi yhden Siivouscorner-jaksonkin sinne, ihan vaan testimielessä. Täytyy tutustua tähänkin kanavaan, koska haluan olla perillä mitä somessa tapahtuu ihan jo tämän työnikin puolesta. Ajattelin kokeilla siellä inspiroivia videoita sisustamiseen ja kodinhoitoon liittyen. Katsotaan mitä saan aikaiseksi! Minua voi seurata TikTokissa @annemelender.
Kodin joulutunnelmasta
Niin siitä kodin joulufiilistelyn aloituksesta; en ole päässyt asiassa alkuun kynttilöitä ja pipareita kummemmin. Me muutettiin ihan alkuvuodesta ja muutossa laitoin lähes kaikki joulujutut kierrätykseen, säästin vain tärkeimmät joulukoristeet ja hankkimamme kestokuusen (mikä ilo kerrostalossa, että kuusen voi hakea kellarista ja laittaa töpselin seinään). Heti joulun jälkeen muuttaessa on selvästi ihan erilaisessa mielentilassa joulurekvisiitan suhteen, seuraava joulu tuntuu kaukaiselta ja jotenkin ei osaa samaistua uuden kodin joulufiilikseen. Parvekkeella meillä sentään on valoköynös, joka on siellä ollut kesästä saakka. Mutta uskotteko että parvekelaatikossa edelleen kukkii vaaleanpunaiset mårbackat. Yhden pelargonin sentään nostin tuohon tiskipöydälle, katsotaan miten se viihtyy sisällä hämärässä.
Pitäisi aktivoitua vaikka tuomaan pieni kuusi tai mänty tontilta parvekkeen pöydälle ja laittaa kukkalaatikkoon jotain havukasveja. Sisällä tuon mieluiten jouluisuutta elävällä tulella, lyhdyillä, torkkupeitoilla ja napostelukulhoilla. Makuuhuoneen ikkunaan voisin hankkia jonkinlaisen valotähden. Jos nyt himmaan, niin vuoden päästä Villa Woodsissa pistän sitten joulutuksen kanssa ranttaliksi kunnolla, näin olen suunnitellut.
En tiedä kuinka usein kuvaan tänne vastaavia hetkiä kirjan tai lehtien, teekupin ja keksien kanssa (plus yhden neuletakin kera) – mutta nämä hetket kuvastavat niin minua. Silloin kun rentoudun en tee oikein mitään mielummin kuin luen jotakin ja haaveilen. Eikä teekupposesta ja kynttilänvalosta ole siinä yhtään haittaa. Itselleni joulutunnelma syntyy tällaisista hetkistä, joten voisi sanoa että kotona on jo joulutusta.
