Olen oikeastaan tosi iloinen, että joululoma on ohi ja nyt on alkanut arki! Pidin ihan kunnollisen paussin töistä ja laiskottelin minkä ennätin vuoden viimeisenä lomana. Parisen kertaa ahkeroin raksalla, mutta muuten olin vaan lähinnä lomamoodissa. Itselleni vuoden vaihde on aina ollut jollain tapaa raskas, olen tästä ennenkin puhunut, pysähtyminen ei hirveän hyvin sovi minulle, vaikka sitäkin tarvitaan.
Tämä joulu oli muutenkin hitusen ahdistava, huoli läheisistä ja väliaikaisasunto tekivät olosta jotakuinkin raskaan. Vaikka oli siis ihanaakin, en halua valittaa. Nautittiin vaan löhöilystä ja herkuista.
Tämä ihana jouluaattopetaus sai olla kaksi päivää, kunnes tuolta pieneltä veijarilta kävi vahinko uudelle lakanalle. Meillä oli sitten joulun aikaan myös valkoinen pellavapetaus. Hän myös onnistui pissimään joululomalla sohvallekin yhtenä yönä – onneksi on irroitettavat pestävät päälliset ja sisätyynyt sohvassa. Seuraavaksi suunnitellaan lääkitystä tähän vaivaan – meidän pieni vanhus. Että pienessä asunnossa on lomalla pesty isoja pyykkejä, mutta ei se haittaa <3
Jouluaattona käytiin miehen vanhempien luona ja illaksi tultiin omaan kotiin. Syötiin myöhään jouluateria, johon ei viitsitty liikaa panostaa, ajateltiin, että ensi vuonna vielä vähemmän. On ihan turhaa hamstrata ruokaa liikaa, rasittavaa tuntea huonoa omaa tuntoa yli jääneistä tähteistä. Mielummin vähän kerrallaan nautiskellen. Olimme ostaneet toisillemme vain yhdet lahjat – minä hankin hänelle Patagonian fleecen ja kotihousut (okei siinä oli pari pakettia) ja hän oli ostanut minulle tuon ihanan Arni Aromaan Primordial Animal -keramiikkateoksen. Tämä oli täysi yllätys – olimme Helsingin reissulla ihailleet noita ja hän muisti.
Joulukukkakimpun ostin Kukkakauppa Pasadenasta, toivoin siihen anemoneja ja sanoin että sen tulisi sopia pieneen Aalto-vaasiin. Sain näin täydellisen jouluisen kimpun. Tämä kesti anemoneineen uuteen vuoteen saakka, sitten poimin anemonet ja jätin vielä muut maljakkoon. Aivan täydellisen ihana kimppu minun makuuni.
Sivupöydällä on vihreitä kuulia, minä tykkään niistä ja hän ei. Nyt tuo rasia on vielä puolillaan kuivuneita marmeladeja, mutta siirsin sen kirjahyllyyn. Joulukortit ja muut jouluiset koristeet riisuttiin tapaninpäivänä. Karsin myös kynttelikön ja ihan kaikki. Jotenkin kaipasin tuuletusta ja kevään odotusta – vaikka kevääseen onkin vielä matkaa, selätetään nyt yksi talvi siinä välissä. Mutta se on totta mitä sanotaan, vuoden vaihtuessa kaipaa selkeyttä ja puhdasta pöytää.
Näin kauniilta näytti jouluna meidän pihalla. Tässä vuokrakodissa on hyviäkin puolia, rakastan pihanäkymiä ja sijaintia. Mutta totuus on se, että odotan todella paljon omakotitaloon pääsyä! Meidän Villa Woodsissa on koko joulun ajan tapahtunut, mies ja hänen isänsä pitivät vain kaksi vapaapäivää.
Tässä on kuvia puhelimesta ja tämä piti laittaa koska se oli niin hassu ja kuvastaa mun pään sisäistä tunnelmaa jouluna – vähän sekaisin ja hätäinen. Totean taas että joululoma tekee hyvää, muttei välttämättä pääkopalle. Joulussa on parasta sen odotus ja siihen valmistautuminen.
