Category

kaupallinen yhteistyö

Category

“kaupallinen yhteistyö Vallila

Yhtenä päivänä tyhjensin meidän olohuoneen tekstiileistä ja pienesineistä. Yhteistyössä Vallilan kanssa stailasin olkkariin hillityn luonnonläheisen tunnelman. Joskus on tosi virkistävää riisua huoneesta kaikki pois ja rakentaa tunnelmaa uudelleen alusta saakka. Isoimman muutoksen sain aikaan vaihtamalla lattialle normaalisti työhuoneessa olevan Vallilan maton ja kokeilemalla vanhaa sohvapöytää tilassa normaalisti olevan puisen sohvapöydän sijaan. Minua inspiroi luonnonläheiset materiaalit ja harmoninen värimaailma.

Moni varmasti mieltää Vallilan kokoelmat väri- ja kuviokylläsisiksi. Vallila aloitti aikanaan näyttävillä printtikankailla ja se on toki yrityksen ydin. Mutta valikoimista löytyy myös hillitymmistä sisustustuotteista pitäville ihania vaihtoehtoja. Sain valita itselleni syyskokoelmasta muutamia tuotteita ja näissä kuvissa näette mihin valintoihin päädyin.

Kaipasin mattoa työhuoneeseen ja olen aina tykännyt luonnonmateriaaleista ja rouheista pinnoista. Ihastuin heti Natura-mattoon, joka on juuttia ja puuvillaa. Tässä on luonnonväristä juuttia ja harmaan sävyistä puuvillakudosta. Yhdistelmä on kivan elävä ja silti neutraali. Nyt kun matto on ollut meillä käytössä parisen kuukautta, voin lämpimästi suositella sitä myös tunnultaan. Aina kun tämä matto on näkynyt Instagramissani, olen saanut siitä kyselyitä, eikä ihme, se on todella kaunis.

Toinen aivan superlempparini on Halaus-torkkupeitto. Peitto on kaksinkertainen ja siksi ihanan valuva ja raskas. Mietin kauan valitsenko beigen vai harmaan, mutta juuri nyt pidän erityisen paljon pehmeistä lämpimistä sävyistä, enkä siis voinut vastustaa tuota beigeä sävyä. Materiaali on puuvillaa ja joukossa hitusen kierrätyspolyesteriä. Minusta tuntuu että pelkästään tämä torkkupeitto toi olohuoneeseen häivähdyksen pehmeyttä.

 

 

koristetyynyissä on parasta valita sellaiset jotka eivät ihan täydellisesti sovi yhteen

Peiton kaveriksi valikoin sohvalle vielä pari tyynyä. Olen aina ollut sitä mieltä, että koristetyynyissä on parasta valita sellaiset jotka eivät ihan täydellisesti sovi yhteen. Usein sisustukset ovat liiankin harmonisia ja koristetyynyt ovat se pieni ripaus rohkeutta ja uskallusta. Eivät hallitse liikaa huoneessa, mutta antavat tilaan juuri sen tarvittavan wau-efektin. Ja katsokaa nyt, kaksi erilaista tyynyä, silti täydelliset yhdessä.

Beige Lotta-neuletyyny on unelmaisen pehmoista puuvillaneulosta ja siinä on vielä puuvillainen vuoraus. Pehmeä on myös tyynyn sävy, se antaa lempeää harmoniaa vieressä nojailevalle räväkälle Kutikula-tyynylle – vitsit miten tykkään sen syksyisen rehevästä värimaailmasta. Ja vaikka huoneessa ei ole mitään noista näyttävistä sävyistä, se terästää haalean pehmeän kokonaisuuden. Näissä tyynyissä on sisätyynykin mukana, mutta itse vaihdoin vanutyynyn tilalle untuvasisätyynyt, näin tyynyihin tuli vielä astetta ylellisempi fiilis. (Huomasin että tuo Lotta-tyyny on nyt vain 15 € tuolla Vallilan verkkokaupassa)

Minun täytyi välillä taas hätyytellä innokkaita kuvausassistentteja pysyttelemään pois setupista, mutta eihän se tietenkään ihan onnistunut. Omat haasteensa kuviin toi myös vaihtelevat valo-olosuhteet, välillä oli aurinkoista, välillä hämärää ja toisina hetkinä sinisen heleää. Niinhän se kotona päiväsaikaan menee. Siksi on hyvä myös muistaa sisustuksessa, että värit näyttävät eri aikoina ihan eri sävyisiltä.

Olipa aika kiva kokeilla olohuoneeseen erilaista somistusta. Nyt matto on palautettu paikalleen työhuoneeseen ja tuon sohvapöydän annoin pitkäaikaiseen lainaan ystävälleni. Omituinen sohvapöytäasetelmakin on purettu. Mutta torkkupeitto ja tyynyt ovat edelleen paikallaan tuolla sohvalla. Tuo on nyt ihan lempikomboni.

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

Raami-sarjan kaunis juomalasi sammalenvihreänä tuo kattaukseen sävyjä..

“No nyt on pientä tohinaa kotona – meille tulee illallisvieraita.” Ystävien kanssa on viesteilty ja mietitty kaikille sopivaa iltaa syödä yhdessä. Tänä päivänä yhteistä aikaa ei tuosta vaan löydy, vaan kaikkien pitää tarkistaa sopivat päivät ja yhteinen illallishetki merkitään kalenteriin jo ainakin pari viikkoa etukäteen. Toisaalta, yhtä hyvin yhteisen illallisen voi järjestää spontaanisti, huikkaamalla että kenelle sopii tänä iltana kerääntyä yhteisen pöydän ääreen, paikalle tulee sitten ken pääsee.

Suunnitelmallisuudessa on omat hyvät puolensa, silloin ainakin kun nauttii pitkän kaavan mukaan illallisten järjestämisestä. Saa fiilistellä kattausta ja suunnitella tarjottavia. Me järjestettiin viime viikonloppuna ystäville kolmen ruokalajin rento illallinen – voi vitsi miten kivaa se oli. Todettiin kaikki pöydässä, että pitää syödä useammin yhdessä. Sen kun muistaisi tässä arjessa aina – mielellään pöytään kattaa ylimääräisen lautasen tai pari.

Meidän illallispöytä katettiin Iittalan Raami-astioilla. Olin saanut inspiraatiota jo aiemmin Jounin ihanasta Iittala-illallispöydästä. Kopsasin suoraan meille kukkavalinnan, maljakossa on syksyn ajankohtaista viininpunaista maksaruohoa. Tunnelmaa tuovat Raami-sarjan pomeranssin sävyiset kynttilälyhdyt. Tällä kertaa illalliskattaukseen pääsi myös mustat pellavaiset lautasliinatkin. Muuten rakastan yksinkertaista tyyliä, kauniit Raami-sarjan astiat pääsevät tammisella pöydällä oikeuksiinsa ihan sellaisenaan.

Raami-sarjan aluslautaselliset kahvikupit ja lautaset odottamassa kahvia ja jälkiruokaa

Listasin ystävien kanssa syitä miksi järjestää illalliskutsut, tässä meidän mielestä viisi parasta:

  • koti tuntuu kodilta kun on vieraita ja saa motivaatiota siivota
  • on ihana nähdä ystävät iloisina ja että ruoka maistuu
  • keskitytään kuuntelemaan kasvotusten mitä toiselle kuuluu
  • tulee katettua pöytä astetta kauniimmin
  • saa nauttia ruoanlaitosta erityispaljon

Muistan kun olin aikoinaan Raami-astiaston lanseeraustilaisuudessa. Silloin jo odotin niin innoissani Jasper Morrisonin luomaa kokoelmaa ja tiesin heti sen nähtyäni, että meidän kodin uusi astiasto oli löytynyt. Nyt kun ollaan käytetty Raami-astioita niin arki- kuin juhlapöydässäkin, voin todeta olevani siihen aivan yhtä rakastunut kuin ensinäkemältä. Astioiden käytännöllinen muotoilu tekee niistä mukavat käytössä. Tämän lisäksi muotoilu on pehmeän ylellinen ja se luo kattauksiin juhlavuutta, mutta selkeällä tavalla.

Raamiin kuuluu myös tammisia tarjoilualustoja, joita minulta löytyy kaksi eri kokoista. Suurempaa käytän kattauksissa alustana, usein leivälle, mutta myös vaikkapa juomatarjoilualustana. Pienempi alusta löytyy olohuoneen puolelta ja sen päälle olen koonnut asetelman. Tällä kertaa pöydässä oli tarjolla Leipomo Grynin juureen leivottua maalaisleipää ja hummusta.

Alkuruoaksi valmistin maa-artisokkakeiton. Tätä klassikkokeittoa en ollut tehnyt vuosiin, nyt muistinkin kuinka yksinkertaista ja hyvää se on. Keiton voi valmistella etukäteen vaikka edellisenä päivänä, lisäämällä kerman ja mausteet vasta lämmitysvaiheessa. Keiton tarjoilin Raamin pienistä kulhoista. Minulla on myös Raamiin suuremmat syvät lautaset, mutta alkuruoalle tämä pienempi kulho on mainio.

Pääruoasta vastasi Hän, joka meillä on mestari erilaisten patojen loihtimisessa. Patakin valmistettiin edellisenä päivänä ja viimeisteltiin juuri ennen illallista. Perinteinen liha- juurespata syntyy intuitiolla kauden antimista. Tässä oli porkkanaa, perunaa, palsternakkaa, sieniä, sipulia, chiliä, suolakurkkua ja paistilihaa. Liemeen makua toivat olut ja smetana. Pataa haudutettiin kaiken kaikkiaan 4-5 tuntia. Oi miten hyvää.

Pataruokia voi tehdä ihan mistä tahansa aineksista. Pilkotaan ja ruskistetaan raaka-aineet, heitetään pataan, kaadetaan päälle nestettä ja mausteita, haudutellaan hitaasti. Viimeistellään vielä juuri ennen tarjoilua jonkin sortin kermaisella tuotteella.

Me aloitimme ruokailun kuuden maissa, pöydässä istuttiin pitkään, niin että ennätti jo pimetä. Raamin punaviinilaseissa täyteläistä punaviiniä ja kauniit kynttilälyhdyt luomassa tunnelmaa, tämä kaikki vielä parhaassa seurassa. Näihin viinilaseihin olen tosi tyytyväinen, pidän siitä että ne ovat maltillisen kokoiset, tukevat ja mutkattomat.

aloitimme ruokailun kuuden maissa, pöydässä istuttiin pitkään, niin että ennätti jo pimetä

Ruoan jälkeen mahaan mahtui vielä jälkiruokaakin. Ystäväni Henna oli tuonut minulle omenoita puutarhastaan, joten niistä valmistin itseoikeutetusti jälkkärin. Reseptin heitin ihan lennosta, pilkoin pannulle omenoita ja paistelin niitä voissa, heitin joukkoon ruokosokeria ja kaurahiutaleita. Hauduttelin omenaseosta pannulla kunnes se oli pehmoista ja annoin seoksen jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua – taas oiva jälkkäri etukäteen tehtäväksi. Tarjoilin omenamössön mascarponekermavaahdon kanssa. Tämä oli tosi hyvää, omenat olivat lajikkeeltaan hiukan kirpeitä, joten sokerin makeus ja mascarponevaahdon pehmeys muodostivat hyvän kombon.

Jälkiruokapöytään katoin tietenkin lempikahvikuppini, eli Raami-sarjan ihanat pyöreät aluslautaselliset kahvikupit. Näistä juodaan kun on vieraita, mutta myös ihan tavallisena arkiaamunakin, kuten tänään vaikka.

Ruokapöydästä “pyörittiin” olkkarin sohvaryhmään jatkamaan iltaa vielä viinilasillisen ääressä. Vieläkin olen ihan fiiliksissä tuosta viikonlopun kohokohdasta – yhteisestä illallisesta. Haastankin teidät kutsumaan ilallisvieraita, ihan vaan extempore tai suunnitellen, kuinka vaan. Mutta muistetaan miten ihana on syödä yhdessä!