Category

kaupallinen yhteistyö

Category

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

Viimeaikoina minulla on ollut aivan älyttömän paljon ideoita. Olen yleensäkin tyyppi, joka innostuu asioista ja miettii erilaisia tapoja toteuttaa mahdollisia visioitaan. Välillä ideoita on kertynyt pääkoppaan niin paljon, että tarvitsen hetken rauhaa ja tekemättömyyttä, näin idikset saavat rauhoittua ja lopulta osa niistä jääkin unholaan.

Arvaatte varmaan kuinka aivot kävivät kuumina, kun inspiraatiota tulvi entisestäänkin lisää Tukholman messumatkalla. Siellä näki paljon värejä, muotoja, materiaaleja, ihmisiä. Oli myös kiva bongata juttuja, joita oli pyöritellyt omassa päässään. Joskus näitä samanlaisia idiksiä on tietysti ollut muillakin, koska kun seuraa aikaa ei voi välttyä samoilta vaikutteilta.

Pidin itseni kanssa pienen ideapalaverin. Levittäydyin ruokatilan pöydän ääreen, keitin teetä ja istuin selailemaan inspiroivia lehtiä. Huomaatteko, että olen taas järkkäillyt kotona; odotellaan uutta hyllyä saapuvaksi, siihen asti eteisen lipasto saa ilostuttaa olohuoneen puolella. Jotenkin tyhjän seinän katseleminen sai aivot laukkaamaan ja halusin somistaa sitä. Usein näihin somisteluihin riittää ihan ne elementit mitä kotoa löytyy valmiiksi.

Ajatus jostakin yksityiskohdasta johtaa yleensä eteenpäin näissä sisustelujutuissa. Viime viikolla kekkasin tehdä moodboardin, näistä olen ollut innostunut jonkin aikaa. Löysin kotoa välineet taulua varten ja se tuli sopivasti perjantai-iltapuhteena valmiiksi. Halusin sijoittaa taulun esille ja niinpä eteisen lipasto siirrettiin muistitaulun alle. Ympärille kokosin kauniin asetelman. Lempivalaisimeni on Iittalan Leimu, sen sijoitin muistitaulun vierelle. Leimun antama valo on myös yksi olohuoneen tärkeistä tunnelman luojista.

miten luoda asetelma

Törmäsin muuten taannoin eräässä sisustusaiheisessa facebook-ryhmässä kysymykseen – mitä asetella Iittalan Leimun vierelle. Jos on epävarma somistusten kanssa, auttaa usein kun valitse jonkinlaisen alustan, jonka päälle kokoaa pienemmän esineet. Tässä minulla on Iittalan tamminen Vitriini-alusta, sen päälle on helppo sommitella erilaisia asetelmia. Minä olen kerännyt Vitriini-rasioita jo siitä saakka kun ne tulivat Iittalan valikoimiin. Olen saanut niitä joululahjaksi aikanaan. Koska asetelmat ovat aina kauniita kun niissä on epäsymmetriaa ja korkeuseroja, sijoitin rasioiden seuraksi Ittala x Issey Miyake -maljakon, jossa on kuivahtanut oksa. Yhden kukan maljakot ovat näppäriä nimenomaan erilaisissa asetelmissa.

Minusta on kiva ottaa talteen erilaisia inspiroivia kuvia, tapanani on saksia lehtiä ja säilytellä leikkaamiani inspokuvia lipaston laatikossa. Säästän myös kauniita kutsukortteja ja ostelen myös erilaisia postikortteja jemmaan. Joskus kotonani oli suuri muistitaulu, mihin keräsin näitä kiinnostavia kuvia. Sitten muistitaulun paikkaa tarvittiin muuhun tarkoitukseen ja unohdin koko moodboardin. Nyt kun kaikenlaiset visuaaliset ajatukset pyörivät mielessä, on niitä mukava kerätä taas esille.

Muistitaulun lisäksi minulla on aina käytössä ihan paperinen muistivihko, johon merkkailen välillä ajatuksiani. Toisinaan käytän myös kännykkää, mutta useinmiten tykkään kirjoittaa paperille. Paperille kirjoittaminen myös tyhjentää mieltä, sillä idearikkaalle ihmiselle saattaa tulla välillä inspiraatioähky. Se on tila, jossa tavallaan lamaantuu, eikä jaksa toteuttaa lopulta oikein mitään.

Luin eilen Johanna Bradfordin blogia, jossa hän mainitsi olevansa tyyppi, jolla on hirveästi ideoita, mutta myönsi olevansa aika laiska. Tai siis kun jotakin pitää tehdä, siihen löytyy kyllä intoa toimia, mutta Johanna sanoi nauttivansa myös vain hitaasta olemisesta. Niinpä hän totesikin harkitsevansa assaria, jotta saisi toteutettua enemmän ideoitaan loppuun saakka. (Tämä käännös oli summittainen, enemmänkin tiivistetty ajatus hänen kirjoituksestaan).

minulle käy usein, että jotkut hyvätkin ideat jäävät toteuttamatta

Tunnistan itseni hänen kirjoituksestaan. Yleisesti olen kova touhuilemaan ja tekemään erilaisia asioita. Toisaalta haluan tietynlaista vapautta vain olla ja kerätä ideoita. Niinpä minulle käy usein, että jotkut hyvätkin ideat jäävät toteuttamatta. Minua on onnistanut kovasti, sillä saan apuja esimerkiksi valokuvaamiseen. Nykyään jo kaipaan sitä yhdessä tekemistä ja kun “joudun” itse kuvaamaan on kuin jotakin puuttuisi. Töissäkin olen tottunut tekemään kaiken yhdessä jonkun kanssa. Ehkä siksi se ajatus kotona töitä tekevästä bloggaajan urasta ei lopulta onnistunut itseltäni.

Juuri nyt mielessä on monta blogijuttuideaa, pienempiä ja suurempia, joita varten tarvitsisin ennen kaikkea valoisaa kuvausaikaa. Yleisesti itselläni bloggaamisessa eniten päänvaivaa aiheuttaa valokuvaaminen. Tekstiä voi naputtaa koska vaan ja missä vaan. Ideoitakin putkahtelee ihan tarpeeksi mieleen. Mutta kuvien toteutus on se mihin useimmin ideat lopahtavat. Onneksi valo lisääntyy koko ajan.

Minusta joskus satunnainen on kiinnostavampaa kuin harkittu.

Toisinaan käy niin, että kun alkaa vaan kuvata, innostuu hurjasti ja elää hetkessä. Sellaisista kuvista tulee minusta ihanimpia. Niin kävi kun kuvasin näitä tämän jutun kuvia. Ajatus stabiileista asetelmakuvista ikään kuin levisi ja syntyi enemmänkin fiiliskuvia. Ja tiedättekö mikä inspiroi erityisesti tällä kertaa noihin fiiliskuviin – tuo Iittalan Graphics-muki, tai se miltä se näytti yhdessä sekalaisen sälän kanssa tuossa pöydällä. Minusta joskus satunnainen on kiinnostavampaa kuin harkittu.

Seuraavaksi haluan kuvata ohjeet kuvien DIY-muistitaulun tekemiseen. Se on nimittäin superhelppo tuunaus. Lisäksi ajattelin kirjoitella ihanista kosmetiikkaostoksista, joita tein laivamatkalla. Sitten olisi kuvattava pari erilaista asua. Myös vaatekaapin siivouksesta ja siihen liittyen kierrättämisestä on tulossa juttua lähiaikoina.

Lisäksi on kehitteillä isompi juttusarja blogiin, sen tiimoilta olen istunut usein alas ja tuijottanut ikkunasta ulos, tietysti näkemättä mitään, koska olen vaan ollut uppoutuneena ideoihini. Nyt on sitten vaan se toteutuspuoli…

Kaikenkaikkiaan olen erityisen hyvällä fiiliksellä tällä hetkellä. Kevään tulo innostaa todella paljon ja sen myötä lisääntyvä energia. On kyllä uskomatonta, miten paljon valo tuo potkua myös ajatuksiin.

Onkos teillä hyviä ideoita ja inspiraatioita – miten niitä tykkäätte käsitellä?

*suurin osa kuvien Iittalan tuotteista saatu osana vuosiyhteistyötä 

 

 

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

Viime vuoden lopulla käväisin Iittalan uuden Raami-astiasarjan lanseeraustilaisuudessa. Jännäsin sitä tosi paljon, koska olen ihaillut sarjan suunnittelijaa Jasper Morrisonia iät ja ajat. Osasin odottaa jotakin todella mielenkiintoista ja inspiroivaa. Heti kun näin Raamin, ihastuin siihen täysin. Kuten tiedätte, oma visuaalinen ideologiani on kovin selkeä ja yllätyksetön, se nojaa ns. hiljaiseen luksukseen, josta olen jokusen kerran täällä puhunut. Tätä edustaa myös Iittalan uusi Raami-sarja.

Hyvä muotoilu on vaivatonta silmälle, siinä on oikeanlaiset mittasuhteet ja siihen on helppo samaistua. Se ikään kuin näyttää tutulta, vaikka olisi ihan uusi tuote. Lisäksi hyvin muotoillun tuotteen aistii käytössä, se on mukava kaikin tavoin. Raami on myös noita kaikkia.

Jasper Morrison on englantilainen suunnittelija, joka on tunnettu yksinkertaisesta muotoilustaan. Hänen tuotteissan on usein minimalistisuutta ja tietynlaista pyöreyttä. Omasta kodistakin löytyy joitakin Jasper Morrisonin suunnittelemia tuotteita, joista ehdoton lempparini on keittiön katossa oleva Glo-Ball -valaisin. Valaisin on suunniteltu vuonna 1998 ja se on nyt ajankohtaisempi kun aikoihin. Olen näkevinäni siinäkin samaa pyöreyttä ja pehmeyttä kun Raamin kulhoissa.

Hyvin muotoiltuja esineitä ei heitetä koskaan pois. Raami on suunniteltu kestämään päivästä ja vuodesta toiseen, koska sen luomaan välittömään ja kutsuvaan ilmapiiriin kiintyy.

Minä olen ihaillut Jasper Morrisonin suunnittelemissa tuotteissa aina arkista hienostuneisuutta. Jasper kertoi Raami-sarjan lehdistötilaisuudessa isoisänsä kodista, jossa yksi huone oli sisustettu skandinaaviseen ja yksinkertaiseen tyyliin – se vetosi häneen jo lapsena. “Morrison on jo lapsesta saakka havannoinut esineiden vaikutusta tunnelmaan”. 

Raami-astiasto solahti omaan astiakokoelmaani saumattomasti. Olin kaivannut eriparisen “juhla-astiastoni” tilalle jotakin yhtenäistä ja raikasta. Tiesin heti löytäneeni etsimäni kun näin Raamin. Kokonaisuus muodostuu erilaisista materiaaleista; valkoisesta keramiikasta, värillisestä ja värittömästä lasista sekä tammisista alustoista.

Se tunne kun pyyhkii pöydän, valitsee hyllystä astiat, asettelee ne pöydälle, sytyttää kynttilät, odottaa sitä hetkeä kun kaikki istahtavat nauttimaan yhdessä ateriaa – arjen suurimpia iloja.

Jasper Morrison on sanonut, että hänestä lasien maltilliset mittasuhteet tekevät niistä miellyttävät käyttää ja ne muistuttavat etäisesti klassisia ranskalaisia bistrolaseja. Kokoelmaan kuuluu punaviinilasit (minun kuvissani), valkoviinilasit, kuohuviinilasit ja aperitiivilasit. Viinilaseissa itsekin suosin maltillista kokoa, ihan sen takia miltä ne tuntuvat kädessä, mutta toki myös esimerkiksi säilytyksen ja käytettävyydenkin kannalta.

Sarjan juomalaseissa ja kynttilälyhdyissä on jopa hitusen perinteisen näköinen uurrettu muoto. Jännän näistä tekee se, että uritus on lasin sisäpinnalla. Ulkopuolelta lasi on sileä ja sen pyöreä muoto tuntuu kädessä todella miellyttävältä. Iittalan värillisissä lasiesineissä koko lasimassa on värjätty, minkä takia niistä heijastuvissa varjoissakin toistuu lasin väritys. Raami-sarjassa on kauniita lasisävyjä, minä suorastaan rakastan noiden kynttilälyhtyjen persikkaisen pehmeää täyteläistä väriä.

Tämän astiaston äärellä on jo nautittu muutamia aterioita ja voi että miten ihastelen sen käytettävyyttä ja muotoilua. Lasinen suupuhallettu karahvi on yksi lemppareimmistani, kuljetan sitä usein mukanani huoneesta toiseen, sillä tykkään pitää vettä käden ulottuvilla missä työskentelen tai oleskelen kulloinkin. Olen huomannut että vettä tulee juotua huomattavasti enemmän kun se on saatavilla heti, eikä asiaa ainakaan hankaloita, jos se on tarjolla kauniisti.

Salaatti- ja tarjoilukulhot ovat esineitä, joista itsellä ainakin on välillä ollut vähän jopa pulaa. Raamin tarjoiluastiat ovat käytännöllisen kokoisia ja mallisia. Pieneen soikeaan kulhoon olen tehnyt päivän lisukesalaatin, isompaan vatiin ateriasalaatin. Äsken tarjoilin ystäville tuosta laakealta vadilta tomaatti-mozzarellaleipiä. Näille on todella paljon käyttöä niin arjessa kuin juhlassakin. Tamminen tarjoilualusta, josta minulla on keskikoko, pääsi tänäänkin pöytäkattaukseen voileipien tarjoilualustana.

Minulle muuten tulee usein muistoja mieleen erilaisista kattauksista. Omat lempikattaukseni syntyvät juuri yhdessä olemisen teemalla – pidän siitä että kattauksessa ei ole turhia yksityiskohtia, vaan se koostuu puhdaslinjaisista esineistä, jotka muodostavat yhdessä kauniin kokonaisuuden.

tunnelma on kokonaisuus, se syntyy yhdessäolosta, visuaalisuudesta ja kiireettömyydestä

Kun istuu ystävien kanssa pöydässä, siinä vierähtää aina tovi ja toinenkin. Ihana hetki syntyy aina siitä tunnelmasta minkä yhdessäolo luo. Tunnelmaan vaikuttaa myös visuaalisuus, aidot materiaalit, herkulliset tuoksut, hyvät keskustelut ja kiireettömyys.

  

Tutustu Raami-sarjaan

Raamin lautasten ja kulhojen valkoinen sävy on muuten aavistuksen kirkkaampi kuin vaikkapa Teema-sarjan osasten. Toki ne käyvät yhdistellä keskenään, mutta pidän paljon lautasten puhtaasta sävystä, selkeän muotoilun lisäksi raikkaus tulee myös valkoisen sävystä.

Raami on Iittalan suurin lanseeraus moneen vuoteen. Sarjaa on suunniteltu pitkään ja hartaasti. Jasper Morrison on hionut astioiden muodon piiruntarkasti, jokainen kaari ja mittasuhde on tarkkaan harkittu. Tällaisista esineistä muodostuu yleensä klassikoita. Niitä esineitä, joita me rakastamme nyt ja joita rakastetaan vielä vuosikymmenienkin kuluttua.

Totean vain – voi miten rakastan hyvää muotoilua!

 

*Iittalan astiat saatu osana vuosiyhteistyötä

“kaupallinen yhteistyö Desenio

Minusta yksi kodin tärkeimmistä asioista on sen “asustaminen” eli ne pienet yksityiskohdat joilla sisustukseen luodaan tunnelma. Isoimpia tunnelman tekijöitä on tietysti seinille ripustetut taulut. Olen työssäni vieraillut paljon ihmisten kodeissa ja tietysti seuraan somessakin paljon sisustusaiheisia juttuja. Vaikka taulujen sommittelu onkin mitä suurimmassa määrin myös makuasia, on siihen myös olemassa tietynlaisia vinkkejä, joilla sommitelmista syntyy onnistuneita.

Toteutin tämän postauksen yhtestyössä Desenion kanssa, sillä en heti keksi paikkaa, josta löytyisi kätevimmin kodin seinille näyttävät tauluasetelmat. Omassa kodissa on toki isäni teoksia, mutta olen niin rento, että minusta sekä julisteita, että originaalia taidetta voi huoleti yhdistellä. Taiteessa on vain  yksi sääntö – luota omaan makuusi. Itse teosten valintaa on tosi vaikea tehdä toiselle ihmiselle, mutta sen sijaan niiden sommittelu on sellainen, jossa usein kaivataa pikkuisen apuja. Toivonkin, että tässä postauksessa olisi vinkkejä tauluryhmien luomiseen. Sain myös edun teille – postauksen lopussa on alekoodi Deseniolle!

Postauksen lopussa on alekoodi Deseniolle!

Kotona olohuone on yleensä se paikka johon satsataan eniten ja jossa on avaraa seinäpintaa, mihin asetella tauluja tuomaan kodikkuutta ja näyttävyyttä. Sohva kaipaa seuralaisia, niin tauluja kuin tyynyjäkin. Joskus yksi taulu on riittävä, silloin se kannattaa sijoitella epäsymmetrisesti. Tässä taulun koko on standardi 50×70 cm. Olen asetellut taulun sohvan oikeanpuoleisen selkätyynyn keskikohdalle. Tämä kokonaisuus näyttäisi ihan erilaiselta jos taulu olisi sohvan keskellä. Jos näitä saman kokoisia tauluja olisi kaksi kappaletta, silloin ne sijoitettaisiin sohvan keskelle, niin että taulujen väli olisi sohvan keskikohdan välissä.

Mitä tulee sitten itse mitoitukseen ja taulujen väleihin. Taulu kannattaa sijoittaa tarpeeksi lähelle sohvaa, yleisin “virhe” on että taulu/taulut ovat liian ylhäällä. Itse ajattelen tauluja ja sohvaa yhtenä kokonaisuutena. Hyvä ripustuskorkeus on n. 20-25 cm sohvan selkänojasta ylöspäin. Ja jos tauluja olisi kaksi saman kokoista niiden keskinäinen väli olisi parhaimmillaan noin 20 cm.

Kun rakennetaan tauluryhmää, kannattaa kokeilla esisommittelua lattialla. Siinä näkee hyvin miten eri malliset teokset on parasta sommitella keskenään ja minkä kokoisia välejä käytetään. Itse suosin mieluiten todella epäsymmetrisiä asetelmia, mutta jos ei ole kovin harjaantunut tauluasettelija, kannattaa noudattaa jonkinlaista symmetriaa. Huomaatteko että kuvassa on kahden kokoista väliä, isojen taulujen väli on kapeampi kuin pienten taulujen väli suuriin tauluihin. Tässä myös toinen pieni työ on aseteltu vaakaan, se rikkoo liian täydellisen symmetrian syntymisen.

Vaikka tein lattialle esisommittelun, muutin sitä hiukan kun asettelin taulut seinälle. Halusin kokonaisuudesta matalamman ja leveämmän. Aloitan aina kollaasin rakentamisen ydestä suuresta taulusta, ns. pääteoksesta. Sen jälkeen ripustettiin toinen suuri taulu ja sitten lisättiin pienet reunoille. Siinä ripustaessa löytyi lopullinen sommittelu. Tässä ryhmässä isojen taulujen väli on n. 20 cm ja pienten taulujen väli suuriin on n. 10 cm. Muuten, tuo alempi pieni taulu on tarkoituksella epäsymmetrisesti suuren taulun alla, se ei toimisi jos olisi keskitettynä.

Ihastelin kovasti taulukokonaisuuden tuomaa tunnelmaa olohuoneessa. Vaikka lattialla ei ole edes mattoa, luovat taulut sen verran kodikkuutta, että huoneessa on tunnelmaa. Taulut tuovat myös kontrastia ja sävyjä sisustukseen, vaikka tässäkin on valittuna lähes mustavalkoisia teoksia.

 

Kuvan julisteet ja kehykset:

Forest Above 50×70 cm

Arte Grafica No3 30×40 cm

Shapes B&W 50×70 cm

Split No 2 30×40 cm

Musta puukehys 30×40 cm

Musta puukehys 50×70 cm

Sananen myös taulujen kiinnittämisestä. Olen usein huomannut että monet kokevat suureksi ongelmaksi tehdä seinään reikiä. Minusta kannattaa suhtautua aika rennosti taulujen kiinnittämiseen, sillä niitä harvoin tarvitsee porata, vaan kiinnitykseen riittää ohut naula, josta jää hyvin hyvin pieni reikä kun sen oikein poistaa seinältä. Kiviseinään suosittelen käytettäväksi muovisia taulukoukkuja, joissa on ohuet pikkunaulat. Niissäkin esimerkiksi tällaisille julistetauluille riittää se pienin kahden naulan koukku. Jos taas on kipsilevyseinät, kuten meillä, silloin käytän tuollaisia kullanvärisiä taulukoukkuja, joissa on pikkuisen pidempi ohut naula..mutta itse asiassa, nämä kaikki taulut on naulattu pelkällä yhdellä kullanvärisellä naulalla, en edes käyttänyt noita koukkuja, mutta jos haluaa varmemman kiinnityksen niin sitten kannattaa vielä lisätä tuo koukkukin mukaan.

 

Taulujen kiinnittäminen on oikein helppoa ja se onnistuu ilman porakonetta!

Miten sitten makuuhuoneeseen olisi parasta asetella. Henkilökohtaisesti en halua sängyn päälle seinälle mitään, se on jotenkin minulle tunneasia, mutta nämä ovat niitä makuasioita taas kerran. Kuitenkin koen, että taulu tuo viimeistellyn ilmeen myös makuuhuoneen sänkykokonaisuuteen. Itse sijoitan taulun mieluiten sängyn vierelle yöpöydän yläpuolelle. Tällä kertaa valitsin meidän makuuhuoneeseen yhden kookkaan 50×70 cm -kokoisen taulun, mutta yhtä hyvin tuossa kohdalla voisi olla pienempiä tauluja kaksi päällekäin tai pieni kollaasi.

Tässäkin kannattaa muistaa, ettei ripustele taulua liian ylhäälle, ison taulun alareuna on noin 90 cm lattiasta. Jos taulu olisi pienempi, se saisi silti olla aika matalalla, koska taulu ja yöpöytä muodostavat yhdessä kokonaisuuden.

Taulun väreillä voi vaikuttaa huoneen tunnelmaan. Makuuhuoneeseemme sopii hyvin ripaukset puun sävyjä tuomaan lämpöä, sillä huone on melko väritön ja haalea. Ihastuin todella paljon tuon simppelin julisteen tuomaan fiilikseen.

Kuvan juliste ja kehys:

Graphic Wood Texture 50×70 cm

Tammikehys 50×70 cm

Kaikenkaikkiaan innostuin itsekin tästä taulujen sommittelusta ja koti sai ihan uuden ilmeen. Suosittelen katsomaan kotia joskus uusin silmin. Vaikka ottamaan seiniltä kaikki taulut ja somisteet pois ja aloittamaan ihan alusta. Itse tein sen nyt ja voi miten koti piristyikään.

Alekoodi Desenio:

Sain teille alekoodin Deseniolle! Koodilla MUOTIMIELESSA saat julisteista* -25% alennusta. Alennus on voimassa 21.1.2019 saakka.

(*Ei koske kehyksiä tai handpicked-, collaboration- tai persoonnalisia julisteita.)

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Electrolux

Viimeaikoina olenkin postaillut paljon keittiöstä. Minusta tuntuu, että olen vihdoinkin saanut sen sellaiseen järjestykseen, mihin olen tyytyväinen. Täällä on maalattu seiniä ja järjestelty kaappeja. Jokaisesta laatikostosta ja hyllystä on karsittu turhat välineet pois, myös tasojen esillepanoja on tullut mietittyä. Voi miten paljon turhia vempeleitä löytyikään, ilolla olen niitä vienyt hyväntekeväisyyskirppikselle ja joitakin myös myynyt eteenpäin. Toimivan keittiön yksi salaisuuksista on järjestelmällisyys ja siihen on nyt aika hyvin päästy.

Kodinkoneita meillä ei montaa ole, vain ne joita oikeasti tulee käytettyä. Mielestäni kodinkoneille on oltava oma paikka, sellainen että kone ei unohdu sinne, vaan mistä sitä on vaivaton käyttää silloin kun tarvitsee. Tällä hetkellä meiltä löytyy tasoilta leivänpaahdin, vedenkeitin (koska ei ole induktioliettä) ja tehosekoittaja. Aikaisemmin blenderimme oli saarekkeen alakaapistossa, mutta yhteistyön myötä sain kokeiltavakseni Electrolucin uuden Explore 7 -tehosekoittimen ja se on pääsyt kunniapaikalle keittiössämme.

 

Voitte arvata, että visuaalisena tyyppinä olen aika tarkka mitkä laitteet saavat olla esillä ja mitkä joutavat kaapin uumeniin. Tässä tehosekoittimessa on kaunis pehmeä hiekan sävy ja ruusukullan sävyiset yksityiskohdat. Koska rakastan esimerkiksi luonnopellavan sävyjä, viehätyin tietysti kovasti laitteen visuaalisesta puolesta. Saattaa olla että tuota toista viehätti hiukan enemmän laitteen tekniset ominaisuudet, sillä niin innolla niihin on paneuduttu. Myönnän että edellistä blenderiä tuli käytettyä aika satunnaisesti, sen kömpelö olemus ei innostanut liiemmin smoothien taikomiseen tai muuhunkaan ruoanlaiton oheistoimintaan. Minusta laitteen visuaalisuuttakin tärkeämpää on oikeasti käytännöllisyys. Electroluxin osat ovat kevyitä ja helppoja irrottaa ja liittää.

 

Sekoittimessa on pikkuisen vino toimintakulma eli Power Tilt -toiminto, jonka ansiosta voidaan käyttää matalampaa sekoitusnopeutta ja näin seoksen lämpötila pysyy alhaisempana eivätkä ainekset yliprosessoidu. Täten ruokaan tulee parempi maku, koostumus ja väri. Ruoka pysyy entistäkin tuoreempana ja raaka-aineet säilyvät paremmin. Itse en muuten ole tullut ajatelleeksi, että tottakai suurella nopeudella sekoitettaessa laite kuumentaa raaka-aineita.

Kuvassa tehosekoitinta puhdistetaan. Senhän voi tehdä laskemalla kannuun vettä ja käynnistämällä laite, ellei halua pestä osia astianpesukoneessa, sekin onnistuu, sillä sekä kannun että terät voi laittaa konepesuun.

Electrolux Exprore 7-tehosekoittimessa on mukana muutama kätevä oheislaite; monitoimisilppuri, mehupuristin ja matkapullo smoothielle. Silppurilla on tosi vaivaton silputa kasviksia, yrttejä, pähkinöitä tai vaikka kahvinpapuja. Mehupuristimella taas saa vaikka tuoreen appelsiinimehun – on testattu ja ihanaa tulee.

Helppohoitoisuutta on myös se, että koneen kannu ja terät ovat siis kaikki konepesun kestäviä. Itse laite taas on helppo pyyhkiä, koska siinä on kosketusnäyttö. Tällainen siivousintoilija ehdottomasti arvostaa puhtaanapidon nopeutta ja käytännöllisyyttä.

No mitä tulee sitten kokkailuun tämän ihanuuden kanssa. Sillä syntyy esimerkiksi tuoreista appelsiineista puristettu mehu aamupalahetkeen. Tai joskus kiireessä sillä tulee surautettua bulletproof-kahvi (en minä vaan hän) työmatkaevääksi. Sosekeiton kokkaamisessa ihan mahtavan kätevä. Smoothieita ei ole vielä tullut hirveän paljon tehtyä, ehkä en ole löytänyt vielä niissä oikeita reseptejä. Herkuinta smoothieta on minusta perinteinen banaani-taateli-mantelimaitoversio. Mutta ehdottomasti täytyy opetella jokin maukas vihersmoothie, veikkaan joulun jälkeen viimeistään sellaista himoitsevani. Mutta silppuri on myös näppärä, sillä surauttaa niin nopeasti mitä milloinkin. Tämä laite onkin siis paljon muuta kuin pelkästään smoothieita pyörittävä blenderi, ennemminkin keittiön monitoimi-ihme.

-Jouluinen Eggnogg-

Tähän kuitenkin halusin jakaa jonkun jouluisen reseptin. Juteltiin kavereiden kesken jenkkiklassikosta eli Eggnogg-drinkistä. Kaikki tiesivät mikä se on, mutta kukaan ei ollut itseasiassa sellaista maistanut. Niinpä päätin testata tämän jouluklassikon ja se oli kyllä hyvää.

Huikkaanpa vielä ennen reseptiä, että testattiin jääpalojen murskaamista tällä koneella ja se suji tosi näppärästi. Tuli heti mieleen esimerkiksi vuoden vaihteen juhliin pienen margarita-baarin järjestäminen. Mansikkamargarita olisi oikein freesi juhladrinkki. Mutta palataanpa nyt tähän munatotiin.

Eggnogg eli munatoti

(neljälle)

3,5 dl täysmaitoa

1,2 dl kermaa

2 kanelitankoa

puolikas vaniljatanko 

ripaus muskottipähkinää

3 munaa eroteltuna

0,5 dl sokeria

maun mukaan tummaa rommia (4-8 cl) 

-kiehauta kattilassa maito, kerma ja mausteet

-jäähdytä seos

-sekoita tehosekoittimessa munan keltuaiset ja sokeri kuohkeaksi

-lisää jäähtynyt kermamaitoseos ja rommi samalla blendaten

-drinkin perusosa on nyt valmis, anna sen vetäytyä jääkaapissa muutamia tunteja tai vaikka seuraavaan päivään

-ennen tarjoilua vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoittele ne drinkkipohjaan varovasti käännellen

-kaada laseihin ja koristele ripauksella muskottipähkinää

Tämä on muuten mitä mainioin alku- tai jälkiruokadrinkki jos vaikka on tulossa vieraita. Juoman voi valmistaa etukäteen ja tarjoilla sitten näpsäkästi kun on oikea hetki. Järjestelin juomille tuommoisen jouluisen esillepanon, muutamat pienet koristeet tuovat heti juhlavuutta tarjoiluun.

Laura ja Jonnakin olivat muuten testanneet tätä Electrolux Explore 7 -tehosekoitinta. Tässä linkit heidän reseptipostauksiinsa:

Lauran Jouluinen smoothie piparikoristein

Jonnan Keittiön kaunein

Onpa muuten ihana touhuta järjestelmällisessä keittiössä. Vaikka aina olenkin innostunut pitämään paikat siisteinä, mutta se että ei ole turhaa tavaraa tekee siivoamisesta ja keittiötouhuista entistäkin mieluisampaa. Nyt odottelen jo joulukokkailuja ja kutsujen järjestämistä.

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

 

Yksi joulun odotuksen kivoimmista asioista on joulupöytäkattauksen miettiminen. Vaikken koristele kotia yltä päältä jouluun, on minulle jouluaterioiden kattaus ehdottomasti koristelun kohokohtia. Pyrin joka vuosi miettimään jotakin erilaista kattaukseen. Tänä vuonna joulusta tulee hillitty ja selkeä, siihen sopii ihan täydellisesti Iittala X Issey Miyake -sarjan pliseeratut tabletit. Niiden ympärille mietin pyhien kattaukset tänä vuonna.

 Yleisesti pidän niukoista tekstiileistä kattauksissa, niinpä tällaiset modernit ja selkeät tekstiilit miellyttävät minua kovasti. Nämä tabletit on käsin valmistettu, pliseeraus kestää rullauksen, eli parhaiten näitä säilyttää kaapissa rullattuna. Mutta mikä parasta, tabletit saa pestä pyykinpesukoneessa – arvostan helppoutta. Viljan sävy on kaunis ja harmoninen, se ei alleviivaa jolunaikaa, tai mitään muutakaan vuodenaikaa. Kokeilin tähän koekattaukseen tekemääni “jouluhuiskaa”, jotakin tuollaista köynösmäistä voisi ajatella joulupöydän koristeeksi.

 

Parhaimman tunnelman saa aina kynttilöillä, sitä mieltä minä olen. Nykyään kiinnitän erityistä huomiota mitä kynttilöitä valitsen; aina streariinisia öljypohjaisten parafiinikynttilöiden sijaan. Lempikynttilänjalkani on ehdottomasti tuo Iittalan pullea Nappula pöytäkynttilänjalka. Se on hauskasti hivenen korkea, näin se nousee kattauksesta hyvin esille, muttei ole kuitenkaan niin korkea kuin kynttelikkö, jotenka ei häiritse näköyhteyttä pöydässä.

Muuten aion ehdottomasti kattaa juhlapöytään Ultima Thule -sarjaa. Nuo lasiset Ultima Thule lautaset raikastavat koko kattauksen, käyvät kauniisti yhteen valkoisen perusastiaston kanssa. Kuvassa vanhat Iittalan Ego-sarjan ruokalautaset, vaihtelen niitä ja Teema-lautasia kattauksissa. Laseissa tykkään yhdistää sekä kirkasta että värillistä lasia. Ultima Thule -sarjan klassiset punaviinilasit ovat meillä käytössä myös muille juomille. Rakastan tuota sarjaa, koska se tuo minulle mieleen myös lapsuuden joulut, meillä on koko elämäni ajan ollut joulupöydässä Ultima Thulea. Olen tosi iloinen, että sarjaan on tullut myös värillisiä osia, vesilaseiksi katan sateen siniset Ultima Thule juomalasit.

 

Tällä hetkellä ulkona ei kovin jouluiselta näytä, saapas nähdä miten käy jouluaaton säätilan. Onneksi fiilistä ei huomaa pimeällä. Kun somistaa pöytään vähän vihreää ja kynttilöitä, on jouluinen tunnelma valmis. Omia lempisomisteitani ovat nyt erilaiset vihreät. Havut maljakossa ovat mielestäni aivan ihania, joukossa vaikkapa jokunen eukalyptuksen oksa. Niin ja paksun pöytäkynttilän lisäksi sirottelen aina kattauksiin tuikkulyhtyjä. Erityisen puhdaslinjainen on Harri Koskisen suunnittelema Valkea kynttilälyhty.

Koska en ole mitenkään minimalisti ja pidän sekalaisista sommitelmista, halusin kokeilla tähän kattauskokonaisuuteen myös ripausta metallia. Alvar Aalto -kokoelman suuri ruusukultainen vati on mieletön pöydän keskipiste. Siihen ajattelin jouluna koota herkullisen salaatin tai muuta syötävää. Ruusukullan sävy on minusta ihana tammisen pöydän kanssa. Nyt asetin vadin maljakon alle, miksei se käy noinkin tuomassa metallinhohtoa kattaukseen. Kirkkaassa Kastehelmi-maljakossa on vihreää, seuraavaksi havittelen siihen valkoisia tulppaaneita, oikein odotan että niitä saapuu kauppaan.

-Joulukuusitilanne juuri nyt-

Mitä tulee meidän osalta kuumana käyvään joulukuusikeskusteluun; tuleeko kuusi vai ei ja minkälainen. Sitä itsekin olen pohtinut, kunnes homma ratkesi parillakin tapaa. Ensin sillä että sain Iittalalta ihanan lasisen koristepallosetin – noiden on vaan pakko päästä kuuseen. Toisaalta ovathan ne aivan ihanat vaikka kattaustakin somistamassa. Mutta, kuusiasiakin ratkesi itsestään, naapuri huikkasi aidan yli, että meille olisi kuusi. He ovat perinteisesti tuoneet omasta metsästään kuusen ja tälläkin kertaa se saapui meille ihanien naapurien antamana. Se kuusi onkin sitten sillä tavalla ihan erityislaatuinen.

 

Voi miten tykkään noiden lasipallojen sävyistä. Ne eivät ole hyökkäävän punaisia, vaan murrettuja ja pehmeitä punaisen sävyjä, vielä läpikuultavassa muodossa. Nyt jo odotan koska saan kuusen terassilta sisälle. Ennen kuusi on tuotu sisälle vasta jouluaattoaamuna, mutta nytpä onkin erilaisten perinteiden vuoro ja taidan haluta kuusen sisälle jo kohtapuoleen. Mietin vain rapiseeko siitä neulaset jo jouluna jos sen nyt tuo sisälle.

Jostain syystä minusta kattausten suunnittelu on vielä kivempaa kuin jolumenun miettiminen. Nyt kyllä haluan kokeilla perinteisten ruokajuttujen lisäksi jotain kevyttä ja freesiä uutta. Taidankin sukeltaa keittokirjojen pariin seuraavalla joulufiilistelyhetkellä. Sillä yksi joulun odotuksen parhaita puolia on nuo suunnitteluhetket, itsestä ainakin todella rentouttavaa puuhaa. Muuten tässä on niin paljon aina touhuja ennen joulunaikaa, tykkään siivota kotona ja järjestellä paikkoja juhlakautta varten. Minulla se kuuluu aina perinteisesti tähän vuodenaikaan. Lisäksi on tietysti työkiireet. Niin välissä kaipaa rentoutumista ja harmonisia ajatuksia – itselleni ne syntyvät visuaalisista ajatuksista.

Joko sinä olet suunnitellut joulukattauksia? Olisi myös kiva kuulla millaista kattausta suunnittelet.

*kuvissa esitellyt Iittala-tuotteet saatu osana vuosiyhteistyötä