Category

kaupallinen yhteistyö

Category

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Bio-Oil

Kesä on tuonut taas uusia ulottuvuuksia päiviin, nimittäin ihanat aamut. Siinä missä talvella väkisin hamuan herätyskelloa (kännykkää) unisin silmin pöydältä lopettaakseni häiritsevän piippauksen, herään kesäisin itsekseni lempeään valoon. Olo ei tunnu aamuisin yhtään edes tahmealta, vaan tekee mieli nousta heti. Meillä koirulaiset ovat niin kilttejä, että eivät tule pusuttelemaan ennen kuin huomaavat minun nousevan oikeasti peittojen seasta.

Ihan ensimmäisenä suuntaankin pihalle ja ulos koirien kanssa. Kesällä aamuhetki ulkona sujuu pyjamassa, tai oikeammin kotiasussa. Jalkaan vain tossut ja painelen koirien kanssa nauttimaan puutarhan ja kesän parhaudesta – päivään heräävästä luonnosta. Tässä eräänä aamuna innostuin jopa keräämään kukkakimpunkin aamulenkin varrelta. Mikseiköhän sitä tee useammin, sillä voi miten paljon iloa se toi hitaaseen aamuhetkeen ja vielä seuraavankin päivän aamuun. Kun kukat poimii aikaisin, ne kestävät pidempään maljakossa.

Minä olen se joka, ihan aina, herää ja nousee ensimmäisenä. Vaikka toinen lähtee töihin, minä aloitan aamiaisvalmistelut ja sitten käyn kiusaamassa unikekoa, kunnes saan Hänet hereille. Aamupala nautitaan yhdessä, yleensä saarekkeen äärellä istuen ja yhdessä höpötellen. Nykyään minun ei tarvitse siirtyä kotoa erikseen työpaikalle. Toisen lähdettyä töihin, jatkan vielä hetken aamua yksikseni. Juon vielä yhden kupillisen kahvia. Tämä oma kahvihetki vastaa minulle samaa kuin aikaisemmin työpaikalla juotu aamukahvi. Silloin kelataan päivän ohjelmaa ja työjuttuja päässä; mitä idiksiä tulee ja mitä haluaa saada aikaan. Samalla kyllä tulee myös rentouduttua, usein seurana on lehti, välillä toki kännykkäkin. Mutta yritän irtaannuttaa itseni jatkuvasta puhelimen selaamisesta. Päivään mahtuu muitakin rauhallisia hetkiä kuin niitä jotka viettää somea selaten.

Aamuhetkiini olen lisännyt kesän myötä myös uusia kauneusrutiineita. Siinä missä talvella “unohdan” ylimääräiset kauneusrutiinit helposti, kesällä nautin niistä. Tähän toki vaikuttaa myös pukeutuminen, ihosta haluaa huolehtia erityisen hyvin; suojata sen auringolta ja vaalia mahdollisimman tasaista ihon pintaa ja sävyä. Minähän rakastan öljyjä, en edes muista kuinka monta kertaa olen hehkuttanut täälläkin kauneudenhoitorutiineissa öljyn voimaa. Kesän ja Bio-Oil -yhteistyön myötä olen kuitenkin taas eri levelillä öljyjen käytössä. Bio-Oil on ensimmäisiä hoitavia öljyjä joita olen käyttänyt ja nyt löysin sen taas uudelleen.

Perinteisesti Bio-Oil on tuttu tehostaan raskausarpien ja arpien hoidossa. Se myös tasoittaa ihon sävyä säännöllisesti käytettynä. Lisäksi Bio-Oil -öljy auttaa kuivan ihon hoidossa ja ihon ikääntymistä vastaan. Sen kosteuttava vaikutus pehmentää ihoa ja tekee siitä hyvinvoivan näköisen. Juuri tällaista kaipaankin iholleni. Jostain syystä viime aikoina ihoni on kuivunut entisestään, välillä se jopa kirvelee ja punottaa paikka paikoin. Täsmähoitoa tarvitaan, niinpä aloitin säntillisen hoitokuurin Bio-Oililla.

ikääntymiseen yleisesti liitettävä ihon rypistyminen johtuu pääosin ihon kollageeni- ja elastiinikudosten heikkenemisestä. Bio-Oil sisältää useita ainesosia, jotka auttavat tekemään ihosta joustavamman, pehmeämmän ja sileämmän ja jotka siten vähentävät ryppyjen näkymistä ihossa

Nykyään aamurutiineihini kuuluukin ihon voitelu Bio-Oililla. Teen tämän hyvissä ajoin ennen aurinkovoiteen levittämistä. Näin öljy ennättä imeytyä iholle ja se myös auttaa aurinkorasvaa levittymään paremmin, kun iho ei ole niin kuiva. Bio-Oilia suositellaan levittämään iholle kahdesti päivässä, toisen kerran käytän sitä illalla suihkun jälkeen, kun olen pessyt päivän pölyt ja aurinkorasvan jäänteet iholtani. Yksi tämän öljyn ehdottomista lempiasioistani on muuten tuoksu, voi miten tykkään siitä, se tekee ihosta ihanan puhtaan ja raikkaan tuoksuisen. Tämä myös imeytyy nopeasti, ei tarvitse kauaa odottaa illalla, että voi pujahtaa lakanoihin.

Vaikka ravitsen ihoani sisäisesti, olen sitä mieltä, että iho tarvitsee tehokasta hoitoa myös ulkoisesti

Bio-Oil sisältää kasviuutteita ja vitamiineja. Vaikka ravitsen ihoani sisäisesti, olen sitä mieltä, että iho tarvitsee tehokasta hoitoa myös ulkoisesti. Kun elää erittäin kuivan ihon kanssa, haluaa mielellään kokeilla kaikki keinot ihon hyvinvoinnin eteen. Tämä taitaa olla ensimmäinen kesä vuosiin, kun oikeasti viihdyn sortseissa myös pihalla. Etenkin jalat ovat aina olleet minulle epämukavuusaluetta, olen mieluiten pukeutunut pitkiin housuihin ja helmoihin. Huomaan että jo pelkällä säännöllisellä ihon hoidolla saa paljon aikaan, toki tässä täytyisi alkaa vähän jumpatakkin, mutta se on sitten eri projektinsa. Minulle tällainen hemmotteluhoito on jotenkin luontaisempaa, hah.

Kuvissa on ihan autenttinen aamuhetkeni, siinä sitä ollaan onnellisen pöpörönä. Pelkkä hidas aamu kuuluu tavallaan osaksi työpäivää, miten tärkeää on muistaa suunnitella asioita. Itse ainakin käytän tosi paljon aikaa erilaisten projektien läpi käymiseen päässäni ennen kuin alan toteuttaa niitä. Kotona työskennellessä täytyy kyllä skarpata pikkuisen. Mielellään sitä kampaa tukan ja ehostaa itseään vähän, ihan vaan oman itsensä vuoksi. Jännitän hiukan kuinka päivärutiinit muodostuvat taas, olinhan vuoden kotitoimistossa ja nyt on taas saman tilanteen aika. Onneksi työhuone on järjestelty tehokuntoon, on melkein kun astuisi työpaikalle, kun avaa oven työtilaan ja istuu koneen ääreen.

Tulen muuten kertomaan teille vielä lisääkin ihania Bio-Oilin käyttövinkkejä, sillä saan tehdä loppuvuoden yhteistyötä tämän brändin kanssa, siitä olen hyvin iloinen.

Käytättekö te öljyjä kauneudenhoidossa?

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

En tiedä ihanampaa postauksen aihetta kun maljakot ja kukat. Iittala-yhteistyöni merkeissä saan vapaasti toteuttaa itseäni, se on ihanaa. Tähän kesäkuuhun sopii mielestäni ehdottomasti parhaiten maljakkofiilistely. Paitsi että nyt eletään kukkien aikaa, olen innostunut maljakoista myös äskeisen Iittalan kesäretken ansiosta, kävimme nimittäin tutustumassa taannoin Riihimäen lasimuseoon ja Iittalan tehtaaseen, jossa pääsi näkemään konkreettisesti kuinka maljakot valmistuvat käsityönä.

Tätä postausta varten tein pienen puutarhakierroksen omalla pihalla. Juuri nyt on välivaihe pihallamme, jolloin kukat ovat lähinnä joko lopettaneet kukintansa, tai vasta puhkeamassa kukkaan. Niinpä piipahdin myös metsän puolella hakemassa maljakkoihin täytettä. Voi että miten rakastan saniaisia, niistä lempilajikkeeni on kotkansiipisaniainen. Tätä upeaa lajiketta kasvaa siellä täällä lähimetsikössä ja nappasin yhden taimen maljakkoa varten. Vihreät vahvat lehdet ja hennot kirkkaat maljakot ovat minusta hurjan kaunis pari. Saattaa olla että istutan tuon vielä takaisin kukkapenkkiin ja katson lähteekö se siitä kasvamaan.

Kirkkaat maljakot ovat aina varmoja valintoja, niin itselle kuin lahjoiksikin. Vaikka maljakko olisi rohkeankin muotoinen tai struktuurinen, kirkas lasi tekee siitä aina henkäyksen keveän ja eleettömän. Kuvassa on Iittala x Issey Miyake -maljakko, klassinen Aalto-vaasi sekä kirkas Kastehelmi-maljakko. Jos minun pitäisi antaa tuliaisvinkki vaikkapa mökkiviemiseksi, etenkin juhannusjuhliin, ehdottaisin maljakkoa. Mökillä jos missä on kasvitarjontaa suoraan luonnossa pöytäkoristelua varten, mutta kuinka usein käykään, että koristeet laitetaan satunnaiseen pulloon tai juomalasiin, koska mökille ei ole hankittu/viety oikeita maljakoita. Niinpä ehdotankin, että viet kyläpaikkaan mökkituliaiseksi maljakon. Sitäpaitsi, ihana aikaa kestävä tuliainen muistuttaa siellä tärkeässä paikassa aina juuri siitä vierailusta, jolloin tuliaisen vastaanotti.

Jos muuten pitäisi antaa tuliaisvinkki kesämökkiviemiseksi, etenkin juhannusjuhliin, ehdottaisin maljakkoa

Iittalan tämän vuoden väri, merensininen viehättää minua todella paljon. Se sopii kauniisti yhteen luonnon sävyjen kanssa, tottakai, koska sen sävy on haettu meren syvistä sinisistä sävymaailmoista. Kaikista upeista maljakoistani huomaan käyttäväni eniten korkeaa Alvar Aalto-kokoelman maljakkoa, joka minulta löytyy myös harmaana. Seuraksi sopii pieni Alvar Aalto -kokoelman kulho.

Poimin pihalta satunnaisia kukkia ja yrttejä nippuun. Rakkaita kasvattamiani päivänkakkaroita raaskin napsaista muutaman, sitten on yksittäinen pinkki lupiini, josta taitoin yhden terhakkaan oksan, kaunis pinkki pikkukukka on jokin rikkaruoho ja vihreät oksat ovat yrttipenkin villiintynyttä oreganoa. Levitin lattialle ruskean suojapaperin, jonka päällä me aina maalataan ja askarrellaan, siinä on ties minkälaisia tahroja. Kukat olivat odottaneet maljakossa ja ne valuivat vettä, siksi levitin paperin suojaksi kun aloin lajitella niitä nippuihin. Huomasin että maljakot ja kukat näyttävät kauniilta tuon suojapaperin päällä ja nappailin niistä kuvat siinä. Joskus valokuvatessa innostuu juuri tällaisista satunnaisista jutuista. Samoin suosittelen esimerkiksi kattauksiin ja muihin esillepanoihin rohkeutta kokeilla elementtejä ja asetteluita joita ei heti tulisi ajatelleeksi. Kesä/puutarhajuhlat ovat mitä ihanimpia hetkiä kokeilla omaa luovuutta; käyttää hyväksi luontoa ja varastosta löytyneitä tarvikkeita.

Kesään kuuluvat myös pöytäliinat, itse ainakin käytän tekstiileitä huomattavasti enemmän kesäisissä kattauksissa, kuin talviaikaan. Meidän juhannuspöytä voisi näyttää kutakuinkin tuollaiselta – rento pellavaliina ja eriparisissa maljakoissa erilaisia kukkia ja oksia.

Kuvassa keskellä on rykelmä Ruutu-sarjan maljakoita. Tykkään sijoitella niitä ryhmiin, niiden muoto ja sävymaailma sopii ihanasti yhteen. Näihin maljakoihin sijoitan mielelläni yksittäisiä oksia. Kastehelmi-maljakossa on omasta pionipenkistäni nappaistu oksa. Nyt jännitän aukeaako tuo nuppu maljakossa. Oikeanpuoleisessa (itse puhaltamassani) maljakossa on pieni pihlajan verso.

Mainitsin teille Iittala-retkestä tehtaalle. Pääsin kokeilemaan lasin puhaltamista ja kuvassa näkyy nyt tuo puhaltamani maljakko. Me saimme kaikki tehdä maljakon ja vaikka ne puhallettiinkin muotissa, näkyy kaikilla uniikit kuviot lasissa, jotka tulevat pyörityksestä ja puhalluksesta. Aivan ihana muisto tuo.

Kesäretkivinkki:

Jos satutte retkeilemään kesällä Hämeenlinnan suunnalla, kannattaa ehdottomasti piipahtaa Iittalan tehtaalla. Siellä pääsee kurkistamaan kuinka lasinpuhaltajat työskentelevät, kuinka käsityötä se on ja kuinka kuumat olosuhteet puhaltajilla on. Oikeasti itse arvostan entistä enemmän jokaista lasiesinettä joka minulta löytyy, kun näin miten ne syntyvät. Myös puristelasisiin esineisiin kuuluu paljon yksilöllistä käsityötä.

Puhalla oma maljakko!

Kesällä 2019, 1. heinäkuuta  – 2. elokuuta, tarjoamme vierailijalle mahdollisuuden puhaltaa oma, uniikki maljakko lasitehtaalla. Puhaltaminen on mahdollista ma-pe klo 10-12. Lippu ostetaan Designmuseo Iittalasta.

Kaikista kuvien kukista lemppareimpia ovat kuitenkin nuo hulppeat saniaiset. Hurmaannuin täysin pellavakankaiden ja saniaisten luomasta salaperäisestä tunnelmasta. Innostuin nappaamaan kuvia enemmän kuin tarpeeksi. Kokeilin tummempia sävymaailmoja ja vanhaa sukkahousutekniikkaakin (kameran linssin päälle pingotetaan sukkahousua). Kesän utu ja valo ovat mitä suurinta inspiraatiota.

Kesä on ihmisen parasta aikaa – nautitaan luonnosta ja auringosta. Itse ainakin pyrin viettämään ulkona kaiken liikenevän ajan. Ja mitä tulee kesälomasuunnitelmiin, mieluiten nekin ulkona ja kotimaassa kierrellen. Riihimäelle Suomen lasimuseoon ja Iittalan tehtaalle on päästävä uudestaan ihan pian.

Suloista kesäviikkoa!

“kaupallinen yhteistyö Vallila

Minusta tuntuu että nyt jos koskaan olemme oppineet arvostamaan perusasioita – kotimaata, luontoa, perinteitä ja aitoutta. Se mikä on lähellä ja arjessa on arvokkainta. Mikään ei voita ihanaa arkea, sitä että kotona on hyvä olla ja asiat ovat järjestyksessä. Kodista huolehtiminen on ihanaa, se on vastapainoa työkiireille ja muille menoille. Kun kotona kaikki on kunnossa, on mielikin tyynempi, arki rullaa ja voi nauttia täyspainoisesti myös vapaista hetkistä ilman huonoa omaa tuntoa.

Itse rakastan kotona hääräilyä ja touhuilua. Välillä myönnän, että olisi vaan jätettävä puuhat sikseen ja astuttava enemmän ulos ja luontoon. Metsä on itselleni erittäin tärkeä elementti, joten arvostan sitä, että kodin ympäristössä pääsee pienelle metsäretkelle hetimiten kun astuu ovesta ulos.

Olen aika usein kertonut täällä blogissakin omasta rakkaudestani luontoa ja erityisesti metsää kohtaan. Minä arvostan myös suuresti perinteitä, niin vanhoja kuin uusiakin. Perinteistä oppii aina jotakin uutta, kulttuuri kehittyy vain tarkastelemalla vanhoja tapoja toimia ja niiden muokkaamisella aikaan. Mielenkiintoista. Mietin usein miten ennen tehtiin jotakin ja miksi. On hauska myös sukeltaa historiaan ja entisaikojen tunnelmiin.

Oma sisustustyylini on suhteellisen moderni, eikä omasta kodista löydy juurikaan vanhoja esineitä. Mutta se ei tarkoita ettenkö arvostaisi elämää nähnyttä kauneutta. Pidän myös siitä miten nykymuotoilussa haetaan virikkeitä menneistä ajoista. Tässä postauksessa on kuvituksena Vallilan ensi syksyn mallistoa, joka henkii vahvasti suomalaisia perinteitä ja luontoa. Teen Vallilan kanssa yhteistyötä ja kun näiden pressikuvien tuotteet tulevat heinäkuussa kauppoihin, saan stailata oman näkemykseni valitsemieni tuotteiden kera.

Kansanperinne on kiinnostava ja rikas inspiraationlähde. Viehätyn modernista tunnelmasta, joka syntyy aidoista materiaaleista ja nykyaikaisella tavalla perinteitä henkivästä kuviomaailmasta. Viime aikoina itsekin olen kokeillut lisätä tekstiileitä sisustukseen entistä enemmän. Pöytäliina tuo kattauksiin hurjasti eloa ja antaa myös tunnelmaa kotiin.

Vallilan kuoseissa luonto on aina ollut merkittävässä asemassa ja syyskokoelman metsäaiheet sulkevatkin katsojan syleilyynsä. Luontoa kuvaavissa tunnelmapaloissa ja malliston monissa kiehtovissa kuoseissa on viehättävää perinteikkyyttä, mutta uudella, modernilla tavalla rytmitettynä. Tarinoita Suomesta on kuin kuosien kuvakertomus, johon sinut on kutsuttu mukaan.

Vallilan AW19 Tarinoita Suomesta -kokoelmaa on inspiroinut vahvasti kaksi hyvin suomalaista teemaa; metsä ja ikiaikainen sadonkorjuun juhla Kekri. Minusta kokoelma on hyvin folklore-teemainen, tekstiileissä on runsautta ja täyteläisyyttä.

Vallilalla on myös laaja erilaisten mattojen kokoelma. Minä ihastelin kauniisti kudottuja villamattoja, niiden selkeä ilme sopisi hyvin myös omaan kotiini. On ihana miten erilaisia vaihtoehtoja on saatavilla, jokainen löytää itselleen tyylin jossa viihtyy. Koti on kaikille omanlaisensa ja niin pitää ollakin.

kuvat: Vallila

Meidän vierashuoneen sängyltä löytyy myös sekalainen lajitelma Vallilan puuvillatyynyjä. Tykkään kovasti erilaisten kuosien yhdistelystä, silloin kun ympäristö on muuten rauhallinen. Tuossa kuvassa on muuten loistava idea koota vieraspatjat yhteen, päällystää ne erilaisin kankain.

Halusin ottaa tässä myös puheeksi julkisuudessa olleet keskustelut Vallilan vastuullisuudesta. Kyselin Vallilalta asiasta – heti ongelmien tultua julki Vallila ryhtyi toimenpiteisiin ja tulee julkistamaan kesäkuussa vastuullisuusraportin. He haluavat ehdottomasti varmistaa, ettei minkäänlaisia ihmisoikeusloukkauksia tapahdu hankintaketjussa. Ja vielä huomiona, että tämä kohuraportti koski ainoastaan minimaalisen pientä osaa Vallilan tuotesarjasta. On äärimmäisen tärkeää että kansainvälistymisen myötä kotimaiset yritykset huolehtivat vastuullisuuskysymyksistä, näin myös omalta osaltaan pystyvät toivottavasti vaikuttamaan positiivisesti tuotantoketjuihin.

Jatkoa siis seuraa tähän, odotan innolla pääseväni kokeilemaan syksyn tekstiileitä omassa kodissani, moderniin ja selkeään tyyliin tietysti.

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

Päätin tehdä tällä kertaa toivepostauksen; minulta on useampaan kertaan pyydetty keittiön kaappien sisällön esittelyä. Tiedättekin että omistamme paljon astioita, niitä on toki tullut tavallista enemmän pitkään jatkuneen Iittala-yhteistyön myötä, mutta totuuden nimessä on sanottava, että minulla on ollut aina paljon astioita, eikä meidän yhteen muuton myötä tilanne tosiaankaan helpottunut, sillä astioita tuli taas lisää. Teimmekin suuren karsinnan keittiössä viime talvena, järkkäsimme kaikki mahdollisimman tehokkaasti ja helppokäyttöisesti kaappeihin. Ihme ja kumma, kaapeista ei tullut täyteen ahdetut, vaan astioita on mukava ottaa käyttöön.

Yleisesti pyrimme pitämään keittiön tasot melko tyhjinä. Rakentelen mielelläni pieniä esillepanoja tuomaan valkoiseen keittiöön väriä. Nyt ihastuttaa puu ja yrtit. Raami-sarjan upea tamminen alusta on välitilassa antamassa kontrastia, Kastehelmi-maljakkoon sujautin yrtin (joka ennätti jo vähän nuupahtaa) ja tasolla on aina pinossa puhtaita astiankuivauspyyhkeitä. Mielestäni Iittalan keittiöpyyhkeet ovat aivan parhaita, ne kuivaavat todella hyvin ja vain paranevat pesuissa.

Varsinaisen tiskipöydän yläkaapeissa säilytämme pääosan käyttölaseista ja mukeista. Kuten huomaatte, hyllyillä on jopa tilaa. Laseina meillä on eri kokoisia ja värisiä Kartioita, Kastehelmiä, Essencejä ja Raameja – eli todella montaa sarjaa. Pidän sekoittelusta ja vaikka laseja on monenlaisia, on sävyjen ja muotojen kombinaatio kuitenkin selkeä. Tähän kaappiin on helppo tyhjentää alla olevasta astianpesukoneesta puhtaat astiat.

Kahvia ja teetä juodaan tietysti mukeista, hyllyiltä löytyy niin ajatonta Teemaa kuin Taika-sarjaa, Graphics-sarjaa ja tiestysti tämän hetkiset ehdottomat lempparit – Raami-kahvikupit aluslautasella. Ylähyllyltä voi vielä bongata myös todella vanhat Ego-sarjan kupitkin asetteineen. Lisäksi hyllyille on päässyt Hänen rakkaat vanhat Muumi-sarjan mukit ja yksi suuri musta Teema-mukikin.

Kaikki lautaset mahtuvat meillä kahteen laatikkoon. On superkätevää kun lautaslaatikot ovat astianpesukonen vieressä, tiskaushommat sujuvat näppärästi. Teema-sarjaa meillä on todella paljon, lautasia on tullut niin minun kuin Hänenkin puolestaan. Onneksi meidän astiat sopivat täydellisesti yhteen, ei ollut hankalaa sovittaa keittiötarvikkeita samoihin kaappeihin. Rakastan Teeman selkeää muotoilua, enkä ole vielä ikinä niihin kyllästynyt, vaikka näitä on aina löytynyt kaapeistani. Teeman vahvuus on vielä erilaiset kulhot ja kipot, kaikkia pienimpiäkin kipposia meillä käytetään paljon.

Jos muuten minun pitäisi tänä keväänä/kesänä hankkia valmistujais- tai häälähjoja, satsaisin ehdottomasti johonkin pysyvään ja ajattomaan. Valmistuvalle hankkisin varmasti jotakin käyttöastioita, Raami-olisi nyt ajankohtainen ja hääparille antaisin upean maljakon – Ruutu-sarja on esimerkiksi mieletön.

Karahveja meillä on useita, niitä käytän välillä myös maljakkoina. Kartio-karahvit ovat puhdaslinjaisia ja selkeitä, suupuhallettu lasi on ohutta ja kevyttä. Kun meillä on vieraita ja syödään suuremmalla porukalla, katan mielelläni kaksi vesikarahvia pöydän molempiin päihin. Toiseen voi vaikka laittaa sitruunaa ja toinen ihan pelkkää vettä.

Aterimien suhteen olen tarkka, arvostan hyvää käteen sopivuutta, keveyttä ja terävää veistä. Laatikoista löytyy muutamat erilaiset, mutta suosikit ovat ehdottomasti mustapäinen Lion-sarja ja eleetön Piano-sarja.

Alemmasta lautaslaatikosta löytyy lisää Teema-sarjaa, myös värillisenä. Vaikka valkoinen astiasto onkin perusasia, pidän sekoittelusta ja mielelläni välillä katan myös värillisillä lautasilla. Teema-sarjaan meiltä löytyy harmaita ja sinisiä osia. Muutamat Taika-sarjan lautaset tuovat myös iloa ja eloa kattauksiin.

Kun halutaan näyttävyyttä tarjoiluun, käytän upeita Aalto-sarjan teräksisiä ja ruusukullan värisiä vateja. Tuolle suurelle vadille tulee aivan upea salaatti. Syksyllä muuten Citterio-sarjaan tulee myös kaunis ruusukultainen sävy, sarjan tarjoiluvälineet teräksisenä ja ruusukultaisina minulla onkin jo käytössä, ne ovat aivan ihanat.

Eihän meidän ihan kaikki käyttöastiat mahdu ovellisiin kaappeihin, hyvä niin, sillä rakastan (myös keittiössä) avohyllyköitä. Olohuoneen vastaisella seinällä on kevyt avohylly, johon olen koonnut lisää jatkuvasti käytössä olevia astioita. Hyllyn päältä löytyy myös säilytyspaikka maljakoille ja tuikkukipoille.

Paraatipaikalla avohyllyllä on Raami-sarjaa, Ultima Thulea ja Essenceä. Sulassa sovussa keittokirjoja, kynttilänjalkoja jne. Avohylly toimii käyttöastioille, kun niitä käytetään jatkuvasti, eivät astiat edes ennätä pölyyntyä. Toki hylly vaatii säännöllistä pyyhkimistä, mutta en koe vaivaksi sutaista sitä pölyliinalla kerran viikossa. Pidän siitä, että kauniit astiat ovat ihailtavana ja esillä.

Kun keittiö on kauttaaltaan valkoinen, pienetkin väripisteet ja yksityiskohdat tuovat tunnelmaa ja sävyjä. Näissä kuvissa halusin korostaa vihreää sävyä, sitä tuli heti kun pöytään nosti muutaman vihreän lasisen astian. Kattaus on muuten ihan aito – söimme eilen lohta ja kasviksia, ihan heti samalla kun näitä kuvia nappailin. Viimeaikoina ollaan syöty useimmin keittiön saarekkeen äärellä. Ehkä se tuntuu sitten astetta erityisemmältä, kun kattaa ruokatilan pöydälle. Joka tapauksessa, minulle ihanaa arkea on toimiva ja kaunis keittiö ja huolella valitut astiat. Ehkä esittelen teille seuraavalla kerralla toisen puolen keittiön kaapeista, sieltä löytyy esimerkiksi tarjoilukulhoja ja ruoanlaittovälineitä.

Yhteenvetona, paras vinkkini astioiden järkkäilyyn on inventointi. Käydä läpi kaikki mitä omistaa ja mitä käyttää. Vaikka meillä on paljon astioita, oikeasti käytämme näitä kaikkia. Ne joille ei koettu olevan enää meillä käyttöä, laitoimme kiertoon. Inventoinnin jälkeen ryhmittelimme astiat sen mukaan miten ne arjessa eniten kiertävät – käytöstä, tiskikoneeseen ja kaappiin. Yritettiin välttää pinoja, joista joutuu kaivamaan hankalasti jotakin, näin kaappien ja hyllyköiden siistinä pitäminen sujuu kuin itsestään.

Sitäpaitsi, on ihana avata keittiön kaappi, kun sisältö on kaunis – en kestäisi jos se pursuaisi eriparisia astioita ja muovirasioita (niille on paikkansa jossain muualla, eli alalaatikossa).

Kiitos kun piipahdit meidän astiakaapeilla!

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

Minusta ihan parasta vieraiden saapumisessa on (paitsi itse vieraat) kattauksen ja syömisten suunnittelu ja fiilistely. Tämän kevään uutuuksia meidän astiakaapissa on ollut Iittalan Jasper Morrisonin Raami-astiasarja. Mitä enemmän olen käyttänyt sarjan astioita, sitä enemmän olen niihin rakastunut. Sarjan visuaalisen viehättävyyden lisäksi sen tärkeä ominaisuus on vaivaton käytettävyys. Rakastan sitä miltä nämä astiat tuntuvat kädessä ja myös sitä, millaista niitä on esimerkiksi sujauttaa astianpesukoneeseen. Arjen ja juhlan luksusta samassa paketissa.

Kun nyt pääsiäisenä Jenni ja Viena saapuivat meille, kokosin ensimmäisenä ruokapöytään kepeää lounasta ja olin jo valmiiksi suunnitellut kattavani Raamilla. Koska tunnelma oli leppoisa jo alkumetreillä, ruokien valmistus, kattaminen ja höpöttely sujuivat sutjakkaasti yhdessä. Yksi kokosi salaatin, toinen paistoi pinaattimunakkaan, joku kasasi astioita pöytään ja niin edelleen. Vaikka olin suunnitellut piirun tarkasti miten katan pöydän, siinä oikeassa tilanteessa kaikki vaan loksahti itsekseen paikoilleen. Kauniit astiat eivät tarvitse kummemmin suunnitelmallisuutta. Riittää kun niistä nauttii asettelemalla ne pöytään odottamaan syöjiä ja tarjottavia.

ruokien valmistus, kattaminen ja höpöttely sujuivat sutjakkaasti yhdessä.

Pääsiäiseksi ostamani kukkakimpun asetin Iittalan kastehelmi-maljakkoon. Kimpun sävyt sopivat täydellisesti Raamin ihaniin pomeranssin värisiin kynttilälyhtyihin. Tuo lämmin persikkainen sävymaailma kolahtaa minuun juuri nyt kovasti. Raamin kirkkaat juomalasit näyttävät ihanilta tammista pöytää vasten. Ja tuosta Raamin karahvista on tullut aivan suosikkini, se on niin älyttömän kaunis ja kevyt, sitä kannattaa ehdottomasti hypistellä, sillä se tuntuu kädessä mielettömän ihanalta. Minulla on se käytössä tosi usein ihan vain pöydällä, jotta muistan juoda tarpeeksi vettä. Nyt olen myös lukenut, miten hyvää sitruunavesi tekee, joten koitan panostaa muutamiin sitruunaviipaleisiin vesikarahvissa muulloinkin kuin kauniissa kattauksessa.

Söimme ison Raami-kulhollisen salaattia, jossa oli torilta ostettuja vihanneksia – salaatinlehtiä, retiisejä, tomaatteja, kurkkua, kevätsipulia jne. Lisukkeena oli juureen leivottua maalaisleipää. Lämpimän lounaan muodosti miehen meille tekaisema pinaattimunakas – se oli muuten herkullista.

Munakkaasta vielä sananen, nimittäin opin Häneltä sen hauduttamiseen oivan niksin. Kannattaa lisätä paiston loppuvaiheessa pannulle vettä munakkaan alle ja nostaa levyn lämpöä hetkeksi. Vesi estää munakkaan pohjaan palamisen ja kun laittaa kannen päälle, vesihöyry myös kypsentää munakkaan tasaisesti myös päältä.

Lounaalla nautittiin myös lasilliset pirskahtelevaa luomuroseeta, tietysti Raami-sarjan yksinkertaisista viinilaseista. Minulla on punaviinilasikoko, mutta se sopii toki mille viinille tahansa. Raamin viinilasit ovat maltillisen kokoisia, mielestäni juuri siksi ne ovat niin mukavia käyttää.

Odotin myös tosi paljon aamupalapöytähetkeä. Koska minusta on mitä ihaninta viettää kiireetöntä pitkää aamiaishetkeä, syödä rauhassa, hörppiä liikaa kahvia ja tietysti jutella. Tällä hetkellä kiinnostaa taas perinteinen kahvikuppimalli. Raami-sarjan kahvikupit lautasineen ovat meillä melkein aina pesukoneessa – niitä on ehdottomasti hankittava lisää, sillä neljä kuppia ei näytä riittävän mihinkään, koska ne ovat osoittautuneet meidän molempien lempparikahvikupeiksi ja koska meillä juodaan usein kahvia. Ja onhan se ihana kattaa vieraspöytään “tassilliset” kupit, niissä on jotenkin astetta juhlavampi fiilis. Näissäkin on pakko kehua muotoilua, kuppia haluaa suorastaan pitää kädessä kahvista nautiskellessa.

Aamupalapöytään katettiin vihreät Raami-juomalasit. Ne muuten sopivat sattumalta hyvin rosmariinin kanssa yhteen – maltillinen pääsiäistunnelma syntyi pelkän värin avustuksella. Rosmariinissa törrötti yksinäinen lasten koristelema pajunkissa. Virpomispäivänä olin Pariisissa, mutta joku lapsi oli silti sujauttanut meidän oveen yhden höyhenin koristellun oksan. Sujautin sen rosmariiniruukkuun pääsiäiskoristeeksi.

Aamupalapöydästä löytyi raikkaita vihanneksia, juurileipää, marjoja ja luonnonjogurttia. Ihailin sitä, miten hyvin Teema-sarjan kipot sopivat täydentämään Raamin osia.

 

Ruokatilassa on ihan erilainen tunnelma myös mustien ruokailutuolien ansiosta. Tykkään paljon valkoisista astioista ja tammipöydästä, mustat tuolit kyllä ryhdistävät nuo pehmeät sävyt kivasti.

Me kirjaimellisesti istuttiin aamiaispöydässä tuntitolkulla. Tunnelma on minulle tärkeää ja tietysti sitä luovat ihmiset, mutta visuaalisena tyyppinä siihen vaikuttaa myös puitteet. Minusta lainaus Iittalan sivuilta summaa yhteen hyvin myös oman ajatukseni ihanista ruokailuhetkistä

Muistamme pitkään tunnelman, joka luo puitteet yhteisille hetkille, jolloin kokoonnumme ruokapöydän ääreen nauttimaan hyvästä ruuasta ja toistemme seurasta. Tämän prosessin tuloksena syntyi uusin kattaussarjamme Raami, joka inspiroi meitä luomaan arjesta paremman.

Kevät on täällä ja kesäkin tulee pian, silloin perinteisesti vietetään enemmän kuin koskaan aikaa perheen, ystävien ja sukulaisten kesken. Nautitaan niistä hetkistä ja niiden suunnittelusta!