Category

matkat

Category

Lontoon matka oli superkiva! Meillä oli hyvä tuuri kaiken suhteen, sää oli mukava, hotelli ihana ja muutenkin kaikki sujui sutjakkaasti. Olimme matkalla tiistaista perjantaihin, se on mielestäni aika sopiva pituus kaupunkilomalle. Tässä ajassa sai rauhassa kierrellä ja fiilistellä, mutta ei ennättänyt vielä väsyä suurkaupungin hektisyyteen. Lontooseen on lyhyt lento ja me valittiin menoajaksi aamupäivä ja paluuajaksi ilta. Näin matkustuspäivinäkin ennättää tehdä jotakin, mutta ei ole ihan väsynyt liian aikaisen lähtöherätyksen takia.

Itse kävin viimeksi vajaa pari vuotta sitten Lontoossa, toisella on pidempi aika käynnistä. Meillä ei ollut etukäteen mitään tavotteita tai suunnitelmia (kuten meillä ei yleensäkään ole), intuitiolla mentiin. No okei, Skygardeniin oli varattu liput etukäteen – sen opin viime reissulta.

Kuten kerroinkin aikaisemmassa Lontoo-postauksessa: Hotellisuosituksia Lontooseen, valitsimme majoittua Shoreditchiin, joka on aika ”hip” alue. Meidän hotellivalinta oli Ace Hotel Shoreditch ja siihen olimme oikein tyytyväisiä. Saatiin sattumalta vielä upgreidaus huoneeseen. Hotelli oli kivalla sijainnilla ja siellä oli elämää ympäri vuorokauden. Kappas, en muistanut ottaa yhtään stillikuvaa huoneestamme – kuvasin sitä vaan Instagramin Storyihin.

Yksityiskohdat kaikkialla

Lontoossa yksi kivoimmista asioista on vaan fiilistellä yksityiskohtia, mitä hassuimpia. Itse koen saavani tällaisesta valtavasti inspiraatiota kaikkeen tekemiseen. Joka puolella ihasteltiin mielenkiintoisia materiaaleja ja väriyhdistelmiä- kuten katujen graffitit, talojen värit, laatoitukset ja kivipinnat. Käytiin paljon erilaisissa kaupoissa – ei ostamassa mitään, vaan katsomassa sisustuksia ja tunnelmia.

skonssia oli pakko maistaa, tämä Albionin oli aika kuiva

kaikilla kaupunkilomilla tulee syötyä todella paljon vehnäjauhoja

meidän hotellin pieni kahvila, täällä oli supermukava palvelu

Pulla ja leivonnaiset

Mikä siinä on että kaikilla kaupunkilomilla tulee syötyä todella paljon vehnäjauhoja; vaaleaa leipää, pullaa, kakkuja. Täälläkin olin monessa paikassa nenä kiinni leivosvitriinissä, pullaparatiisi. Tai ainakin siihen saakka kun (onneksi vasta viimeisenä päivänä) nähtiin pyöräkaupan takapihalla erään leipomon takahuoneeseen, jossa oli ovi suoraan auki pihalle ja vastapaisteut leivonnaiset kärryssä oven edessä. Siellä oli yhdellä pululla oikea pullaparty – hän herkutteli sydämensä kyllyydestä viinereillä. Ei tehnyt sen jälkeen mieli pullaa.

Meidän huoneen hintaan ei kuulunut aamiaista ja käytiinkin nauttimassa se läheisessä ketjussa, Pret A Mangerissa, useimmin. Helppoa ja nopeaa. Syötiin puuroa, toasteja ja aina pain aux raisins – miten se muuten oikein lausutaan, hävetti aina tilata sitä lausumisen takia. Tuosta rusinapullasta vielä, onneksi sitä ei saa kovin helposti täältä…

Skygarden

Viimeksi Lontoossa Maijan kanssa, ei oltu tajuttu varata etukäteen Skygardeniin lippuja, joten nyt olin viisaampi ja varasin liput ennen matkaa. Monessa paikassa on hehkutettu Skygardenia ja odotinkin innolla millaista siellä on. Jonoa oli ensinäkemältä paljon, mutta se veti kyllä nopeasti. Sisään pääsy oli helpompi kuin odotin. Meillä sattui hiukan sumuinen sää juuri tuohon kohtaan, mutta näköalat olivat tietysti hulppeat. Yllä olevan kuvan olen ottanut zoomilla. Mutta muuten en kyllä voi mitenkään hehkuttaa tätä paikkaa. Se oli kolkko ja ravintolan hinnat todella kalliita – GT 15,80 puntaa… Toisaalta, ei me sinne mentykään syömään tai juomaan – joten suosittelen tätä pelkästään näköalafiilistelyyn.

tällaiset lasipurkkeihin luodut istutukset ovat nyt aika pop, näitä näkyi monessa paikassa
tätä Anissa Kermichen ”peppuvaasia” näkyi paljon design-liikkeissä

Pikkukaupat

Miten ihana oli kiertää eri kaupungin osissa pieniä putiikkeja. Kaikissa oli iloinen palvelu, vaikka emme mitään ostaneetkaan. Aesopilla käteen lykättiin heti lämpimät kupposet teetä ja juteltiin ystävällisesti, vaikka kerrottiin, että ollaan juuri lähdössä koneeseen käsimatkatavaroilla, että isot lotionit eivät nyt tule kyseeseen. Kauppojen persoonallisten sisustusten lisäksi mieleen jäi ehdottomasti rento ja iloinen palvelu.

Ruoka

Tällä kertaa emme aikoneet satsata kalliisiin illallisiin, vaan oli päätetty syödä missä sattuu sopivalla hetkellä. Pari kertaa käytiin syömässä pubissa perinteinen fish and chips (okei otin kalan sijaan paneroitua halloumia) ja ekana iltana hotellin vieressä olevassa italialaisessa pitseriassa, jossa nautittiin avotulella paistettua herkullista pitsaa. Viimeisenä iltana ei jaksettu etsiä mitään ja päädyttiin ihan meidän hotellissa olevaan Hoi Polloi -ravintolaan – se olikin tosi kiva. Sisustus oli elegantti, palvelu rennon mukavaa ja ruoka hyvää. Toinen söi hampurilaisen ja minä risoton.

Noin muuten Lontoossa on vaikka mitä ruokapaikkoja, varmasti jokaiselle jotakin. Itse koen, että Lontoo on matkailijalle helpompi ruoan suhteen kuin vaikkapa Pariisi – siellä en ikinä onnistu löytämään kovin helpolla kivaa ruokaa.

Istuttiin myös vähän väliä johonkin kahville tai oluelle – se on ehdoton must tietysti Lontoossa. Pubit ovat ihania ja niissä on ihan oma fiiliksensä.

koko matkan asu oli tässä – kuuma tuli (tämä sininen ovi on kuulemma Notting Hill -elokuvasta kuuluisa)

Notting Hill

Teimme matkan aikana piipahduksia metrolla eri kaupungin osiin. Notting Hillissä en ollut käynyt nuoruusvuosien jälkeen, joten oli kiva piipahtaa ihastelemassa tätä erityisen viehättävää kaupunginosaa. Täällä kieltämättä oli tosi nättiä, kelikin suosi – aurinko paistoi ja oli oikein lämmintä. Ainoa miinus tälle kaupungiosalle tulee lukuisista rihkamakaupoista ja kojuista. Muuten koimme että paikkana Shoreditch esimerkiksi on paljon kiinnostavampi.

Sekalaisia huomioita

  • metrossa oli todella kätevä matkustaa kun matkan sai maksettua sirukortilla, kortti piipattiin mennessä ja lähtiessä portilla – korkein päiväveloitus keskustan alueella oli 6 puntaa
  • meillä ei ollut yhtään käteistä (puntia) silti pärjättiin oikein hyvin, lähimaksu toimi joka paikassa
  • kannattaa varata etukäteen liput nähtävyyksiin ja museoihin
  • jonoja ei kannata pelätä, ne liikkuvat nopeasti
  • kaikkialla oli tosi kuuma sisällä – kannattaa huomioida tämä vaatetuksessa
  • hinnat olivat meistä hitusen edullisempia kuin Suomessa
  • ruoka-allergiat oli huomioitu esimerkillisesti kaikkialla (merkinnät ja kyselyt), tämä on harvinaista
  • jos pidät ylellisestä fiiliksestä hehkuttamani Shoreditch ei ole sinun paikkasi (kokeile Paddigtonin tai Kensingtonin alueita)

Kaikenkkaikkiaan matka oli ihana ja innostava. Varmasti unohdin kertoa vaikka mitä reissulta. Meillä ei myöskään ollut kameraa mukana, mutta kännykällä oli ihan näppärä napsia kuvia. Tosin kieltämättä myönnän, että jos olisi ollut ihan oikea kamera, kuvia olisi tullut otettua huomattavasti enemmän.

Nyt on taas hyvä hetki nauttia kotimaasta jonkin aikaa. Vaikka ulkomailla käyminen on kivaa, pyritään kuitenkin tekemään matkoja harkitusti.

Talvilomamatkakohde alkaa olla paketissa, pienen (tai oikeastaan pitkän ja kärsimättömän) pähkäilyn tuloksena päädyttiin kaupunkipyrähdykselle Lontooseen. Storyjen puolella matkajuttuja on pohdittu myös teidän kanssa, kiitos kaikille osallistumisesta ja hyvistä vinkeistä ja ideoista.

Lontoo valikoitui tällä kertaa muutaman yksinkertaisen syyn takia; tammikuun sääennusteiden mukaan siellä on parempi ennuste kuin monessa muussa vaihtoehdossa, lyhyellä lomalla kylmään vuodenaikaan ei halua liikaa ulkoilupainotteista kohdetta, muutaman päivän vierailulle tutumpi paikka on helpompi.

Hipsterimeininkiä toivotaan kuulemma

Mietittiin mitä halutaan tammikuussa kaupunkilomalta, kysyin miehen toivetta; hän vastasi että hipsterimeininki. Sopii mulle ja sitä on Lontoossa. Erityisesti itse pidin Shoreditchistä, siitä voit lukea edellisestä reissupostauksesta, kun oltiin Maijan kanssa Lontoosaa pari vuotta sitten. Niinpä valittiin hotelli tuolta kaupunginosasta. Lyhyellä visiitillä on mieluista olla lähellä sitä aluetta missä haluaa hengailla eniten. Päädyimme hyvistä hotellivaihtoehdoista tällä kertaa Ace Hotelliin.

Kyselin teiltä tosiaan kivoja hotellivinkkejä Lontooseen ja koska oli niin monta kivaa vaihtoehtoa kokosin joitakin niistä tähän postaukseen avuksi teillekin. Meitä innosti eniten modernin tyyliset hotellit, joten nämä on poimittu sillä otteella, joskin joukossa on myös perinteisempää hienostuneisuutta.

Lontoon hotellisuosituksia

The Ace Hotel Shoreditch

The Hoxton Hotel

Nobu Hotel Shoreditch

The Curtain

The Pilgrim

The Hilton Bankside

Sea Containers London

Claridge’s

The Laslett

Vitsit mikä valinnan vaikeus, kun moni noista hotelleista näyttää aivan ihanalta. Tähän postaukseen saa vielä kommentoida mielellään jos teillä on näistä kokemuksia tai muita aivan ihania suosituksia. Vaikka hotellissa ei usein matkalla vietäkkään paljon aikaa, on silti ekstrakiva jos se on inspiroiva ja ihana. Tämä tuli juuri erityisesti mieleen viimeaikaisista hotellikokemuksista täällä kotimaassa. Nimittäin ollaan yövytty Helsingissä muutamissa hotelleissa ja on tullut molempia fiiliksiä – hyviä ja huonoja.

Muutama asia joita itse pidän hotellissa erityisen tärkeinä:

  • siisti yleisfiilis, silloin tulee tunne että asioista pidetään huolta – valitettavasti kovatasoisessakin hotellissa voi huomata nuhruisen yleisilmeen, joka laskee välittömästi tunnelmaa
  • valaistus, etenkin hotellihuoneessa – erityisen epämiellyttävä on tummasävyinen huone, jossa on ainoastaan pistemäisiä kirkkaita valospotteja, pehmeys valaistuksessa on valttia hotellihuoneessa
  • rento ja iloinen palvelu
  • aamiaisen tunnelma, mielestäni tässä voisi parantaa monessakin tapauksessa ja keskittyä tarjoilemaan ehkä jopa vähemmän mutta parempaa – en niin itse välitä pakastetuista lämmitetyistä croissanteista tai viinereistä jne.

Hotellin ei tarvitse olla aina luksus, jos se on siisti ja toimiva niin viihdyn oikein hyvin. Sellainen oli esimerkiksi minun ja Maijan Lontoon hotelli. Ei mikään erityisen ihana, mutta toisaalta siinä ei ollut mitään moitittavaakaan.

Mitä odotan kaupunkilomalta tammikuussa? Sitä olen pohtinut, nimittäin kun viimeksi olin maaliskuussa Lontoossa, oli aika jäätävän kylmä tuuli ja ulkona ei ollut kovin ihana vaellella pitkiä matkoja. Niinpä haaveilen lyhyistä kävelymatkoista, ihanista kahviloista ja ruokapaikoista (plus viihtyisistä pubeista). Kivoista putiikeista, ison tavaratalon ihmettelystä (vaikka tiedän että hetken jälkeen siellä tulee ähky), eri kaupungin osien tunnelmien ihailusta – yleisestä fiiliksestä. Tunnustan että ei kumpikaan olla mitään nähtävyyksien tai kulttuurin intoilijoita.

Viime vuonna ei tullut matkustettua lentäen kuin Pariisiin, selkeästi enemmän lentomatkoja tuli taas edellisenä vuonna. Kotimaan matkailu on myös sellainen mitä täytyy alkaa harrastaa enemmän. Mutta moni kohde on sellainen, että niitä tutkii mielummin lämpimämmällä kelillä. Ainakin innostuslistalla on kotimaassa Kuopio ja Porvoo. Euroopassa Lissabon, Praha, Slovakia yleensäkin ja Amsterdam.

Ihan pian pääsette sitten lukemaan matkan tunnelmia! Sitä ennen voitte lukaista läpi parin vuoden takaiset Lontoon fiilikset alla olevista linkeistä.

Lue aiemmat Lontoo-postaukseni tästä:

LONTOO – KAUPUNKILOMAN SUOSIKKIJUTTUJA

LONTOO – HERKUTTELUA SHOREDITCHISSÄ

LONTOON TERKUT

Huih, Pariisista on kotiuduttu jo sunnuntaina. Tämä viikko alkoi kuitenkin töissä niin hektisesti, etten ole ennättänyt tänne blogin puolelle ollenkaan. Matka oli mitä ihanin, tietysti kun perheen kanssa oltiin yhdessä. Kohokohta oli isän, Juhani Melenderin, taulujen ihastelu Pariisin taidemessuilla. Napsin sieltä niin paljon kuvia, että koostan niistä oman (todella pitkän) postauksen. Nyt huikkailen lähinnä ensimmäiset matkakuulumiset.

Arvasin varautua Pariisin viileään tuuleen ja valitsin matkatakiksi vuorellisen villakangastakkini. No, olisin ehkä valinnut ihanan Nanson takkini, mutta kun äidillä on samanlainen niin en halunnut olla tekstiilikaksonen, heh. Mutta kiittelin lämmintä takkia, sillä oikeasti välillä oli tosi viileä kun kuitenkin kaupungilla tuli käveltyä paljon. Matkalle valitsen myös tarkkaan laukun, tuo Chanel on luottokaverini kaupunkilomilla, sillä siinä on kompaktisti tilaa, joten kaikki mitä kantaa mukana löytyy helposti pienistä lokeroista. En halua kaivella laukkua liikaa suurkaupungissa, lompakon, passin, puhelimen ja metrokortin on löydyttävä saman tien.

Vanhempani ovat joskus vuosia sitten käyneet Pariisissa, mutta siskolleni Suville tämä oli eka Pariisin visiitti. Koitinkin pikaisella aikataululla esitellä kaikki tärkeimmät tärpit. Yksi niistä on Pariisissa katukahvilassa istuskelu tottakai. Oltiin kuvienottohetkellä aikaisin liikkeellä ja Madeleinen aseman ympärillä oli vielä hyvin rauhallista.

Suvi halusi ehdottomasti nähdä Eiffel-tornin, joten se valikoitui perinteiseksi nähtävyyskohteeksi. Lauantain seikkailupäivänämme sattui olemaan jokin mielenosoitus, jonka takia kaikki keskeisimmät metroasemat nähtävyyksien kohdalla oli suljettu. Mutta päräytimme taksilla Eiffelille ja kävelimme siinä ympäristössä ihailemassa huikeaa monumenttia. Tänään ollaankin saatu lukea uutisista että toinen monumentti, Notre Dame, palaa raivokkaasti. Sitä ei tällä kertaa käyty livenä katsomassa, olisi kannattanut, koska nyt se on tuhoutunut pahasti. Mielenosoitusjärjestelyt vaikuttivat myös Tuileriesin puistokävelyymme, autoliikenne oli suljettu puiston ympäriltä ja saimme pällistellä aika erilaisessa fiiliksess kuin yleensä. Aurinko lämmitti ja oli ihana kävellä, auringossa viileä tuulikaan ei häirinnyt liikaa.

Hassua millaista oli parin vuoden jälkeen palata Pariisiin ihan erilaisissa tunnelmissa tällä kertaa mitä yleensä. Välillä kun napsin kuvia, tuli sellainen olo, että mä oon jo ottanut kaikki nämä kuvat niin moneen kertaan. Tietokoneen kovalevyasemalle on kymmenen vuoden säännöllisen Pariisin reissailun tuloksena kertynyt niin valtava määrä erilaisia kuvia sieltä. Vaikka en enää entisenlaisia Pariisin reissuja tule kokemaan, riittää kaupungissa aina ihasteltavaa ja fiilisteltävää, on se niin huikea paikka.

Meillä oli vähän aikaa sitten aivan ihana viikonloppuloma Helsingissä. Siitä taisi tulla joulukuun alun perinne, sillä oltiin myös viime vuonna samaan aikaan minilomalla Helsingissä. Tuollaiset pienet kaupunkipyrähdykset ihan täällä kotimaassa tekevät arjen lomassa tosi hyvää. Nyt oli ohjelmassa Shinedownin konsertti lauantai-iltana, mutta muuten pelkkää kaupunkihaahuilua. Joulukuun alku on tunnelmallista aikaa, joka paikassa on jouluvaloja ja jouluisia tuoksuja ja tunnelmia.

Tällä kertaa päätettiin satsata hotelliin pikkuisen enemmän. Olin ihaillut St. George-hotellia siellä käydessämme – yötä ei olla oltu, mutta vierailtiin aiemmin drinksuilla siellä. Oltiin kyllä tosi tyytyväisiä että valittiin tämä hotelli, sillä se oli niin ihana. Napattiin hiukan kuvia hotellihuoneesta, koska siellä oli niin monta ihasteltavaa asiaa.

Tykkään siitä miten voimakkaampia mausteisia värejä on yhdistelty keskenään ja täydennetty niillä savuisen utuista neutraalia taustaa. Tässä on hyvä esimerkki, että näyttävämmätkään värit eivät tee sisustuksesta räikeää, kun niitä on käytetty harkiten ja nyanssit sopivat yhteen. Vaalea tammi sopii pehmentämään yksivärisiä pintoja. Ja tietysti tuo hulppea villamatto luo tilaan kutsuvaa tunnelmaa.

Hotellin taidevalinnat ovat osuneet nappiin. Ihastelin tuota grafiikkatyötä, miten paljon aito taide antaa eloa kaikkeen. Työ on Ernst Mether-Borgströmin, joka on mielestäni yksi mielenkiitoisimmista taiteilijoista. Sillä tiedättehän viehtymykseni moderniin selkeään taiteeseen.

Huoneen kirjoituspöydällä oli pino inspiroivaa luettavaa. Kevyt tamminen pöytäryhmä oli tosi viehättävä. Valaisimen messinki raikastaa puista ryhmää.

Kaikista eniten ihailin hotellihuoneen kiintohyllystöä. Mietin, miksei tuollaisia suunnitella enempää koteihin. Varmasti seuraavaan kotiin suunnitellaan jotain vastaavaa. Tässä oli kätevät liukuovet, joiden taakse telkkari piiloutui. Vielä jos hyllystön maalaa seinän sävyyn, se uppoutuu ihanasti sisustukseen. Tässä on aika klassinen malli listoituksineen, mutta samaan tyyliin voisi suunnitella ihan moderninkin kiintokalusteen. Itse asiassa olen joskus suunnitteluasiakkailleni sellaisia piirtänyt. Ja myös hei, miksei tällaista systeemiä käyttäisi keittiössä. Oikein odotan että pääsen suunnittelemaan johonkin kohteeseen keittiöön tällaista kustomoitua ratkaisua.

Miten ihana ele vastaanotosta; piccolo toi ovellemme pienen rasian käsin tehtyä suklaata. Ennätimme kylläkin nauttia nuo herkut vasta kotona, mutta voi miten hyvää Chjocon suklaa oli.

Kylpyhuone oli tietysti ylellinen, olikohan laatoitus kalkkikiveä. Valkoiset kylpytakit ja tohvelit ovat tietty vakiovarusteena, sillä St. Georgessa on myös spa-osasto – harmi ettei ennätetty siitä nauttia. Ensi kerralla varmasti, sitten varataan enemmän aikaa pelkkään hotellissä oleiluun.

Oli ihan superihana viikonloppu ja nautittiin täysin siemauksin kaikesta. Hotelli maksettiin itse, mutta sain pienen pressialennuksen. Tämän jutun olen kirjoittanut ihan vapaaehtoisesti omasta halustani.

Palataan hetkeksi takaisin Kööpenhaminan matkaamme, lupasin palata reissun design-antiin erikseen, joten tässä keskityn pohdiskelemaan sisustusinspiraatioita tuolta matkalta. Olin niin odottanut pääseväni skandinaavisen designin maailmaan, paitsi putiikkien, myös ravintoloiden ja liikkeiden osalta.

Ensimmäinen sisustusliikevierailu oli Illums Bolighus. Sielllä meillä vierähti paljon aikaa, varmasti ainakin pari tuntia. Oli ihan mahtava päästä hypistelemään tuttujen valmistajien tuotteita. Tottakai mielessä oli myös ideoiden etsiminen omaan liikkeeseen, meillä kun myydään paljon samoja juttuja. Pakko sanoa että paikka oli vaikuttava ja tavaraa oli todella paljon. Mutta minulle tuli hiukan ahdistus jo jossain kohtaa – piti ihan pinnistellä että jaksoi käydä läpi koko myymälän. Tällainen tavaratalomainen kokonaisuus on varmasti paras kun etsii jotain tiettyä, mutta kun haluaa etsiä inspiraatiota ja visioita, ei minusta siihen intohimoon täällä ollut vastausta.

Tavaratalomaisissa esillepanoissa ei tule erityisesti kutsuvaa fiilistä. Lisäksi paikat tuppaavat olemaan enemmän tai vähemmän hujan hajan, mikä on ymmärrettävää kun ihmismassat kulkevat tutkimassa tavaroita, kukaan ei ennätä kulkea koko ajan perässä järkkäilemässä paikkoja.

Onneksi meitä molempia kiinnostaa yhtä paljon kierrellä tällaisia kohteita ja katsella juttuja, olisi meinaan aika kidustusta jos jompi kumpi ei innostuisi aiheesta. Sellaisessa kombossa suosittelen vähemmän kiinnostunutta käymään välikahvilla. Sillä todellinen sisustusintoilija ei väsymyksestään huolimatta malta lopettaa tutkimusmatkaa kesken.

Sisustustavaratalosta siirryimme Hay Houseen, joka sijaitsi ihan samoilla nurkilla. Kontrasti olikin suuri. Huokaisin ihastuksesta sisälle saavuttuamme. Kokonaisuus oli harmonian perikuva. Kaikki oli siistiä, kauniisti aseteltua, inspiraatiota oli joka puolella. Nekin Hayn tuotteet joihin kenties on tullut ähky, näyttivät täällä hurmaavilta. Tila oli kovasti kodinomainen. Täällä myös oli mahtava päästä katselemaan sellaisia Hayn tuotteita joita meillä ei ole ollut esillä myymälässä. Tuli monta hyvää ideaa omiin sisäänostoihin.

Tästä kontrastista innostuneena analysoinkin sitä mitä ehkä itse ja luultavasti aika moni muukin hakee sisustusliikkeistä tänä päivänä – nimittäin fiilistä ja visuaalista inspiraatiota. Harmi muuten että Hay Housesta ei ole kuin nuo pari kuvaa. Nimittäin ajattelimme mennä sinne uudelleen ajan kanssa, koska meillä meni ensivilkaisulla aika nauttimiseen, eikä kuvaamiseen. Mutta lopulta emme kuitenkaan sitten menneet sinne toista kertaa.

Toisena päivänä vierailimme Fritz Hansenin myymälässä. Heidän messuosastoitaan olen aina fiilistellyt – sillä kokonaisuudet on niin taiten rakennettu värejä, yksityiskohtia ja tunnelmaa myöten. Tämä liike oli aivan ihanan inspiroiva myöskin. Eri tyylinen kun Hay, joka oli kepeän raikas ja ehkä hitusen enemmän trendikäs ja yllättävä. Täällä taas fiilis oli ajaton, klassinen ja kotoisan lämmin.

Pehmeä ja harmoninen väriskaala, viherkasvit ja sinne tänne luodut ihanat asetelmat tekivät myymälästä niin kodikkaan. Tällaista tunnelmaa haluaisin Koodiinkin, mutta ehkä hitusen kepeämmällä otteella. Ollaankin tehty aivan mielettömän ihania sisäänostoja ja nyt odotellaa että saadaan kaikki syysuutuuden muutaman viikon päästä hyllyille.

Mutta tuossa kolmessa kohteessa olikin meidän sisustusliikevierailut. Kävimme tosin hotellin lähellä sijaitsevissa muutamissa keittiöliikkeissä, mutta emme oikein löytäneet enempää sisustuskauppoja meidän reittien varrelta. Se onkin vähän yllätys. Mutta nyt kommenttienne perusteella ymmärsin, että Köpis on levittäytynyt laajalle alueelle, joten sisustusintoilijan paratiisi tässä kaupungissa lienee jossain muualla kuin näillä perinteisillä keskustan alueilla. Niin että kertokaahan missä – osataan seuraavalla Kööpenhaminan matkalla taa vähän paremmin löytää niitä ihania paikkoja.