Category

omat vaatteet

Category

Hellou arkiviikko ja sadeaamu. Minusta tuntuu, että aloitan täällä blogissa usein uuden viikon jonkinlaisella asupostauksella. Siitähän voisi tehdä vaikka epävirallisen kaavan. Muutenkin uskon kaikenlaisiin kaavoihin ja konsepteihin. Ihmisen on helppo olla kun on jonkinlaiset suuntaviivat. Tietää jokseenkin mitä tuleman pitää missäkin. Mitä olette mieltä – teettekö te itsellenne suuntaviivoja.

Oma pääkoppani toimii tärkeimpänä kalenterinani. En tiedä miten, mutta onnistun aika hyvin pitämään aikatauluni kasassa katsomatta kalenteriini. Toki talletan kaiken myös kirjalliseen muotoon, sillä välillä on hyvä nähdä menot ja deadlinet yhdellä silmäyksellä. Nyt katson tätä ja ensi viikkoa – molempina on tiedossa Helsinki-päivät. Keskiviikkona suunataan mm. Habitareen kurkkaamaan sisustusjuttuja.

Sisustusjutuista tuli mieleeni; esittelin Instagramin Storyssa asiakkaalleni tekemää sisustuskonsultaatiota ja olitte siitä innoissanne. Myös siitä kun kerroin vähän työstäni, muustakin kuin tästä mikä täällä näkyy. Teen siis tilauksesta sisustuskonsultaatioita, suunnitelmia, järkkäilyjä, somistuksia – tai ihan mitä vaan koti tarvitsee.

Moni kyseli tuohon kohteeseen valitsemastani valaisimesta ja sain siitä idean, voisin tehdä välillä kanaviini jonkinlaisia “sisustusnostoja”. Nytpä minulla onkin jo työn alla ensimmäinen juttu liittyen tähän.

(paita Karen by Simonsen*saatu Vilona Storesta / farkut Nudie / villatakki Selected Femme /

laukku Marimekko*saatu / tossut Superga*saatu)

Ideointi, se on vahvasti nyt työpöydälläni – enkä pistä pahakseni, sillä se on ihan lempihommaani. Viikonloppuna sain myös intoa päivittää Instagram-tililleni (@anne_muotimielessa) tarinoiden kohokohtia kategorioittain. Sieltä nyt löytyy esimerkiksi meidän kotikierros. Tämä erityisesti teidän pyynnöstänne, nyt sitä pääsee kurkkaamaan rauhassa. Päivitän siten taas kierroksen kun saan luotua kotiin syysilmettä. Mutta on kätevä tallentaa suosituimpia tarinoita muistiin katseltavaksi. Käypä kurkkaamassa.

näissä kuvissa on jotenkin tosi hyvin syksyn harmaus vangittuna; sameaa, sateista ja hämärää

Tuo viimeisen kuvan pöllähtänyt ilme kuvaa vähän viikon alkua. Pöppörö olo leppoisasta viikonlopusta ja suuri into tarttua tämän viikon haasteisiin. Niin, pakko myös sanoa sananen vaatteista – koska syksy ja pukeutumisinto.

Kuvien mustat pillifarkut ovat ikuisuuden vanhat. Minä ihastun aina tähän aikaan vuodesta taas uudelleen mustasta. Ehkä se sopii nyt vielä paremmin, kun hiukset eivät ole ihan vaaleat. Olen muuten tosi tyytyväinen tuohon hiusväriini, nyt ei ole huolta juurikasvusta. Ja hei, koska farkut ovat juuri nyt (villapaitojen lisäksi) se kiinnostavin syysvaate, niin löysin viime viikolla aivan ihanat uudetkin farkut. Esittelen ne kun ennätetään ottaa asukuvat.

Kivaa viikkoa!

 

 

Miten ihanaa että saadaan vielä nauttia “puuvillamekkokeleistä”. Palattiin sunnuntai-iltana Kokkolasta ja voi miten kiva oli taas viettää muutamia päiviä perheen parissa. Ennätettiin lepäillä, mutta myös tehdä kaikenlaista pientä kivaa. Perjantaina käytiin siskon kanssa Juthbackan kuuluisilla markkinoilla. Olin aina halunnut käydä siellä ja olihan se kokemus. Tavarakojuja ja ihmisiä oli hurjan paljon, sääkin oli kivan lempeä. Tavaraa tosin oli ähkyksi saakka, seassa paljon merkillistä romua. Mitään ei sieltä ostettu, jollei liian monta metriä lakua lasketa ostokseksi.

Tietysti kävimme myös ihastelemassa Villa Fregattia, mökki oli taas edistynyt huimasti. Täytyi myös napata ihanasta rannasta muutamia kuvia. Alkuillasta oli kaunis pehmeä aurinko ja ihan pieni vesisadehintu. Kevyellä puuvillamekolla kuitenkin tarkeni loppukesän illassa. Ihastelin huojuvia kaisloja, tuumin, että täytyy kotiinkin käydä ennen kesän loppua vielä noukkimassa jostakin muhkea heinäkimppu.

Lauantai-iltana suunnattiin katsomaan Kokkolan iltaelämää ystäväni seurassa. Meillä olikin tosi hauska ilta. Naurua piisasi. Nytpä on vuosikymmenen jälkeen tullut käytyä iltamenoissakin Kokkolassa. Sitten tietenkin autettiin vanhempiani muutamissa pikkujuituissa ja nautittiin taas liikaa syömisiä – tyypillinen vierailu vanhempien luona. Sunnuntai-iltana kotiin ajellessa oli kyllä levännyt olo.

Kuvien valkoinen puuvillamekko on Gina Tricotista

Muuten tämä viikko on alkanut täällä ystävien näkemisellä ja töihin tarttumisella. Pientä flunssaakin olen tässä parannellut. Niin ja käväisinpä kampaajallakin ja hiukset ovat nyt aika ruskeat. Onpa jännittävää vaihtaa pitkästä aikaa hiusväriä. Täytyy vähän totutella.

Tänään olen linnottautunut tiiviisti työpöydän ääreen, eilen saatoin istua tyttöjen kanssa neljä tuntia terassilla auringossa, sekin virkisti mieltä, nyt jaksaa puurtaa yksin tämän työpäivän.

Aurinkoista viikkoa!

 

 

Eilen oli jotenkin tosi ihana päivä. Sellaiseen ei tarvita mitään erityistä, vaan hyvä fiilis ja tunne, että kaikki onnistuu. Meillä on siis kesäloman viimeinen viikko meneillään ja vaikka itse olen hoitanut tässä hitusen työhommia samalla, ollaan otettu rennosti täällä kotona. Eilen käytiin kaupungilla hoitelemassa asioita ja napsittiin samalla päivän asustani kuvia. Hyvä fiilis vaan lisääntyi kun asukuviin löytyi sattumalta ihana spotti ja kaikki palaset loksahtelivat erityisen hyvin paikalleen; kuvaaja, valo, lokaatio ja minun rentoutunut olemus, asukin vielä oli erityisen mieleinen. Olen kyllä superonnekas kun kotoa löytyy lempikuvaaja.

Vietiin isän teos Turun taidelainaamoon, joka sijaitsee ihanassa vanhassa korttelissa Tuomiokirkon vieressä. Vanhojen talojen luoma tunnelma ja sisäkorttelin pehmeä valo yhdessä loivat todella kauniit puitteet asukuvaamiselle. Ihastuin noihin lämpimän keltaisiin seiniin, kuviin tuli niiden ansiosta aivan ihastuttava valo ja pehmeys.

Kuvausasukin on erityisen mieluinen; Nanson pehmoinen pilkkupoolopaita on aivan ihana, samoin uusi laukkuni. Tämän kesän ja syksyn villitys, leveälahkeiset farkut toimivat melkein minkä tahansa yhdistelmän kanssa tosi hyvin. Nyt on kiva ilma pukeutua, tällainen yhdistelmä toimii ilman takkiakin, eikä varvastossuissa palele jalkoja.

Tämän kesän ja syksyn villitys, leveälahkeiset farkut toimivat melkein minkä tahansa yhdistelmän kanssa tosi hyvin

(Hile-trikoopoolo Nanso*saatu / farkut Zara / Milli Matkuri -laukku Marimekko*saatu/

tossut Havaianas / aurinkolasit Komono)

Varasin muuten ensi viikolle kampaajan, kuvissakin näkyy miten hiusten juurikasvu taas kiusaa. Päätin että nyt laitan vähän tummempaa sävyä hiuksiin, minulla kasvaa niin nopeasti tukka, että tuon juurikasvun kanssa en jaksa koko ajan tapella. Onko teillä onnistuneita kokemuksia tummemmista raidoista vaaleissa hiuksissa? Minulle on joskus laitettu ja muistelen että niistä tuli ihan kivat. Haluaisin vähän lämpimämpää sävyä, ei haittaa vaikka sävy olisi enemmän punertava kuin harmahtava. Muuten ajattelin antaa pituuden olla tällainen, vähän pidempi hiusmalli kiinnostaa taas, vaikka tiedän että tappelen sen kanssa sitten paljon. Oikeastaan olen kyllä tähän olkapäille osuvaan pituuteen aika tyytyväinen.

Tänään lähdetään Kokkolaan viettämään loppua lomaviikkoa. Ihana päästä katsomaan miltä siskon Villa Fregatissa näyttää nyt. Ja ai niin, instagramissa jo mainitsinkin että ollaan tehty nyt pari kertaa pitsaa avotulella, meidän Ooni-pitsauunilla. Eilen se pitsakin onnistui ihan älyttömän hyvin. Syötiin sitä iltamyöhällä terassilla ja oli vaan niin superkiva fiilis.

Seuraathan minua instagramissa, siellä päivittelen usein niin kuvia kuin storyjakin.

Instagram: @anne_muotimielessa

*kuvissa esiintyvä Marimekon Milli Matkuri -laukku saatu pr-lahjana

Tiedän että siellä moni odottelee innoissaan esittelyä uudesta laukustani. Olin muutama päivä sitten Helsingissä Marimekon vieraana juhlistamassa uuden nahkalaukkumalliston lanseerausta. Saimme tilaisuudessa lahjaksi omat laukut, jotka vielä nimikoitiin meille. Kiitos Marimekko! Minun laukkuni on musta Milli Matkuri, jota olin jo ihaillut pressikuvista.

Tämä laukku on ihan täydellisesti minun makuuni. Olen aina rakastanut ajattomia tote-mallisia laukkuja, joita voi kantaa kädessä tai käsivarrella lyhyistä sangoista ja toisaalta joissa on myös olkahihna, että laukun saa tarvittaessa olalle tai olan yli. Tästä ei laukku enää ajattomammaksi voi mennä.

Olen nykyään onnellisempi kun minulla on vähän mutta hyviä vaihtoehtoja

 

Marimekon nahkalaukut on valmistettu italialaisesta nahasta, joka on elintarviketuotannon sivutuote. Vuori on värjätty Marimekon omassa painossa Helsingissä, ompelu tehdään Unkarissa.

Olen nykyään onnellisempi kun minulla on vähän mutta hyviä vaihtoehtoja. Omasta kaapistani olen karsinut esimerkiksi laukut minimiin. Tällä hetkellä omistan (poislukien kesän korikassit) yhden käden sormin laskettavan määrän laukkuja.

(neule by Malene Birger / farkut Weekday / laukku Marimekko*saatu /

tossut Adidas / kaulakoru Sugar*saatu)

Hiljalleen aletaan elää alkusyksyä pukeutumisessa. Neulepaidat ja paljaat nilkat ovat yksi lempiyhdistelmistäni, elokuu ja syyskuun alku taitavat olla lempipukeutumisaikaani. Hymähtelin kun tungin villapaidan korkeavyötäröisten persikan väristen farkkujen sisään. Vähän kieltmämättä tuli kuuma kaupungilla eilen. Mutta istuskelimme ulkona terassilla, niin eipä tarvinnut palella ainakaan.

Oletko sinä huokaillut Marimekon uusia laukkuja? Minusta tämä mallisto on kiinnostavinta pitkään aikaan pukeutumispuolella. Tulette näkemään tätä Milli Matkuria asukuvissa todella paljon, sillä tiedän jo nyt, että on vaikea tarttua enää eteisessä mihinkään muuhun laukkuun.

Monella alkoi arki tällä viikolla. Itse olen tehnyt työjuttuja koko kesän ajan silloin tällöin, mutta kyllä se vaan on nyt tartuttava kunnolla syksyn toimiin. Olin päättänyt että tämä viikko on pyhitetty ahkeruudelle ja töille. Niitä on kerääntynytkin tälle viikolle kivasti. Maanantaina työt alkoivatkin aika kivasti, suunnattiin Hänen kanssa yhdessä Helsinkiin hoitamaan yhdet kivat kamppiskuvaukset, jotka näette sitten ensi viikolla. Samalla saatiin viettää yhdessä ihanaa Helsinki-päivää pitkästä aikaa. Otettiin tällä kertaa rennosti kaupunkihaahuilu, vähän kuin muina turisteina. Käveltiin pitkät pätkät ja ihasteltiin kaupunkia vähän eri vinkkeleistä. Kiivettiin myös tuomiokirkon pihalle katselemaan näkymiä, miksei sinne ole tullut koskaan mentyä ennen. Monet bloggaajat kuvailevat asujaan kirkon juurella ja koska kamera oli mukana, halusin minäkin tietysti kuvat päivän asustani tässä miljöössä. Ymmärrän nyt miksi se on niin suosittu asukuvauslokaatio, valoa on helppo hallita kirkon eri puolilla ja tausta on selkeä mutta mielenkiintoinen.

(neule ja alta pilkottava pallopaita*saatu Vilonasta Minumum /

farkut ja laukku Zara /tossut Calvin Klein)

 

Käytiin syömässä  Via Tribunalissa pitsat. Olin niin kauan halunnut testata heidän napolilaisia pitsojaan, nyt oli mitä täydellisin päivä maistella niitä. Oli hyvää, mutta ehkä ei ihan niin loistavaa mitä mielessäni olin kuvitellut. Mutta usein käy niin jos odottaa jotakin tosi paljon. Nytpä on kuitenkin maisteltu nämäkin hypetetyt pitsat. Viimeksi täällä Turussa söin niin hyvää pitsaa Sergio’s -ravintolassa, että sitä oli vaikea päihittää. Missä te olette syöneet parhaat pitsat?

Olen vähän sellainen, että kun jotain kivaa on meneillään, niin unohdan päivitellä sitä someen. IG Storyja päivitän mieluiten kun olen rauhassa kotona, niin että voin keskittyä siihen. Niinpä harmittelen usein jälkikäteen, että miksen “ottanut seuraajia mukaan” päivääni. Etenkin kun nähdään ystäviä, haluan keskittyä hetkeen ja nauttia niistä. Viime aikoina olenkin saanut viettää superkivoja hetkiä kavereiden seurassa. Mainitsinko jo että Jennikin oli vierailulla meillä täällä Turussa. Pari päivää hurahti taas niin mahtavien keskusteluiden merkeissä. Saan kyllä tosi paljon energiaa ja iloa ystävistäni. Eilen puolestaan olin ajatellut kirjoitella tätä postausta, mutta sen sijaan päädyttiinkin viettämään aikaa ulkomailla asuvan ystäväni ja hänen miehensä seurassa kaupungilla. Nykyään ihmisillä on aina niin kiire ja aikataulutettu elämä, että silloin kun löytyy yhteistä aikaa on se otettava. Joskus harmittaa ettei saa kaikkia ystäviä kerralla saman pöydän ääreen. Olisi ihana järkätä kunnon juhlat. No onneksi seuraavat juhlat on taas tiedossa lauantaina, kun kokoonnutaan Hennan luo terassijuhliin.

Seuraavaksi tässä työpöydällä odottaa pino tehtäviä. Niistä en suinkaan voi laistaa; yksi sisustussuunnitelma asiakkaalle, kirjanpito, pari tarjousta ideoineen ja sähköposteja. Vähän jännittää tuleva syksy, periaatteessa oma normaali työni ei juurikaan ole muuttunut, mutta toisaalta on ihan täysin. Säännölliset työrytmit liikkeessä on ohi ja minulla on aikaa keskittyä siihen mitä oikeasti haluan tehdä.

minulla on aikaa keskittyä siihen mitä oikeasti haluan tehdä

Tulipas sekalainen teksti, minun piti vaan kirjoitella kivasta Helsinki-päivästä, mutta eksyin taas sivuraiteille. Mutta sehän blogijutuissa on ydinajatus; koen blogin olevan inspiraation ja spontaanin ajatusvirran kanava. Pyrin edelleenkin olemaan täällä intuitiolla teidän kanssa.

Että ihanaa ahkeraa viikkoa teillekin!