Category

ruoka

Category

Minusta tuntuu että sunnuntaisin toistan usein itseäni täällä blogissa. Kirjoittelen kotifiilistelyitä, niin se vaan on ollut melkein aina. Mutta niin minulla, kun varmaan monella teistäkin, sunnuntai on juurikin viikon täydellisin kotipäivä. Meillä kasaantuu usein sunnuntaiksi jonkinlaisia kuvaushommia, ollaan nimittäin kotona antoisimman valon aikaan. Tänäänkin ohjelmassa oli yhden kamppiskuvauksen tekeminen, mutta nautin nimenomaan kiireettömästä kuvausaikataulusta ja sitä se sunnuntaina on, vaikka vielä joutuukin vähän kilpajuosta valon kanssa – varsinkin jos haluaa myös nauttia pitkään nukkumisesta ja viipyilevästä aamiaisesta. Hyvin ennätettiin kuvata ja samalla nappasin myös nämä kuvat tätä blogipostausta varten.

Halusin nimittäin sanoa sanasen keittokirjoista ja parista herkustakin.

Tilasin äskettäin Hannan verkkokaupasta “Jäävuoren huippu” -salaatikirjan. Se osoittautui aivan loistavaksi. Olen ahminut kauniit kuvat ja reseptit noin päällisin puolin, mutta aion syventyä siihen pikapuoliin oikein kunnolla. Me syömme paljon salaatteja ja tuntuu että niissä tulee toistettua itseään liikaa. Oli siis kiva saada uutta näkökulmaa omiin versioihin. Nyt on fiilis, että himoitsee kaikkea raikasta – niin ruoassa kuin muutenkin.

Ollaan myös hurahduttu laadukkaaseen juureen leivottuun luomuleipään. Täällä meillä on Leipomo Gryn, josta kipaisen noutamassa välillä erityisen laadukasta leipää. Pakko sanoa, että markettien paistopisteen rapean näköiset leivät ovat usein kauniita päältä, mutta lopulta pakastuksen ja uunin kautta pöytään tuotuna aikamoista höttöä. Ei ole makua eikä koostumusta. Toista on pieteetillä käsin leivottu leipä, jonka raaka-aineet on valittu huolella. Vahva suositus laadukkaalle juurileivälle. Sitäpaitsi tällainen leipä säilyy pidempään hyvänä kuin vain sen yhden päivän.

keho huutaa oikein vitamiineja juuri nyt

Toinen herkku josta pääsee nauttimaan juuri tähän aikaan vuodesta – veriappelsiinit. Oi miten iloinen olin kun bongasin niitä hetki sitten kaupasta. Näitä pilkotaan aamiaispöytään tai sitten nautin herkusta välipalana. Yritän muutenkin syödä paljon hedelmiä, se korvaa kaikki sokerihimotusherkut. Ja keho huutaa oikein vitamiineja juuri nyt.

Keittokirjat ovat minulle aika tärkeitä. Ostelen jatkuvasti uusia, vaikka äskettäin kiikutin vanhimmasta päästä keräykseenkin niitä. Yritän pitää määrän maltillisena ja säästän hyllyyn lopulta vain antoisimmat kirjat. Oma tapani on lukea keittokirjoja kuten muitakin kirjoja, kannesta kanteen aika lailla yhteen putkeen. En välttämättä toteuta yhtään reseptiä sellaisenaan kirjasta, vaan tutkailen erilaisia makuyhdistelmiä ja tekotapoja. Imen ideoita omaan ruoanlaittooni. Tottakai nautin myös inspiroivasta kuvituksesta.

Joulupaketista tuli Tomi Björckin Australia-keittokirja. Siinä on todella ihana kuvitus ja se inspiroi hurjasti uudenlaisiin makumaailmoihin. Noin reseptien puolesta sieltä ei ole vielä ainakaan löytynyt yhtään suoraan toteutettavaa, mutta palaan noille sivuille vielä monta kertaa ja varmasti kokeilen joitakin ohjeita sellaisenaan.

Hannan keittokirja on paras jonka olen koskaan lukenut. Itse teksti ja tarina sekä arkiset vinkit olivat todella mahtavia. Suosittelen tätä kirjaa jokaiseen kotiin. Lisäksi reseptit osuvat täydellisesti omaan ruokafilosofiaan ja maailmaani. Tästä kokataan varmasi lähes kaikki reseptit läpi.

 

Kuten näkyy, lempitapani nautiskella keittokirjoista on sotkuisen peittokasan keskellä jotain pientä napostellen. Koska kun lukee keittokirjoja, on samalla pakko syödä jotakin. Okei, valuva appelsiini ei ole paras vaihtoehto, suosittelen ennemmin vaikka voileipää.

 

Nautitteko te keittokirjoista ja minkä herkkuvinkin haluaisit kertoa just nyt?

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Electrolux

Viimeaikoina olenkin postaillut paljon keittiöstä. Minusta tuntuu, että olen vihdoinkin saanut sen sellaiseen järjestykseen, mihin olen tyytyväinen. Täällä on maalattu seiniä ja järjestelty kaappeja. Jokaisesta laatikostosta ja hyllystä on karsittu turhat välineet pois, myös tasojen esillepanoja on tullut mietittyä. Voi miten paljon turhia vempeleitä löytyikään, ilolla olen niitä vienyt hyväntekeväisyyskirppikselle ja joitakin myös myynyt eteenpäin. Toimivan keittiön yksi salaisuuksista on järjestelmällisyys ja siihen on nyt aika hyvin päästy.

Kodinkoneita meillä ei montaa ole, vain ne joita oikeasti tulee käytettyä. Mielestäni kodinkoneille on oltava oma paikka, sellainen että kone ei unohdu sinne, vaan mistä sitä on vaivaton käyttää silloin kun tarvitsee. Tällä hetkellä meiltä löytyy tasoilta leivänpaahdin, vedenkeitin (koska ei ole induktioliettä) ja tehosekoittaja. Aikaisemmin blenderimme oli saarekkeen alakaapistossa, mutta yhteistyön myötä sain kokeiltavakseni Electrolucin uuden Explore 7 -tehosekoittimen ja se on pääsyt kunniapaikalle keittiössämme.

 

Voitte arvata, että visuaalisena tyyppinä olen aika tarkka mitkä laitteet saavat olla esillä ja mitkä joutavat kaapin uumeniin. Tässä tehosekoittimessa on kaunis pehmeä hiekan sävy ja ruusukullan sävyiset yksityiskohdat. Koska rakastan esimerkiksi luonnopellavan sävyjä, viehätyin tietysti kovasti laitteen visuaalisesta puolesta. Saattaa olla että tuota toista viehätti hiukan enemmän laitteen tekniset ominaisuudet, sillä niin innolla niihin on paneuduttu. Myönnän että edellistä blenderiä tuli käytettyä aika satunnaisesti, sen kömpelö olemus ei innostanut liiemmin smoothien taikomiseen tai muuhunkaan ruoanlaiton oheistoimintaan. Minusta laitteen visuaalisuuttakin tärkeämpää on oikeasti käytännöllisyys. Electroluxin osat ovat kevyitä ja helppoja irrottaa ja liittää.

 

Sekoittimessa on pikkuisen vino toimintakulma eli Power Tilt -toiminto, jonka ansiosta voidaan käyttää matalampaa sekoitusnopeutta ja näin seoksen lämpötila pysyy alhaisempana eivätkä ainekset yliprosessoidu. Täten ruokaan tulee parempi maku, koostumus ja väri. Ruoka pysyy entistäkin tuoreempana ja raaka-aineet säilyvät paremmin. Itse en muuten ole tullut ajatelleeksi, että tottakai suurella nopeudella sekoitettaessa laite kuumentaa raaka-aineita.

Kuvassa tehosekoitinta puhdistetaan. Senhän voi tehdä laskemalla kannuun vettä ja käynnistämällä laite, ellei halua pestä osia astianpesukoneessa, sekin onnistuu, sillä sekä kannun että terät voi laittaa konepesuun.

Electrolux Exprore 7-tehosekoittimessa on mukana muutama kätevä oheislaite; monitoimisilppuri, mehupuristin ja matkapullo smoothielle. Silppurilla on tosi vaivaton silputa kasviksia, yrttejä, pähkinöitä tai vaikka kahvinpapuja. Mehupuristimella taas saa vaikka tuoreen appelsiinimehun – on testattu ja ihanaa tulee.

Helppohoitoisuutta on myös se, että koneen kannu ja terät ovat siis kaikki konepesun kestäviä. Itse laite taas on helppo pyyhkiä, koska siinä on kosketusnäyttö. Tällainen siivousintoilija ehdottomasti arvostaa puhtaanapidon nopeutta ja käytännöllisyyttä.

No mitä tulee sitten kokkailuun tämän ihanuuden kanssa. Sillä syntyy esimerkiksi tuoreista appelsiineista puristettu mehu aamupalahetkeen. Tai joskus kiireessä sillä tulee surautettua bulletproof-kahvi (en minä vaan hän) työmatkaevääksi. Sosekeiton kokkaamisessa ihan mahtavan kätevä. Smoothieita ei ole vielä tullut hirveän paljon tehtyä, ehkä en ole löytänyt vielä niissä oikeita reseptejä. Herkuinta smoothieta on minusta perinteinen banaani-taateli-mantelimaitoversio. Mutta ehdottomasti täytyy opetella jokin maukas vihersmoothie, veikkaan joulun jälkeen viimeistään sellaista himoitsevani. Mutta silppuri on myös näppärä, sillä surauttaa niin nopeasti mitä milloinkin. Tämä laite onkin siis paljon muuta kuin pelkästään smoothieita pyörittävä blenderi, ennemminkin keittiön monitoimi-ihme.

-Jouluinen Eggnogg-

Tähän kuitenkin halusin jakaa jonkun jouluisen reseptin. Juteltiin kavereiden kesken jenkkiklassikosta eli Eggnogg-drinkistä. Kaikki tiesivät mikä se on, mutta kukaan ei ollut itseasiassa sellaista maistanut. Niinpä päätin testata tämän jouluklassikon ja se oli kyllä hyvää.

Huikkaanpa vielä ennen reseptiä, että testattiin jääpalojen murskaamista tällä koneella ja se suji tosi näppärästi. Tuli heti mieleen esimerkiksi vuoden vaihteen juhliin pienen margarita-baarin järjestäminen. Mansikkamargarita olisi oikein freesi juhladrinkki. Mutta palataanpa nyt tähän munatotiin.

Eggnogg eli munatoti

(neljälle)

3,5 dl täysmaitoa

1,2 dl kermaa

2 kanelitankoa

puolikas vaniljatanko 

ripaus muskottipähkinää

3 munaa eroteltuna

0,5 dl sokeria

maun mukaan tummaa rommia (4-8 cl) 

-kiehauta kattilassa maito, kerma ja mausteet

-jäähdytä seos

-sekoita tehosekoittimessa munan keltuaiset ja sokeri kuohkeaksi

-lisää jäähtynyt kermamaitoseos ja rommi samalla blendaten

-drinkin perusosa on nyt valmis, anna sen vetäytyä jääkaapissa muutamia tunteja tai vaikka seuraavaan päivään

-ennen tarjoilua vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoittele ne drinkkipohjaan varovasti käännellen

-kaada laseihin ja koristele ripauksella muskottipähkinää

Tämä on muuten mitä mainioin alku- tai jälkiruokadrinkki jos vaikka on tulossa vieraita. Juoman voi valmistaa etukäteen ja tarjoilla sitten näpsäkästi kun on oikea hetki. Järjestelin juomille tuommoisen jouluisen esillepanon, muutamat pienet koristeet tuovat heti juhlavuutta tarjoiluun.

Laura ja Jonnakin olivat muuten testanneet tätä Electrolux Explore 7 -tehosekoitinta. Tässä linkit heidän reseptipostauksiinsa:

Lauran Jouluinen smoothie piparikoristein

Jonnan Keittiön kaunein

Onpa muuten ihana touhuta järjestelmällisessä keittiössä. Vaikka aina olenkin innostunut pitämään paikat siisteinä, mutta se että ei ole turhaa tavaraa tekee siivoamisesta ja keittiötouhuista entistäkin mieluisampaa. Nyt odottelen jo joulukokkailuja ja kutsujen järjestämistä.

“kaupallinen yhteistyö 

Asennemedia + Taittinger ja Roster Turku

-ystävien kanssa vietetty aika-

Jos jostain olen oppinut nauttimaan erityisen paljon viimeisen reilun vuoden aikana, on se ystävien kanssa vietetty aika. Olen tosi onnekas kun omaan niin ihania ystäviä – vaikka itse sanonkin. Noh, tietysti jokaisen mielestä omat ystävät on maailman parhaat. Meillä on tyttöjen kanssa tapana suunnitella yhteisiä herkkuhetkiä ja illanistujaisia säännöllisesti. Tällaiset erikoishetket ovat rentouttavia, koska silloin keskitytään jakamaan nautinnollinen hetki, eikä mielessä ole mitkään arkielämän “to do”-listat tai muut normaalit rutiinit. Miten usein sitä käykään niin, että suunnitellaan tapaamisia ja sitten se vaan jää. Me ollaan onneksi hyvin tsempattu näissä, ystävien näkeminen on tärkeää.

Saimme Taittingerilta kutsun käydä nauttimassa illallinen Turun Rosterissa. Meillähän on sopivasti leikkimielinen “Turku Food Club”, jonka aikoinaan perustimme nimenomaan maistelumenun äärellä. Tykkäämme kaikki kovin paljon hyvistä mauista ja myös hyvistä juomista.

Rosterissa on viehättävä miljöö, paitsi nauttia hykerryttävän maukasta ja mietittyä ruokaa, myös vaikka piipahtaa yksille. After Work -konsepti on ystävien tapaamiseen mainio. Pikainenkin tapaaminen arki-iltana tuo viikkoon iloa. Tällä hetkellä haluan nostaa esille samppanjapohjaiset drinkit. Sillä Rosterissa tarjoillaan Taittingeriin tehtyjä cocktaileja (19.10. alkaen), jotka ovat mielenkiintoinen vaihtoehto pelkälle kuohuvalle. Esimerkiksi hienostuneet Champagne Cocktail (kuulemma kaikkien aikojen klassikko), Kir Royal tai Negroni Sbagliato.

Aloitimme tyttöjenkin kanssa illan alkudrinksuilla baaritiskin äärellä ja siitä siirryimme meille varattuun pöytään.

Mitä sitten tuli ruokaan – valitsimme maistelumenun, koska on ihana päästä kokemaan valmiiksi ajateltu makumaailma, joka on samalla yllätys – mitä seuraavaksi tuleekaan eteen. Ruoka on aina oivallinen ja mielenkiintoinen keskustelunaihe, on mukava analysoida kombinaatioita ja yhdistelmiä. Minä pidän tosi paljon modernista tavasta, jossa ruokia tulee pöytään myös jaettavissa vadeissa. Talon leipä ja vihersalaatti olivat muuten ihanat ja lisukkeet pöydässä.

Viiden ruokalajin menun välissä meillä oli ns. välisamppanja Taittingeria tietysti. Samppanja tarjoiltiin tulppaanin mallisesta lasista – kuulemma sellainen on oikeaoppinen lasivalinta samppanjalle.

Ruoka maistui hyvälle ja oli kauniisti esillä. Menu oli kevyt mutta täyttävä, eli eikös täydellisesti rakennettu ateria ole juuri sellainen. Meidän suosikkeja oli alkuruokana tarjoiltu tartar ja sienituorepuuro.

Kiitos ihanille ystävilleni illallisseurasta; Henriikka, Henna ja Maija. Sitä osaa kyllä arvostaa ystävien tukea ja huumoria – molempia tarvitaan. Meillä on myös tapana jakaa ideoita ja ajatuksia, pohdintoja ja oivalluksia. Tällaisten kokoontumisten lisäksi yhteinen Whats Up -ryhmä on tärkeä paikka. Silti on eri asia kokoontua nautiskelujen äärelle ihan fyysisesti. Laittautua hiukan ja keskittyä nauttimaan hetkestä.

Kiitos myös Taittingerille kutsusta ja Roster Turulle ihanasta miljööstä ja tarjoilusta. Ja itse asiassa, oltiin myös eilen illalla poikaystävän kanssa Rosterissa nauttimassa yhdet ja syömässä. Meillä oli erityinen päivä, niin juhlistettiin sitä pikkuisen. Rosterissa on niin kiva tunnelma ja miljöö, että tuntui kun olisi piipahtanut hetkeksi matkoille.

Valviran ohjeistuksen mukaan en voi julkaista alkoholia koskevia kommetteja, mutta muu keskustelu vaikkapa ruokaan ja ihaniin hemmotteluhetkiin liittyen on oikein tervetullutta!

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

Yksi tämän työn parhaista puolista on saada tehdä yhteistyötä itselle rakkaiden brändien kanssa. Iittala on kulkenut aina mukana elämässäni ja vaikka yleisesti olen maltillinen kotiin tehtävien hankintojen kanssa, on astiat itselleni ehdoton heikko kohta ja se joka tuo omaan kotiin helposti fiiliksen mukaan vaihtuvaa tunnelmaa.

Meille aamupala on muodostunut tärkeäksi yhteiseksi hetkeksi ja traditioksi. Ei ole väliä mihin aikaan on herätys töihin tai vapaapäivään, aina syödään yhdessä ja pöytään katetaan muutamat tärkeä sortit syötäviä. Noh, jos herätys on ennen kuutta aamulla niin ehkä en leivo sämpylöitä itse, mutta muuten aamupala voisi näyttää ihan tällaiselta kuin vapaana sunnuntaiaamunakin. Nätisti kattaminen ei vie paljon aikaa, on ihana valita fiilikseen sopivia astioita. Tällä kertaa olen kattanut pöytään Ultima Thule -sarjan klassikoita ja uusia osia. Näyttävä sarja on omiaan myös aamupalatarjoilussa, sitä on turha säilyttää vain juhlapöydän kattauksiin. Kaikkia astioitani käytän ihan missä tahansa tilanteissa.

Paitsi sämpylät, myös kangasservetit tekivät sunnuntaiaamupalatarjoilusta piirun verran fiinimmän. Koska oli erityinen fiilis – ei ollut kiire ja saatiin istua pöydässä pitkään jutustellen. Aamiaisella tuleekin hyvät keskustelut aina. Okei, tällä kertaa juteltiin tietysti valokuvaamisesta, kun se nyt liittyi olennaisesti tuohon aamupalahetkeen. Halusin tallentaa ihan autenttisen ja aidon hetken meidän aamiaisesta, niinpä mitään kummempia stailauksia ei suoritettu – näin meillä syödään ihan oikeasti.

Onnelliseen elämään kuuluvat juuri tällaiset hetket, niitä vietetään yhdessä ja puitteissa, jotka ovat viihtyisät ja tunnelmalliset. Kauniilla kattauksella on meille visuaalisille ihmisille merkitystä, myös sillä miten astiat ja tarjoilut yhdessä häärätään pöytään. Aamiaisrituaaleihin meillä on tullut myös omat rutiinit, mitä kumpikin yleensä tekee – toinen keittää kahvin ja minä katan astiat. Kananmunien keiton tai paistamisen hoitaa hän, minä leivon sämpylät. Kannan pöytään leikkeleet ja vihannekset, toisen homma on tuoda juotavat. Oikeastaan aina sama kaava, se on mukavaa.

-Ultima Thule 50-vuotta-

Tunnelmaa ihmisten arkeen toivoo myös Iittala. Rakastetut klassikot ovat aina ajankohtaisia ja niihin tehdyt uudet versiot luovat ajattomiin tuotteisiin kiinnostavaa modernia ilmettä. Tapio Wirkkala suunnitteli Ultima Thule astiaston 50-vuotta sitten vuonna 1968. Wirkkala halusi ikuistaa lasin pintaan karua ja kaunista pohjolan luontoa. Tiesittekö, että hän käytti lasinpuhaltajien kanssa lähes tuhat tuntia uudenlaisen tekniikan kehittämiseen, jolla saatiin aikaa jään pintaa muistuttava kuvio lasiin.

Tänä syksynä sarjan juhlavuoden kunniaksi siihen on tuotu värillisiä osia sateen sävyssä. Minusta tuo pehmeä sininen sopii karuun lasistoon todella kauniisti.

No mitä sitten aamupalapöydästämme yleensä löytyy ihanien astioiden lisäksi. Ainakin kahvia, jota juodaan paljon, ilman sitä ei päivä käynnisty kummallakaan. Lisäksi syömme useimmin jonkinlaista voileipää, jossa on päällä perinteisesti leikkelettä ja juustoa, kruunattuna kurkulla tai tomaatilla. Leipien lisäksi joko jogurttia, puuroa, marjoja tai hedelmiä – riippuen vähän sesongista. Usein on myös kananmunia jossakin muodossa. Juomana lisäksi lasillinen tuoremehua sekä ehkä joskus myös smoothieta. Eli ihan perusjuttuja, mutta näitä varioimalla meille täydellinen aamupala muodostuu.

Leivon harvoin sämpylöitä, mutta ihmettelen miksi, sillä nämä perusohjeeni mukaiset valmistuvat nopeasti ja ovat superhelpot tehdä. Hunajasämpylät tulevat ihan näppituntumalla – n. 3 dl vettä, loraus oliiviöljyä, suolaa, hunajaa ja sitten kuiva-aineet – vehnäjauhoja, hiukan kaurahiutaleita ja kuivahiivaa vajaa pussillinen. Jauhoja yritän laittaa mahdollisimman vähän, jotta taikina on niin löysää ennen nopeaa nostatusta, ettei sitä voisi leipoa. Kun se on noussut n. 15 minuuttia, lisään käsiin jauhoja kun pyörittelen sämpylät. Niistä tulee ihanan ilmavia ja kuohkeita.

Kuvissa esiintyvät Ultima Thule -tuotteet:

Ultima Thule kynttilälyhty sade

Ultima Thule kulho 115 mm sade

Ultima Thule lautanen 190 mm

Ultima Thule iso kulho 200 mm

Ultima Thule punaviinilasi

Ultima Thule keittiöpyyhe harmaa

Minulle (ja varmaan myös monelle teistä) Ultima Thule on ollut koko elämän tietynlainen juhla-astiasarja. Omassa lapsuudenkodissa nimittäin Ultima Thulet katettiin pöytään aina kaikkina juhlapäivinä. Siksi se herättääkin niin paljon tunteita – ihania sellaisia. Mutta on kiva huomata miten sarja tuntuu silti aivan erilaiselta nyt omassa kodissa. Ennemminkin modernilta kuin nostalgiselta. Mieletön tyyppi tuo Tapio Wirkkala, on onnistunut luomaan jotain sykähdyttävää mikä kulkee ajassa vuosikymmeniä vielä tästä eteenpäinkin.

Tämän aamupalahetken fiilistelyt olivat aika kivat; niin valokuvausjutut kuin Ultima Thulesta googlettaminenkin – nippelitietofiilistelyt aiheesta kuin aiheesta ovat osa aamupalajuttujamme melkein aina.

*Iittalan tuotteet saatu osana vuosiyhteistyötä

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Two Oceans

Kuinkas kuulkaas kävikään viini-illan kanssa. Tuntuu että tänä kesänä kaikilla on ollut hirmuisesti menoja ja kiireitä. Olin järkännyt kaveriporukan viini-iltaa viestilinjat kuumina pitkän aikaa. Jossain vaiheessa oli lyötävä päivä lukkoon ja vaan kokoonnuttava, vaikkei kaikille ajankohta sopinutkaan. Tarkoituksena oli juhlia venetsialaisia ja muutenkin kesän loppua ja fiilistellä tunnelmia viinin ja satokauden herkkujen puitteissa.

Paitsi että meidän oli vaikea löytää koko poppoolle yhteistä sopivaa ajankohtaa, oli alkuperäisen suunnitelman mukainen ulkona vietettävä venetsialaisjuhla myös ratkaistava toisella tapaa. Suunniteltu kattaus terassilla lyhtyineen kaikkineen oli siirrettävä sisätiloihin, sillä ulkona tuuli meren suunnasta niin voimakkaasti, ettei meidän fiilis riittänyt terassivärjöttelyyn ja sammuvien kynttilöiden uudelleensytyttelyyn.

Tiedättekö mitä tehdään kun on odotettu juhailtaa ja kokattu koko päivä, vielä kaikenlaisten esteiden ja luonnonilmiöiden satuttua kohdalle – no rentoudutaan ja nautitaan niiden seurasta jotka pääsivät paikalle ja tietysti otetaan lasi viiniä ihan ensimmäiseksi. Juhlista kannattaa tehdä hetkessä sellaiset mihin on resurssit ja unohtaa muut vaihtoehdot.

Meidän viini-iltaan valikoitui yhteistyön myötä Two Oceans -viinien hanapakkaukset, jotka sopivat minusta mainiosti viinibaarityyppiseen esillepanoon. Tarjolla oli  Two Oceans Shiraz -punaviiniä ja  Two Oceans Sauvignon Blanc -valkoviiniä. Aloitettiin valkoviinistä ja ruokien seurana nautittiin punaviiniä. Two Oceans viinit ovat Etelä-Afrikasta, josta tulee minusta hyviä ja selkeitä viinejä, pidän niistä kovasti.

Minä olin järjestänyt juotavat erilliselle tasolle, viinien seurana oli vettä, tuoretta minttua ja limeviipaleita. Pikkunaposteltavana viinirypäileitä ja sipsejä, sillä tällä kertaa viinilasilliset toimivat myös aperitiiveina. Tykkään kutsua vieraat hiukan ajoissa ja nauttia ruokien viimeistelystä kun paikalla on porukkaa. Kun kaikki ovat läheisiä keskenään ei mikään ole niin pikkutarkkaa oleskelun suhteen. Jokainen voi maleksia ruokia odotellessa siellä missä parhaiten viihtyy – joko keittiössä apulaisena tai vaikka sohvalla koirien kanssa köllien.

 

-pääroolissa sesongin raaka-aineet-

Koska meitä oli lopulta vain kourallinen syöjiä, järjestin ruoat noutopöytätyyppisesti esille. Olin suunnitellut tarjoiluihin erilaisia kauden raaka-aineista tehtyjä herkkuja. Päätin käyttää raaka-aineina kesäkurpitsaa, kukkakaalia, kanttarelleja, papuja, rapuja ja viinimarjoja. Oli oikeastaan aika hauska rakentaa menu niin, että päätti ensin raaka-aineet ja sitten vasta mitä niistä tekisi.

 

Rakastan koota salaatit laakealle suurelle vadille. Pidän kovasti yksinkertaisista mauista, niinpä tähän raikkaaseen salaattiin päätyi vain muutama raaka-aine.

Rapusalaatti:

-salaattia (tässä rooman salaattia)

-rapsakaksi keitettyjä tuoreita papuja

-kirsikkatomaatteja, keltaisia ja punaisia

-ravunpyrstöjä

-lehtipersiljaa

-oliiviöljy, suola ja pippuri

Friteeratut kesäkurpitsat ja fetajogurttikastike:

-leivitettyjä kesäkurpitsakiekkoja

-luonnonjogurttia

-fetajuustoa

-ruohosipulia

-lehtipersiljaa, oliiviöljyä, suolaa, pippuria

Paista leivitetyt keskäkurpitsakiekot rasvassa rapeiksi. Sekoittele jogurttikastike ja tarjoile nämä yhdessä.

Perinteinen juustopiirakka:

-pohjaan 125 g voita, 3 dl vehnäjauhoja ja 3 rkl vettä

-täytteeseen 4 munaa, 150 g juustoraastetta (esim. gouda), 2 dl kermaviiliä, 2 dl kermaa, ripaus suolaa

Sekoita pohjan aineet nopeasti taikinaksi ja painele vuoan pohjalle. Esipaista pohjaa n. 10 min. 200 asteessa. Sekoita täytteen aineet ja lisää esipaistetulle pohjalle. Jatka paistamista n. 35 min.

Kanttarellisoosi:

-sipuli

-kanttarelleja

-kermaa

-koskenlaskija juoksevaa

-suolaa ja pippuria

Kuullota silputtu sipuli ja lisää pilkotut sienet. Keittele neste sienistä ja lisää kerma ja juusto, anna hautua hetkisen jotta kastike kiehuu kasaan ja saostuu. Mausta.

Lisäksi tarjoilin vielä Liemessä-blogin Jenniltä saadun inspiksen mukaan kukkakaaliwingsejä. Hänen ohjeensa löydät tästä. Oli hyviä, kannattaa kokeilla. Suosittelen ehdottomasti rakentamaan tarjoilut sesongin ainesten mukaisesti. Vaikka tässä oli aika raskaat maut, kevensi viini sopivasti makuja.

Illanistujaisissa muutenkin pidän tällaisista tarjottavista, joita voi ottaa lautaselleen sitä mukaa mikä maistuu. Me istuimme porukalla pitkään viinilasien äärellä syöden. Ruokaa oli nimittäin paljon!

Kyllähän olin tietysti järjestänyt jälkiruokaakin. Jos kerran teemana oli ajankohtaiset maut, niin itseoikeutetusti viinimarjat kuuluivat jälkiruoan raaka-aineeksi. Perinneruokien rakastajana tekaisin perinteisen kiisselin, joka silattiin kermavaahdolla.

Joskus yksinkertainen vaan on niin hyvää, tai oikeastaan aina, koska siinä ei voi mennä pieleen. Mietittiinkin että miksei kiisseleitä tule keiteltyä juuri koskaan ja koskakohan siitä tulee uusi trendiherkku – eikö voisikin tulla?

Two Oceans viinejä jäi vielä hanapakkauksiin ja ollaan nautiskeltu silloin tällöin lasillinen viiniä iltaruoan seuraksi. Sitä sanotaan, että avatuissa hanapakkauksissa viini säilyy noin 2 viikkoa hyvänä. Ja mitä tulee näihin kahteen viiniin noin muuten, niin saivat hyväksynnän kaikilta maistaneilta, näitä valitaan pöytään toistekin.

Venetsialaiset ovat perinteisesti pohjanmaalla mökkikauden päättäjäiset. Silloin toivotetaan syksy tervetulleeksi ja iloitaan menneestä kesästä. Puitteissa tärkeää on iloittelu, kynttilät ja merihenkisyys. Meidänkin oli tarkoitus mennä illalla merenrantakäveylle, mutta vihmainen vesisade kirjaimellisesti vesitti senkin suunnitelman. Parempi oli käpertyä vilttiin sohvalle, viinilasi kädessä ja ystävät lähellä.

Vaikka meidän viini-istujaiset kutistuivat pieneen porukkaan oli kyllä tosi hauska ilta, taidettiin valvoa aika myöhään. Seuraavan kerran nappaankin Two Oceans hanapaketin kainaloon ja järjestän Sisustuksen Koodissa perinteisen after work -viinihetken. Syksyn saapuessa näitä hetkiä on taas kiva järjestää ilman suurempia ennakkosuunnitelmia.

Olisi kiva kuulla teidän illanistujaisvinkkejä. Valviran ohjeistuksen mukaan alkoholiasioita ei saa kommentoida blogissa, mutta muita asioita kyllä mielellään.