Category

ruoka

Category

Viikonloppu tulee ja ulkona on kylmä. Mikä “lohduttaa” – vastaan tähän aina: pulla. Valitettavasti tunnustan olevani aikamoinen kahvin ja pullan nautiskelija. Pullalla tarkoitan laajaa skaalaa, siihen sisältyy kaikki makeat leivonnaiset, joista lemppareimpia erilaiset marjapiirakat ja viinerit.

Minulla oli taannoin kulho päärynöitä ja mietin mitä niistä leipoisin. Kekkasin kokeilla päärynäpiirasta, jossa on ihana karamellisoitu täyte. Se oli niin hyvää, että haluan jakaa tämän teillekin vinkiksi. Päärynän sijaan voi toki käyttää vaikka omenoitakin, tai miksei luumuja tms.

Päärynäpiiras

taikina:

125 g voita

1,5 dl sokeria

2 munaa

1,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl kaurahiutaleita

0,5 tl suolaa

täyte:

3-4 päärynää

75 g voita

1 dl fariinisokeria

 

näin valmistat herkullisen päärynäpiiraan

-Valmista ensimmäiseksi täyte. Sulata voi pannulla ja lisää sokeri, anna sokerin karamellisoitua. Lisää sitten lohkotut/kuutioidut päärynät ja hauduta miedolla lämmöllä kunnes hedelmät ovat hivenen pehmenneet, n. 5-10 minuuttia.

-Vaahdota pohjataikinaan voi ja sokeri. Lisää munat vaahtoon reippaasti vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut kuiva-aineet joukkoon varovasti käännellen.

-Vuoraa irtopohjavuoka kylmässä vedessä kastellulla leivinpaperilla. Kaada pohjataikina vuokaan ja tasoita se. Lisää päärynätäyte ja paista piirakkaa 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Kakku oli tosi herkullista. Tämän voi tekaista vaikka etukäteen valmiiksi, sillä se vain mehevöityy jääkaapissa.

Ihanaa viikonloppua!

Viime aikoina olen ollut erityisen innostunut keittiöhommista. Te jotka seuraatte minua instagramissa olettekin sen huomanneet – mun storyt on olleet täynnä keittiötouhuja ja kokkailuja. Olette niistä kovasti pitäneetkin, niin paljon olen teiltä saanut viestejä. Töiden jälkeen on paljon mukavampi päivittää instan puolelle arkisia tekemisiä, kun kaivaa kameraa ja ikuistaa hetkiä tänne blogin puolelle.

Tänään kuitenkin päätin kuvata leipomiset myös järkkärillä ja päivitellä blogiin herkullisen murupiirakan ohjeen. Minulla kesti monen monta vuotta löytää juuri täydellinen ohje tähän perinteiseen herkkuun. Nyt kun sen löysin niin jaanpas myös teille. Tässä on vaikkapa viikonlopuksi sopiva kahvipöytäherkku. Meiltä löytyi pakkasesta vielä vanhoja mustikoita, joita Hän on ahkerana joskus pakastanut (eikö ihana). Itsehän en ole vuosikausiin marjoja pakastellut, vaan ostanut valmiita pusseja pakastealtaasta, siksi onkin niin kiva kun kerrankin on vähän itse pakastettuja marjoja pakkasessa.

Murupiirakka

100 g voita tai margariinia

3/4 dl sokeria

1 kananmuna

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

0,5 dl maitoa

n. 6 dl marjoja, minä käytin mustikoita

-vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi

-lisää muna seokseen

-sekoita kuiva-aineet keskenään

-lisää kuiva-aineet ja maito sekoitellen taikinaan

 

-levitä taikina voideltuun vuokaan (käytin tällä kertaa kaapista pois kertakäyttövuokaa)

-ripottele päälle jäiset marjat

Tässä välissä voi antaa apureiden osallistua – eli tärkeänä tehtävänä on nuolla leivontavälineet.

Muruseos

50 g voita tai margariinia (minä käytän voita koska nekkumainen maku)

0,5 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

1 tl vaniliinisokeria (minusta ei haittaa jos ripsahtaa vähän reilumminkin)

-nypi aineksista murumainen seos ja levitä piirakan päälle

-paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia

Voi miten hyvää tämä on. Pidän tosi paljon siitä herkullisen nekkumaisesta mausta, jonka voi tuo tähän. Muruseos on superhyvää. Tämän kanssa voisi tarjoilla vaniljakastiketta tai jäätelöä, mutta minusta herkku on mainiota ihan sellaisenaan.

Oletteko te leiponeet murupiirasta ja onko ohjeessa jotain eroa tähän?

Minusta tuntuu että sunnuntaisin toistan usein itseäni täällä blogissa. Kirjoittelen kotifiilistelyitä, niin se vaan on ollut melkein aina. Mutta niin minulla, kun varmaan monella teistäkin, sunnuntai on juurikin viikon täydellisin kotipäivä. Meillä kasaantuu usein sunnuntaiksi jonkinlaisia kuvaushommia, ollaan nimittäin kotona antoisimman valon aikaan. Tänäänkin ohjelmassa oli yhden kamppiskuvauksen tekeminen, mutta nautin nimenomaan kiireettömästä kuvausaikataulusta ja sitä se sunnuntaina on, vaikka vielä joutuukin vähän kilpajuosta valon kanssa – varsinkin jos haluaa myös nauttia pitkään nukkumisesta ja viipyilevästä aamiaisesta. Hyvin ennätettiin kuvata ja samalla nappasin myös nämä kuvat tätä blogipostausta varten.

Halusin nimittäin sanoa sanasen keittokirjoista ja parista herkustakin.

Tilasin äskettäin Hannan verkkokaupasta “Jäävuoren huippu” -salaatikirjan. Se osoittautui aivan loistavaksi. Olen ahminut kauniit kuvat ja reseptit noin päällisin puolin, mutta aion syventyä siihen pikapuoliin oikein kunnolla. Me syömme paljon salaatteja ja tuntuu että niissä tulee toistettua itseään liikaa. Oli siis kiva saada uutta näkökulmaa omiin versioihin. Nyt on fiilis, että himoitsee kaikkea raikasta – niin ruoassa kuin muutenkin.

Ollaan myös hurahduttu laadukkaaseen juureen leivottuun luomuleipään. Täällä meillä on Leipomo Gryn, josta kipaisen noutamassa välillä erityisen laadukasta leipää. Pakko sanoa, että markettien paistopisteen rapean näköiset leivät ovat usein kauniita päältä, mutta lopulta pakastuksen ja uunin kautta pöytään tuotuna aikamoista höttöä. Ei ole makua eikä koostumusta. Toista on pieteetillä käsin leivottu leipä, jonka raaka-aineet on valittu huolella. Vahva suositus laadukkaalle juurileivälle. Sitäpaitsi tällainen leipä säilyy pidempään hyvänä kuin vain sen yhden päivän.

keho huutaa oikein vitamiineja juuri nyt

Toinen herkku josta pääsee nauttimaan juuri tähän aikaan vuodesta – veriappelsiinit. Oi miten iloinen olin kun bongasin niitä hetki sitten kaupasta. Näitä pilkotaan aamiaispöytään tai sitten nautin herkusta välipalana. Yritän muutenkin syödä paljon hedelmiä, se korvaa kaikki sokerihimotusherkut. Ja keho huutaa oikein vitamiineja juuri nyt.

Keittokirjat ovat minulle aika tärkeitä. Ostelen jatkuvasti uusia, vaikka äskettäin kiikutin vanhimmasta päästä keräykseenkin niitä. Yritän pitää määrän maltillisena ja säästän hyllyyn lopulta vain antoisimmat kirjat. Oma tapani on lukea keittokirjoja kuten muitakin kirjoja, kannesta kanteen aika lailla yhteen putkeen. En välttämättä toteuta yhtään reseptiä sellaisenaan kirjasta, vaan tutkailen erilaisia makuyhdistelmiä ja tekotapoja. Imen ideoita omaan ruoanlaittooni. Tottakai nautin myös inspiroivasta kuvituksesta.

Joulupaketista tuli Tomi Björckin Australia-keittokirja. Siinä on todella ihana kuvitus ja se inspiroi hurjasti uudenlaisiin makumaailmoihin. Noin reseptien puolesta sieltä ei ole vielä ainakaan löytynyt yhtään suoraan toteutettavaa, mutta palaan noille sivuille vielä monta kertaa ja varmasti kokeilen joitakin ohjeita sellaisenaan.

Hannan keittokirja on paras jonka olen koskaan lukenut. Itse teksti ja tarina sekä arkiset vinkit olivat todella mahtavia. Suosittelen tätä kirjaa jokaiseen kotiin. Lisäksi reseptit osuvat täydellisesti omaan ruokafilosofiaan ja maailmaani. Tästä kokataan varmasi lähes kaikki reseptit läpi.

 

Kuten näkyy, lempitapani nautiskella keittokirjoista on sotkuisen peittokasan keskellä jotain pientä napostellen. Koska kun lukee keittokirjoja, on samalla pakko syödä jotakin. Okei, valuva appelsiini ei ole paras vaihtoehto, suosittelen ennemmin vaikka voileipää.

 

Nautitteko te keittokirjoista ja minkä herkkuvinkin haluaisit kertoa just nyt?

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Electrolux

Viimeaikoina olenkin postaillut paljon keittiöstä. Minusta tuntuu, että olen vihdoinkin saanut sen sellaiseen järjestykseen, mihin olen tyytyväinen. Täällä on maalattu seiniä ja järjestelty kaappeja. Jokaisesta laatikostosta ja hyllystä on karsittu turhat välineet pois, myös tasojen esillepanoja on tullut mietittyä. Voi miten paljon turhia vempeleitä löytyikään, ilolla olen niitä vienyt hyväntekeväisyyskirppikselle ja joitakin myös myynyt eteenpäin. Toimivan keittiön yksi salaisuuksista on järjestelmällisyys ja siihen on nyt aika hyvin päästy.

Kodinkoneita meillä ei montaa ole, vain ne joita oikeasti tulee käytettyä. Mielestäni kodinkoneille on oltava oma paikka, sellainen että kone ei unohdu sinne, vaan mistä sitä on vaivaton käyttää silloin kun tarvitsee. Tällä hetkellä meiltä löytyy tasoilta leivänpaahdin, vedenkeitin (koska ei ole induktioliettä) ja tehosekoittaja. Aikaisemmin blenderimme oli saarekkeen alakaapistossa, mutta yhteistyön myötä sain kokeiltavakseni Electrolucin uuden Explore 7 -tehosekoittimen ja se on pääsyt kunniapaikalle keittiössämme.

 

Voitte arvata, että visuaalisena tyyppinä olen aika tarkka mitkä laitteet saavat olla esillä ja mitkä joutavat kaapin uumeniin. Tässä tehosekoittimessa on kaunis pehmeä hiekan sävy ja ruusukullan sävyiset yksityiskohdat. Koska rakastan esimerkiksi luonnopellavan sävyjä, viehätyin tietysti kovasti laitteen visuaalisesta puolesta. Saattaa olla että tuota toista viehätti hiukan enemmän laitteen tekniset ominaisuudet, sillä niin innolla niihin on paneuduttu. Myönnän että edellistä blenderiä tuli käytettyä aika satunnaisesti, sen kömpelö olemus ei innostanut liiemmin smoothien taikomiseen tai muuhunkaan ruoanlaiton oheistoimintaan. Minusta laitteen visuaalisuuttakin tärkeämpää on oikeasti käytännöllisyys. Electroluxin osat ovat kevyitä ja helppoja irrottaa ja liittää.

 

Sekoittimessa on pikkuisen vino toimintakulma eli Power Tilt -toiminto, jonka ansiosta voidaan käyttää matalampaa sekoitusnopeutta ja näin seoksen lämpötila pysyy alhaisempana eivätkä ainekset yliprosessoidu. Täten ruokaan tulee parempi maku, koostumus ja väri. Ruoka pysyy entistäkin tuoreempana ja raaka-aineet säilyvät paremmin. Itse en muuten ole tullut ajatelleeksi, että tottakai suurella nopeudella sekoitettaessa laite kuumentaa raaka-aineita.

Kuvassa tehosekoitinta puhdistetaan. Senhän voi tehdä laskemalla kannuun vettä ja käynnistämällä laite, ellei halua pestä osia astianpesukoneessa, sekin onnistuu, sillä sekä kannun että terät voi laittaa konepesuun.

Electrolux Exprore 7-tehosekoittimessa on mukana muutama kätevä oheislaite; monitoimisilppuri, mehupuristin ja matkapullo smoothielle. Silppurilla on tosi vaivaton silputa kasviksia, yrttejä, pähkinöitä tai vaikka kahvinpapuja. Mehupuristimella taas saa vaikka tuoreen appelsiinimehun – on testattu ja ihanaa tulee.

Helppohoitoisuutta on myös se, että koneen kannu ja terät ovat siis kaikki konepesun kestäviä. Itse laite taas on helppo pyyhkiä, koska siinä on kosketusnäyttö. Tällainen siivousintoilija ehdottomasti arvostaa puhtaanapidon nopeutta ja käytännöllisyyttä.

No mitä tulee sitten kokkailuun tämän ihanuuden kanssa. Sillä syntyy esimerkiksi tuoreista appelsiineista puristettu mehu aamupalahetkeen. Tai joskus kiireessä sillä tulee surautettua bulletproof-kahvi (en minä vaan hän) työmatkaevääksi. Sosekeiton kokkaamisessa ihan mahtavan kätevä. Smoothieita ei ole vielä tullut hirveän paljon tehtyä, ehkä en ole löytänyt vielä niissä oikeita reseptejä. Herkuinta smoothieta on minusta perinteinen banaani-taateli-mantelimaitoversio. Mutta ehdottomasti täytyy opetella jokin maukas vihersmoothie, veikkaan joulun jälkeen viimeistään sellaista himoitsevani. Mutta silppuri on myös näppärä, sillä surauttaa niin nopeasti mitä milloinkin. Tämä laite onkin siis paljon muuta kuin pelkästään smoothieita pyörittävä blenderi, ennemminkin keittiön monitoimi-ihme.

-Jouluinen Eggnogg-

Tähän kuitenkin halusin jakaa jonkun jouluisen reseptin. Juteltiin kavereiden kesken jenkkiklassikosta eli Eggnogg-drinkistä. Kaikki tiesivät mikä se on, mutta kukaan ei ollut itseasiassa sellaista maistanut. Niinpä päätin testata tämän jouluklassikon ja se oli kyllä hyvää.

Huikkaanpa vielä ennen reseptiä, että testattiin jääpalojen murskaamista tällä koneella ja se suji tosi näppärästi. Tuli heti mieleen esimerkiksi vuoden vaihteen juhliin pienen margarita-baarin järjestäminen. Mansikkamargarita olisi oikein freesi juhladrinkki. Mutta palataanpa nyt tähän munatotiin.

Eggnogg eli munatoti

(neljälle)

3,5 dl täysmaitoa

1,2 dl kermaa

2 kanelitankoa

puolikas vaniljatanko 

ripaus muskottipähkinää

3 munaa eroteltuna

0,5 dl sokeria

maun mukaan tummaa rommia (4-8 cl) 

-kiehauta kattilassa maito, kerma ja mausteet

-jäähdytä seos

-sekoita tehosekoittimessa munan keltuaiset ja sokeri kuohkeaksi

-lisää jäähtynyt kermamaitoseos ja rommi samalla blendaten

-drinkin perusosa on nyt valmis, anna sen vetäytyä jääkaapissa muutamia tunteja tai vaikka seuraavaan päivään

-ennen tarjoilua vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoittele ne drinkkipohjaan varovasti käännellen

-kaada laseihin ja koristele ripauksella muskottipähkinää

Tämä on muuten mitä mainioin alku- tai jälkiruokadrinkki jos vaikka on tulossa vieraita. Juoman voi valmistaa etukäteen ja tarjoilla sitten näpsäkästi kun on oikea hetki. Järjestelin juomille tuommoisen jouluisen esillepanon, muutamat pienet koristeet tuovat heti juhlavuutta tarjoiluun.

Laura ja Jonnakin olivat muuten testanneet tätä Electrolux Explore 7 -tehosekoitinta. Tässä linkit heidän reseptipostauksiinsa:

Lauran Jouluinen smoothie piparikoristein

Jonnan Keittiön kaunein

Onpa muuten ihana touhuta järjestelmällisessä keittiössä. Vaikka aina olenkin innostunut pitämään paikat siisteinä, mutta se että ei ole turhaa tavaraa tekee siivoamisesta ja keittiötouhuista entistäkin mieluisampaa. Nyt odottelen jo joulukokkailuja ja kutsujen järjestämistä.

“kaupallinen yhteistyö 

Asennemedia + Taittinger ja Roster Turku

-ystävien kanssa vietetty aika-

Jos jostain olen oppinut nauttimaan erityisen paljon viimeisen reilun vuoden aikana, on se ystävien kanssa vietetty aika. Olen tosi onnekas kun omaan niin ihania ystäviä – vaikka itse sanonkin. Noh, tietysti jokaisen mielestä omat ystävät on maailman parhaat. Meillä on tyttöjen kanssa tapana suunnitella yhteisiä herkkuhetkiä ja illanistujaisia säännöllisesti. Tällaiset erikoishetket ovat rentouttavia, koska silloin keskitytään jakamaan nautinnollinen hetki, eikä mielessä ole mitkään arkielämän “to do”-listat tai muut normaalit rutiinit. Miten usein sitä käykään niin, että suunnitellaan tapaamisia ja sitten se vaan jää. Me ollaan onneksi hyvin tsempattu näissä, ystävien näkeminen on tärkeää.

Saimme Taittingerilta kutsun käydä nauttimassa illallinen Turun Rosterissa. Meillähän on sopivasti leikkimielinen “Turku Food Club”, jonka aikoinaan perustimme nimenomaan maistelumenun äärellä. Tykkäämme kaikki kovin paljon hyvistä mauista ja myös hyvistä juomista.

Rosterissa on viehättävä miljöö, paitsi nauttia hykerryttävän maukasta ja mietittyä ruokaa, myös vaikka piipahtaa yksille. After Work -konsepti on ystävien tapaamiseen mainio. Pikainenkin tapaaminen arki-iltana tuo viikkoon iloa. Tällä hetkellä haluan nostaa esille samppanjapohjaiset drinkit. Sillä Rosterissa tarjoillaan Taittingeriin tehtyjä cocktaileja (19.10. alkaen), jotka ovat mielenkiintoinen vaihtoehto pelkälle kuohuvalle. Esimerkiksi hienostuneet Champagne Cocktail (kuulemma kaikkien aikojen klassikko), Kir Royal tai Negroni Sbagliato.

Aloitimme tyttöjenkin kanssa illan alkudrinksuilla baaritiskin äärellä ja siitä siirryimme meille varattuun pöytään.

Mitä sitten tuli ruokaan – valitsimme maistelumenun, koska on ihana päästä kokemaan valmiiksi ajateltu makumaailma, joka on samalla yllätys – mitä seuraavaksi tuleekaan eteen. Ruoka on aina oivallinen ja mielenkiintoinen keskustelunaihe, on mukava analysoida kombinaatioita ja yhdistelmiä. Minä pidän tosi paljon modernista tavasta, jossa ruokia tulee pöytään myös jaettavissa vadeissa. Talon leipä ja vihersalaatti olivat muuten ihanat ja lisukkeet pöydässä.

Viiden ruokalajin menun välissä meillä oli ns. välisamppanja Taittingeria tietysti. Samppanja tarjoiltiin tulppaanin mallisesta lasista – kuulemma sellainen on oikeaoppinen lasivalinta samppanjalle.

Ruoka maistui hyvälle ja oli kauniisti esillä. Menu oli kevyt mutta täyttävä, eli eikös täydellisesti rakennettu ateria ole juuri sellainen. Meidän suosikkeja oli alkuruokana tarjoiltu tartar ja sienituorepuuro.

Kiitos ihanille ystävilleni illallisseurasta; Henriikka, Henna ja Maija. Sitä osaa kyllä arvostaa ystävien tukea ja huumoria – molempia tarvitaan. Meillä on myös tapana jakaa ideoita ja ajatuksia, pohdintoja ja oivalluksia. Tällaisten kokoontumisten lisäksi yhteinen Whats Up -ryhmä on tärkeä paikka. Silti on eri asia kokoontua nautiskelujen äärelle ihan fyysisesti. Laittautua hiukan ja keskittyä nauttimaan hetkestä.

Kiitos myös Taittingerille kutsusta ja Roster Turulle ihanasta miljööstä ja tarjoilusta. Ja itse asiassa, oltiin myös eilen illalla poikaystävän kanssa Rosterissa nauttimassa yhdet ja syömässä. Meillä oli erityinen päivä, niin juhlistettiin sitä pikkuisen. Rosterissa on niin kiva tunnelma ja miljöö, että tuntui kun olisi piipahtanut hetkeksi matkoille.

Valviran ohjeistuksen mukaan en voi julkaista alkoholia koskevia kommetteja, mutta muu keskustelu vaikkapa ruokaan ja ihaniin hemmotteluhetkiin liittyen on oikein tervetullutta!