Category

siivouscorner

Category

Pikkuisen asiaa säilytyksestä, nimittäin vessassa sijaitsevasta meikkien ja hiustenlaittovälineiden organisoinnista. Mukana tietysti vähän töhnän pesua – koska kun käyttää hiuslakkoja, vaahtoja yms. tulee väkisinkin sutattua putelien lisäksi myös kodin pintoja.

Meillä on kaksi kylpyhuonetta, tätä pienempää kutsutaan kotoisasti vessaksi, koska täällä ei käydä suihkussa. Tässä tilassa ns. laittaudutaan, eli meikataan ja viimeistellään kampaukset. Säilytystilaa tarvitaan siis niihin liittyville tarvikkeille ja lisäksi tietenkin wc-paperille ja puhdistusaineelle.

Siivouscorner Instagram Storyissa: @anne_muotimielessa

Säilytystilana on perinteinen allaslaatikosto kahdella peruskokoisella laatikolla. Tällaisiin laatikoihin on nykyään saatavana kivoja lokerikkosisuksia ja muita hienouksia. Sellaisia en itse ole kokenut tähän tilaan tarpeelliseksi, koska säilytettävää ei ole kovin paljon. Lisäksi mietin, keräävätkö sellaiset pikkulokerot turhaan pölyä ja onko ne vaikea siivota – kertokaa joilla sellaiset on, kannattaako miettiä laatikoihin kiinteitä lokeroita?

(Sain jo viestillä hyvän vinkin, jos on sellaisia kiinteitä lokerikoita, ne on helppo siivota, laittamalla sisukset astianpesukoneeseen – riippuu siis lokerikoista toki).

Kun alan siivota kauneuspisteen tarvikkeita, tietysti ensimmäisenä tyhjennän laatikot ja inventoin kaikki pullot – jotka lähinnä liittyvät hiusten laittamiseen. Kuvassa on ne jotka ovat käytössä. Miten niitä onkin nyt noin paljon. Nykyään on mahtavia hiustuotteita, jokaiseen tarkoitukseen ja kampaustyyliin omansa. Itse saan vielä usein testiin uutuuksia, joita sitten haluan toki kokeilla rauhassa. Ehkä muuten pulloja ei olisi ihan noin montaa.

Pyrin kuitenkin jatkuvasti vähentämään ja tiivistämään käyttämieni aineiden määrää. Siksi inventaario on hyvä ja mietin mitä oikeasti tulee käytettyä ja tarvittua. Joskus lahjoitan melkein täysiä pulloja läheisille, kun itse ei ole tullut innostuttua jostakin tuotteesta. Mutta lähtökohtaisesti mielellään käyttää ensin loppuun tuotteet, sitten vasta ostaa uuden kun vanha on loppu.

Inventaario on loistava tapa keskustella itsensä kanssa siitä mitä oikeasti tarvitsee ja tulee käytettyä

Pullot pesen aina välillä, sillä inhoan tahmaisia puteleita ja ne väkisinkin tahmaantuvat käytössä. Koska meillä ei ole kaappia, säilyvät ne parhaiten tuolla tavalla vaakatasossa laatikossa. Ne pysyvät hyvin paikallaan vaikka laatikkoa liikutellaan. Päällimmäisenä on eniten käytetyt tuotteet eli kuivasampoo ja hiuslakka.

Kosmetiikkakaapin säilytyksestä yleisesti:

  • mieti todelliset tarpeesi ja karsi tarvikkeet siihen määrään mitä käytät
  • salli muutama testijuttu, käy ne säännöllisesti läpi – menikö jatkoon vai ei
  • pyyhi pullot ja putelit säännöllisesti, tahmaisia pulloja ei ole mukava käyttää
  • mitä aineita käytät päivittäin ja missä järjestyksessä, sijoita ne helpoimmin saatavaksi
  • miten voit välttää pölyn pääsemistä kosmetiikkoihin, rasiat, pussukat yms. säilyttimet avuksi
  • järjestä kaikki niin että sinun on helppo käyttää ja laittaa asioita paikoilleen, se minimoi sotkua

 

Muuten olen miettinyt tarkkaan mitä tässä tilassa tarvitaan. Hiuslenksut ja pinnit, kynsisakset, pinsetit ja peili. Siinäpä ne. Hiuslenkut ja pinnit säilytän ikivanhassa lasikipossa, jossa on alumiinikansi. Tuosta en oikein osaa luopua, se on kulkenut matkassani pitkään. Toki jokin lajittelevampi säilytin olisi parempi, nyt kiposta joutuu hitusen poimimaan lempipinnejä ja lenksuja.

Meikit säilytän mieluiten meikkipusseissa. Parhaiksi ovat osoittautuneet klassikot – eli Johanna Gullichsenin puuvillaknkaiset toilettipussukat. Minulla on pussukoita kaksi, pienemmässä on ne meikkituotteet joita käytän päivittäin ja joilla syntyy perusmeikki. Kaikki muut harvemmin tarvittavat meikkivälineet ovat isossa pussukassa. Tämä toimii itselläni tosi hyvin, nostan pussukan tasolle tai ruokatilan pöydälle, riippuen missä milloinkin meikkaan. Arkimeikin sutaisen tässä vessassa, mutta kun haluan panostaa, siirryn tekemään pitkän kaavan mukaan meikkiä ruokatilan pöydän ääreen. Silloin on kätevä napata pussit kainaloon. Pusseissa meikit myös pysyvät pölyltä suojassa, huippua on myös meikkipussien pesumahdollisuus – nämä saa pestä pyykkikoneessa kuudessakympissä.

Alalaatikossa on suoristusrauta, kiharrin ja fööni. Lisäksi useimmin myös suurempi meikkipussini. Tilaa olisi vielä jollekin muulle säilytettävälle. Mutta eipä onneksi tarvitse. Tämä on ihan ammattijärjestäjien oppien mukainen säilytys – hyllyllä/laatikossa olisi aina oltava noin 30% tyhjää tilaa.

On ihan eri asia säilyttää tavaraa väljästi, sekä käyttö että puhdistus sujuu helposti.

Storyjen puolella demonstroin hauskan vinkin liittyen fööniin. Kiersin aina ennen johdon tuon varren ympärille, mutta Hän neuvoi paremman ratkaisun. Kierrä johto suuttimen ympärille – uskomatonta, mutta se aukeaa siitä paljon helpommin, eikä mene niin kierteelle. Arjen pieniä niksejä tämä!

Kun vessassa on hiustenlaittopiste, kertyy sinne seiniin ja tasoihin väkisinkin hiuslakasta tahmaa. Niinpä saan välillä tehopestä tahmeita seinäpintoja. Käytän pesussa sientä ja yleistpuhdistusainetta. Huuhtelen samalla sienellä ja lopuksi kiillotan pinnan kuivalla mikrokuituliinalla. Tämä sama pesutekniikka toimii niin moneen paikkaan.

Samalla kun kerran siivoilee laatikot ja pyyhkii kaikki hiusainepullot on hyvä muistaa huolehtia hiusharjat ja kammat kuntoon. Harjoista poistan kyllä hiukset usein, ettei niihin kerry sellaista hiustuppeloa. Mutta välillä ne on suotavaa pestä. Käytän pesuaineena sampoota. Pesun jälkeen nostan ne kuivumaan froteepyyhkeelle. Tulee yllättävän ylellinen olo ottaa puhdas ja raikas hiusharja käyttöön, jonka varsi ei ole hiuslakkatöhnässä…

Yleisesti meidän veskin yleisilme on tosi mustavalkoinen. Wc-paperien säilytyskori tuo sinne vähän lämpöä. Vaihdettiin myös laatikoston pitkä metallivedein nykyaikaisemmaksi. Nyt pienet nupit ovat ajankohtaisia. Nämä mustat nuppelot piristivät laatikostoa kivasti. Vetimet ostettiin Ikeasta.

#siivouscorner

Kiitos kaikille kun jälleen katsoitte Siivouscornerin. Mielellään saa laitella kommentteja ja toiveita tähänkin liittyen. Miten teillä toimii näiden kauneudenhoitovälineiden säilytys. Katsoin juuri kollegani Jonnan blogista postauksen  Vinkki kosmetiikan säilytykseen, hän oli löytänyt Ikeasta kivan säilytyslaatikon meikeille, sekin oli mainio ratkaisu. Noin muuten vinkkaan myös säilyttämiseen liittyen toisen kollegani Lauran #kaunisjärjestys -postaussarjasta, joka löytyy hänen Home via Laura -blogistaan. Laura on järkkäilyn mestari ja hänen organisointiaan aina ihailen.

Mukavia järkkäilyhetkiä!

Ps. Minun Instagramissa @anne_muotimielessa on juuri nyt arvonta, jossa on palkintona Johanna Gullichsenin pussukat – nuo samanlaiset kuin minulla!

Viikkosiivous on varmasti useimmille tuttu konsepti, mutta käytänpä silti sitä nimitystä perinteiselle siivousrytmille. Siivouscornerissa otin tällä kertaa seuraajat mukaan makuuhuoneen viikkosiivoukseen, jossa vaihdetaan lakanat ja puhdistetaan pölyt makkarista.

Meillä on karsittu makuuhuoneen sisustus mahdollisimman minimiin, allergiasyistä teksiileitä ja yksityiskohtia on vähän. Minä myös pidän selkeästä ja puhdaslinjaisesta makuuhuoneesta, mielestäni parasta on raikkaus ja puhtaat lakanat muhkeassa petauksessa. Huonekaluista satsaisin eniten patjaan ja vuodevaatteisiin. Yöpöydiksi käy mitkä vaan milloinkin, meilläkin on tällä hetkellä eripariset ratkaisut, se tuo rentoutta makkarin ilmeeseen. Valaistus on myös tärkeä elementti, on hyvä olla ns. siivousvalo ja pukeutumisvalo, eli tarpeeksi tehokas kattovalaisin. Sen lisäksi jonkinlainen lukuvalo on hyvä. Myönnän, että tällä hetkellä tuo lukuvalo ei ole täydellisin mahdollinen, minä luen sängyssä enemmän ja kohdevalo on toisen puolella nurkassa. Seuraavaan makkariin tulee muutos tähän, nyt nautitaan kuitenkin tästä yhdistelmästä.

Siivouscorner Instagramissa: @anne_muotimielessa

Makuuhuoneen siivouksen aloitan aina karsimalla – vien lakanat pesuun ja muut sisustustekstiilit tuulettumaan terassille. Välillä tuuletan myös täkit ja tyynyt, tällä kertaa kuitenkaan en. Vuodevaatteiden huolto on tärkeää, niistä teen varmasti erikseen jakson Siivouscorneriin.

Meidän sänky on 120 cm leveä, sitä aina kysellään. Sen oli toinen hankkinut juuri ennen meidän yhteen muuttoa, joten ei sitä lähdetty vaihtamaan. Hyvin mahdutaan. Patja on Villan ja Peitteen villa/luonnonkumi-futon, villakasettipetarilla ja patjansuojuksella. Sängyn rungon on mies tehnyt itse.

Vinkkasin jaksossa miten petaan uudet lakanat, ilman että täytyy heitellä tyynyt ja peitot pois sängyltä. Ensin toinen pää ja sitten toinen pää, kun laittelee aluslakanaa. Käytän aina muotoon ommeltuja aluslakanoita. Tällä kertaa en ollut silittänyt aluslakanaa, sitä en yleensä tee. Tyynyliinat sen sijaan pyrin silittämään aina – jotenkin sileistä tyynyliinoista tulee koko sänkyyn silitetty fiilis. Aluslakana oikenee kyllä nukkuessa. Vaikka on silityksessä pointti; se sulkee kankaan suomut ja vähentää näin tekstiilien pöyämistä.

Imurointi

Imuroin patjan huolellisesti ennen lakanoiden laittoa. Muutenkin imuroin huoneen, käytän tekstiilisuutinta, sen avulla on hyvä imuroida myös pöytäpintoja ja kattovalaisin. Siivous kannattaakin aina aloittaa ylhäältä alaspäin. Eli ensimmäisenä katse kattoa kohti, koska olet viimeksi pyyhkinyt/imuroinut makkarin kattovalaisimen. Meillä on kangaspintainen valaisin, joka täytyy imuroida muutaman viikon välein.

Imuria voi käyttää myös lattialistojen päällisten puhdistamiseen, jos siihen vaihtaa harjaspään. Itsehän olin aiemmin imuroinut lattialistat kolhuille putken avulla, nyt ne on paikkamaalattu ja sen takia minä olen alkanut suosia listojen pyyhkimisessä samaa tomuliinaa jolla pyyhin pölytkin.

Pölyliina

Imuroinnin jälkeen otan pölyliinan, taittelen sen neljään osaan ja sillä pyyhin kuivana pölyt kaikilta pinnoilta – myös viherkasvista ja listoista. Meillä on makuuhuoneessa suuri kumuviikuna, jonka laakeat lehdet keräävät pölyä, mutta kasvi myös puhdistaa ilmaa ja tuo tunnelmaa selkeään makkariin, joten mielelläni näen sen vaivan että pyyhkäisen lehdet pölyistä puhtaaksi.

Kaapin ovet ja väliovet pyyhin myös kuivalla mikrokuituliinalla, apuna käytän hitusen yleispesuainetta. Pesuaine suihkautetaan liinaan, ei pyyhittävälle pinnalle. Melkein kuivalla liinalla, jossa on vain suihkaus kosteutta, pyyhkien lähtee hyvin sormenjäljet, eikä pintoihin jää pyyhintäjälkiä. Muistuttelin väliovien pyyhkimisestä ja myös ulko-oven pyyhinnästä; kuinka usein sen muistaa pestä.

Jälkien putsaaminen seinistä

Olin saanut kysymyksen seuraajalta – miten poistaa seinistä viirut ja likaläntit. Suosittelen ensin kokeilemaan tuota kuivaa mikroliinaa ja yleispesuainetta, kuten ovien pyyhinnässä. Mikäli sillä ei lähde niin sitten voi testata varovasti ja paikallisesti järeämpiä aseita. Universal Stone on luottopesuaineeni tehopesuihin. Vinkkaan, että samantyylisiä puhdistusaineita saa edullisemminkin. Tällainen pesuaine levitetään kostealla sienellä, huuhdellaan hyvin ja lopuksi kuivataan pesukohta kuivalla mikroliinalla.

Eräs kiistellyimmistä puhdistusvälineistä on taikasieni. Se toimii jossain tapauksissa mainiosti, jos sitä käyttää oikein. Tärkeää on että sienen kanssa käytetään runsaasti vettä, sekä sienessä että puhdistettavalla pinnalla. Sienellä ei kannata hinkata voimakkaasti, sillä vain “hivellään” pintaa. Lopuksi taas kuivaus kuivalla mikroliinalla.

Siivouksen jälkeen on ihana pedata puhtaat lakanat ja vuodevaatteet. Miettiä ehkä hitusen huoneen somistustakin. Itse vaihtelen lakanoiden lisäksi myös torkkupeittoja ja koristetyynyjä. Tsekkaan myös yöpöydän, millainen somiste kulloinkin miellyttää. Nyt siihen pääsi Iittalan Raami-sarjan pomeranssin värinen kynttilälyhty ja luettavana oleva kirja.

Pölyt pois

Mutta huone ei vielä ollut valmis. Ihan viimeiseksi otin vielä laakamopin, johon laitoin staattisen liinan ja pyykäisin laskeutuneet pölyt lattialta. Kyllä kannatti, sillä liina oli aika pölyinen. Sanotaan, että kannattaa imuroida vielä lakanoiden vaihdon jälkeenkin – pitää paikkansa, tai sitten vetaista staattisella liinalla tai mopin mikrokuituliinalla.

Olen periaatteessa sitä mieltä, että imuria tarvitaan lähinnä tekstiilien puhdistamisen takia – matot, sohva, nojatuolit, sänky, verhot jne. Muuten pelkän lattiapinnan siivoukseen riittäisi hyvin lakaisu, staattinen liina ja moppaus. Minä moppaan nihkeällä makuuhuoneen lattian noin kerran kuussa.

Minulta kyseltiin myös katon ja seinien pölyjen pyyhkimisestä. Itse teen sen parisen kertaa vuodessa suunnilleen. Käytän tässäkin hommassa staattista liinaa joka sitoo pölyn itseensä. Homma on kevyttä ja sujuu näpsäkästi pitkävartisen mopin avulla. Tuossa oranssissa liinassa on hoitoöljyä, joten se ei ole hyvä katolle ja seinille, niihin sopii parhaiten sellainen valkoinen liina. Myös mikrokuituliina, jonka saa moppiin kiinni, on mainio – kuivana pyyhitään, ettei jää jälkiä pesuaineesta.

Kyllä kelpaa menneä nukkumaan ja rentoutumaan puhtaaseen makkariin, niin tuumii myös Flora. Meillä on tullut tavaksi mennä aikaisemmin sänkyyn, luetaan yhdessä jotakin ja jutellaan. Aina ei tarvitse tuijottaa viimeiseen saakka Netflixiä.

Tekniikkavinkki

Annoin myös pienen tekniikkaan liittyvän vinkin. Nimittäin miten puhelimen sulkee yöksi. Useimmat laittavat sen äänettömälle – niin minäkin ennen. Kunnes Hän opetti minulle paremman kikan. Kannattaa ottaa wifi/netti pois käytöstä yön ajaksi, näin puhelut pääsevät läpi, mutta kännykkä ei päivitä viestejä ja meilejä. Ei vilku valot tai piippaile. Toki voi käyttää myös älä häiritse -tilaa, mutta silloin puhelin silti hakee noita päivityksiä ja minusta se on hankalampi muistaa laittaa päälle aamulla. Nettiä ei unohda laittaa päälle.

Kyselin tästä Instagramissa ja vastauksia tuli huima määrä – suurin osa ottaa vain äänen pois päältä.

#siivouscorner

Kiitos jälleen kerran kun seurasitte Siivouscorneria. Olen edelleenkin tästä konseptista niin innoissani ja pyrin kehittämään sitä koko ajan. Niinpä kaikki palaute otetaan kiitollisena vastaan.

Tarkoitus olisi innostaa ja antaa vinkkejä, niin että arkiset askareet helpottuisivat ja tuntuisivat mukavilta. Organisoiduin toimin siivoukseen sujuu jopa vähemmän aikaa kuin ennen. Mietin, pitäisikö seuraavaksi puhua vaikka järjestelystä…

Siivouscornerin Instagram-jaksot löytyvät IG-profiilini kohokohdista, ne on siellä katsottavissa!

Siivouscornerissa on tiskivuoro. Jokaisen kodin keskeisimpiä paikkoja on taatusti keittiön tiskiallas ja sen ympäristö. Jos siellä on kaaos, koko koti on kaaoksessa – melkein voisi sanoa näin. Tällä kertaa Siivouscornerissa tarkasteltiin (kyllä monikossa, sillä sain tähän jaksoon miehen avuksi) miten välttää tiskikaaosta kokkailujen jälkeen, kuinka pitää keittiön allas puhtaana ja lisäksi teknisempää puolta, eli hanan huoltoa ja pesua.

Itse kuulun vahvasti sellaiseen kokkaajaryhmään, joka valmistelee etukäteen keittiön. Huolehdin ennen ruoan laittoa, että keittiö on siisti ja tasoilla tilaa kokkailla. Seuraavaksi otan valmiiksi esiin kaikki tarvittavat raaka-aineet ja sitten valmistelen tiskipisteen.

Siivouscorner Instagramissa: @anne_muotimielessa

Miten välttää ruoan jälkeinen keittiön kaaos

Kyllä, minulla on tiskipiste aina valmiudessa kun työskentelen keittiössä. Meillä on käytössä kolme keittiöpyyhettä; yksi roikkuu ovessa käsipyyhkeenä, kaksi on astioille. Levitän altaan viereen valutusliinan valmiiksi, nostan tiskiainepullon altaan reunalle (pumppupullo tai vastaava annostelija on kätevä) ja tietysti nappaan tiskiharjan kaapista valmiustilaan.

Samalla kun valmistelen ruokaa, tiskaan heti käyttämäni veitset, leikkuulaudat, sekoituskipot ja muut, kun niitä ei enää tarvita ruoan laitossa. En siis viskaa niitä altaaseen odottelemaan tiskaamista. Koska en kestä, että altaassa on astioita kun teen ruokaa (tai muulloinkaan). Ei mene montaa hetkeä kun ne on lennossa tiskattu ja aseteltu pyyhkeelle kuivumaan.

Meillä on laminaattitaso keittiössä, joka on mainio kuivatella tiskejä liinan päällä. Jos taso olisi puuta tai huokoista kiveä, liinan alle voisi sujauttaa vaikka tarjottimen – tai sitten pyöräyttää tiskattu astia saman tien kuivaksi liinalla, sekään ei suuri homma.

Joku kysyi kommentissaan, että eikö meillä ole tiskikonetta. On kyllä, heti tuossa altaan oikealla puolella. Meillä tiskikone pyörii joka toinen päivä ja se täyttyisi ihan liian nopeasti jos sinne laittaisi kattilat ja kulhot. Veitsiä ja pannuja nyt muutenkaan en laita tiskikoneeseen. Leikkuulaudat laitan välillä.

Minusta siistissä keittiössä tuollaiset liinan päällä kuivuvat astiat ovat kodikkaan näköisiä. Tosin ne kuivuvat nopsaan tuossa, tai viimeistellään kuivaus toisella keittiöliinalla pian tiskauksen jälkeen ja siirretään ne omille paikoilleen.

En kaipaa tuossa altaan yläpuolella ollutta kuivauskaappia. Muutamia vuosia sitten tehdyssä keittiöremontissa se otettiin pois ja tilalle asennettiin tehokas työvalaisin. Kuivauskaapissa en tykännyt säilyttää astioita, enkä halunnut sinne vettä valuvia tiskejä – vaikka siellä oli kuivausalusta, se oli vähänkin käytön jälkeen ihan kalkkinen ja likainen. Tämä on muuten niin mielipiteitä jakava asia, toiset taas eivät luopusi mistään hinnasta kuivauskaapista, tai toisesta altaasta. Siitäkin luovuttiin keittiöremontissa, en keksi turhempaa asiaa viemään tasotilaa (mutta ymmärrän jos joku on toista mieltä) – makuasioita.

Tiskialtaan puhtaanapidosta

Olen saanut lukuisia kysymyksiä meidän mustasta komposiittialtaasta – miten se on niin siistin näköinen. No suurin syy siihen on varmasti se, että meillä ei koskaan lastata altaaseen likaisia astioista. En oikeastaan ole koskaan ymmärtänyt sitä konseptia, että tiskikoneseen menevät astiat ladotaan ensin tiskialtaaseen lillumaan. Meillä astiat ovat siihen saakka pöydällä, kunnes ne laitetaan koneeseen. Harvoin ne siinä kauaa ovat. Jos on vieraita, silloin kerätään aterian jälkeen astiat pinoihin tiskipöydälle altaan viereen. Siitä sitten rauhassa putsaan ne ja laitan ne koneeseen. Ei ole kerta eikä kaksi kun olen toppuutellut vieraita auttamasta astioiden korjauksessa, koska yleensä kaikki lastaa ne altaaseen.

Astioiden esihuuhtelusta ennen koneeseen laittoa – minä kaavin niistä suurimmat ruoan tähteet suoraan roskikseen ja sitten laitan ne koneeseen. On aivan turhaa esihuuhdella astioita jos kone käy vähintään joka toinen päivä. Konetta ei edes kannata käyttää harvemmin, silloin se alkaa helposti haista pahalle. Olen tästäkin saanut muutamia kyselyitä. Tutkin asiaa, enkä löytänyt muuta ratkaisua, kuin pestä kaikki siivilät huolellisesti, käyttää astianpesukoneen puhdistusainetta ja pestä kone sillä sekä muistaa pitää koneen luukkua auki pesun ja tyhjennyksen jälkeen jonkin aikaa, että se pääsee kuivumaan kunnolla – siis siivilät ja tiivisteet. Hajua voi myös estää sillä että pesee usein koneellisia, eikä säilö siellä pitkään likaisia astioita. Jos uudehko kone silti haisee pahalle, kannattaa vielä kokeilla vaihtaa pesuainetta. Jos sekään ei auta, niin sitten yhteys huoltoliikkeeseen, ettei esimerkiksi poistoletkussa ole tukosta tms.

Palataan altaan puhtaanapitoon. Kun altaassa on astioita ja tarvitaan vettä, jää aina astioiden alle lojumaan vettä. Kun jossain pinnalla on seisovaa vettä, syntyy kalkkia ja muutenkin likaa. Näin allas pääsee pinttymään. Pahiten tuo näkyy mustassa ja valkoisessa komposiittialtaassa. Niinpä paras apu on pitää allas aina tyhjänä ja pesaista se tiskiharjalla päivittäin. Joissakin altaissa saattaa olla myös huono kaato, jolloin sinne jää vettä makaamaan. Tällöin voi pyyhkäistä nopsasti vettä pohjalta viemäriin.

Jos niitä pinttymiä on tullut, voi kokeilla laskea altaaseen lämmintä vettä ja laittaa sinne etikkaa. Antaa tämän etikkakylvyn vaikuttaa jonkin aikaa, sitten harjaa altaan puhtaaksi. Lopuksi kannattaa vielä pestä astianpesuaineella allas, se neutralisoi happaman etikan.

ihana lohenpunainen mikroliina on Sinituotteen

Hanan puhdistus ja huolto

Siivouscornerissa käytiin läpi myös hana-asioita – kuinka puhdistaa hana. Noin pintapuolisesti hana kannattaa pyyhkiä aina kun on tiskannut tai lotrannut vedellä. Kuiva mikrokuituliina roikkuu meillä aina allaskaapin ovessa (ei tuossa hanan päällä kuten kuvassa). Sillä pyyhkäistään vesiroiskeet ja tipat pois päivittäin heti kun niitä tulee. Samoin altaan ympärystä ja seinä. Meidän keittiössä on nyt ollut nelisen vuotta tuo allas ja silikonit, ne näyttävät edelleen kuin uusilta, tämän kikan ansiosta – vettä ei jätetä koskaan pyyhkimättä. Muuten, kyynärpäähanataktiikka on keittiössäkin käytössä.

Välillä hana kuitenkin täytyy pestä hitusen paremmin. Silloin pesussa käytetään sientä ja rasvaa poistavaa keittiösuihketta. Lopuksi hana kuivataan ja kiillotetaan jälleen kuivalla mikroliinalla.

Välillä hanasta kannattaa putsata myös tuo poresuutin. Siihen kertyy kalkkia ja töhnää – tiedättehän kun joskus vesisuihkusta lähtee sellaisia sivusuihkauksia, tällöin on aika puhdistaa suutin. Se kierretään auki ja sisällä oleva vedensuutin pestään etikalla, huuhdellaan hyvin ja kierretään takaisin paikalleen.

Veden tulo ja säästö

Tiesittekö että tuo suutin on aika tärkeä osa hanan toimintaa. Nimittäin suuttimet säätelevät veden tuloa ja sen mukana tulevan ilman määrää. Meillä on keittiössä Vipp-hana, jonka alkuperäisen suuttimen ilman määrä oli pieni ja vesi tuli kovalla paineella. Vaihdettiin tilalle Hansgrohen poresuutin, jonka ilmantuotto on suurempi ja veden tulo hitaampi ja pehmeämpi. Vaikka nyt vettä tulee hitaammin, se tuntuu silti muhkealta määrältä, koska puuttuvan veden “korvaa” runsaampi ilmamäärä. Siivouscornerin videossa demonstroitiin näiden suutinten ero käytännössä. Näitte miten toinen suutin roiski vettä ja toisella suuttimella vesi ei roisku. Samoin merkittävä ero oli veden säästössä, alkuperäinen suutin kulutti vettä noin 2,5 kertaa enemmän. Aika hyvä keino säästää vettä on tarkistaa millainen suutin omassa hanassa on. Virtauksien laaduissa on todella iso ero. Toki suuttimia on myös vettä nopeammin tuottavina, tällainen on hyvä vaikka kylpyammeen täyttöhanassa.

Jos haluat vaihtaa suuttimen, ota hanan tiedot mukaan rautakauppaan ja pyydä apua. Tai aika usein suuttimen koko lukee siinä renkaassakin. Toki voit ruuvata varoiksi suutinosan kauppareissulle mukaan. Näitä vettä säästäviä suuttimia on esimerkiksi Hansgrohella ja Neoperlilla.

#siivouscorner

Oli taas niin hauska tehdä tämä Siivouscorner. Mä tykkään tosi paljon toteuttaa tällaisia juttuja , näissä on sellainen aito arkinen tekeminen, itselläkin on (ja tulee lisää koko ajan) rentoutta ja intoa. Ja edelleen mulla on tuhat ja sata ideaa mitä tulen tekemään, kaikkien ei tarvii edes liittyä suoraan siivoukseenkaan – vaan yleensä elämän järkeistämiseen ja vinkkeihin.

Nyt pää sauhuaa mitä valitsisin listalta seuraavaan jaksoon. Kiitos kaikille kun katsotte Siivouscorneria!

Arvelen että useimmilla on jonkinlaisia omia arkisia tapoja liittyen kodinhoitoon. Jaan tällä kertaa meidän muutamia niksejä, joilla vältellään siivousta tai muuten vain edistetään toimivampaa arkea. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa yllättävänkin paljon kodin yleisilmeeseen ja siistimistarpeeseen. Tässä tulee “tarkan” vinkkejä, heh.

Tämäkin jakso Siivouscornerista on tuttuun tapaan myös Instagramin puolella – löydät sen profiilini kohokohdista, Siivouscorner-nappulan takaa.

Instagram: @anne_muotimielessa

Muovipussien säilytys. Myönnän että tuo alalaatikko ei ole aina ollut tämän näköinen, vaikka se on aina sisältänyt muovikasseja. Joskus muinoin kassit oli vaan sullottu sinne ja laatikkoa avatessa ne pyrkivät sieltä väkisin ulos. Kun yritti ottaa vain yhden kassin, mukaan sai yleensä muutaman ylimääräisenkin. Nykyään laatikko on ilo avata, koska se on siisti ja sieltä saa helposti kassin kerrallaan.

Käytämme muovikasseja roskapusseina, siksi niitä välillä kaupasta ostetaan. Käytämme toki myös kestokassia ostoksilla, mutta tarvitsemme muovikassejakin. Meiltä löytyy myös erikseen rulla ohuempia muovisia roskapusseja. Niitä kuulemma suositellaan, koska ovat ohuempaa muovia. Omakotitalon roskikseen en mielelläni laita rikkoontuneita muovipusseja, siksi suosin kuitenkin myös kaupan vahvempia muovikasseja. Nykyään muovikassit ovat kierrätettäviä ja jos ne laittaa sekajätteen mukana niin ne tietysti poltetaan. Muovikasseissa myös viemme kierrätyspisteelle lajiteltavia muoveja.

Muovipussit vievät vähän tilaa kolmioiksi taiteltuna

Muovipusseista tulee yllättävän pieniä kun ne taittaa kolmion muotoon. Välillä taitetaan pussi pituussuunnassa neljään, välillä kolmeen osaan. Sitten vaan aletaan tehdä tiukkaa kolmiota ja lopuksi kahvat sujautetaan kolmioon muodostuneeseen taskuun. Aina ei jaksa olla ihan pedantti, kolmiot voivat olla vähän eri kokoisia ja löysempiä. Pääasia on kuitenkin että ne taitellaan. Tarkempi tyyppi on tietysti huolellisempi tässä asiassa.

Järjestelyssä hyödynnetään tukevia pakkauslaatikoita

Olen käyttänyt laatikossa sisälaatikkona Iittalan Raami-sarjan viinilasien pakkauslaatikkoa. Säilyttelen usein tukevia pakkauslaatikoita tällaisiin tarkoituksiin. Minusta aina ei tarvitse ostaa uutta muovilaatikkoa järkkäilyyn. Tarvittaessa siistin laatikoita washi-teipillä. Olemme muuten myös säilöneet joitakin erittäin harvoin käytettäviä astioita tällaisiin pakkauslaatikoihin. Pakkauslaatikot vievät kaapissa monesti vähemmän tilaa, kun astioita on kätevämpi pinota ja ottaa käyttöön laatikon avulla.

Tällainen pikkujärkkäily ja askartelu on muuten varmasti mukavaa kotipuuhaa vaikka lasten kanssa tehtäväksi.

Muruharja korvaa märän tiskirätin

Meiltä ei löydy keittiöstä ollenkaan perinteistä märkää tiskirättiä. Luovuttiin sellaisesta jokin aika sitten ja eipä olla moista kaivattu. Toki suuremmissa siivousoperaatioissa käytetään sientä ja sieniliinaakin, mutta nyt puhun päivittäisestä keittiön siivouksesta. Meidän tärkein keittiörätti on kuivana käytettävä mikrokuituliina, joka roikkuu tiskipöydän alakaapissa omassa liinanpidikkeessään.

Sain muuten monta kysymystä, että mistä tuommoisia liinan pitimiä saa. Nämä ovat Sinituotteen ja ne kiinnitetään kätevästi tarralla. Huomaatteko, että tuossa toisessa on kaapin sisäpuolella kiinni käsipyyhkeen toinen pää. Näin pyyhe pysyy ovessa hyvin ja se ei roiku roskiksen päällä kaapissa. Meillä on aina allaskaapin ovessa käsien pyyhkimistä varten pyyheliina. Käsiä pestään niin usein keittiötoimissa.

Miten siistimme pöytäpinnat keittiössä

Ensiksi käytämme muruharjaa. Tämä on Sinituotteen valikoimista. Yleisesti pöytätasoille kertyy muruja, kun ne harjaa ensin pois, jää hyvin vähän varsinaista pyyhittävää. Jos on jäänyt ruoka-aineista tahroja, pyyhkäisen ne kostealla talouspaperin palalla. Lopuksi tarvittaessa suihkautan vettä tai keittiösuihketta hitusen tasolle ja levitän/pyyhin sen kuivalla mikroliinalla. Tällä liinalla myös kuivataan aina altaan ympärystä mahdollisista vesiroiskeista.

En oikeasti tiedä miksei muruharjoja käytetä enemmän. Muruharja on myös todella helppo pestä, harjakset ovat nailonia. Pesen ne tarvittaessa tiskiaineella.

Miten pestä kädet oikein?

Kyllä, siihen on oikea tapa (meidän mielestä). Käsienpesussa yleensä kastuu saippuapullo, taso ja hana. Kun tämä kastuminen tapahtuu monta kertaa päivässä, on kylppäri jo yhden päivän jälkeen valmis kalkille ja saippuajämille. Jos sitä ei siivoaisi päivittäin, kertyisi hanaan pinttyneitä roiskeita ja sinne hanan juureen semmoinen ihana kalkkirenkula, jota ei saa millään puhtaaksi. Samoin tasoon jää kalkkilänttejä ja saippuapullo makaa aina vesipatjalla. Jos ei oikeasti jaksa siivota sotkua joka päivä, se vähintään (ehkä) risoo.

No, tämän välttämiseen on yksinkertainen keino. Ei kastele saippuapulloa, tasoa ja hanaa käsiä pestessä. Toimii näin: ottaa kuivaan käteen saippuaa ja avaa toisella kuivalla kädellä hanan. Pesee kädet saippualla ja sulkee hanan kyynärpäällä (ihan näppärää uskokaa pois). Ravistaa altaassa liiat vedet pois ja sitten pyyhkii pyyhkeeseen. Meillä ei pyyhitä kylppäriä päivittäin, mutta se näyttää aina siltä että se olisi juuri pyyhitty. Lähinnä siihen kertyy pölyä.

Toimii näin: ottaa kuivaan käteen saippuaa ja avaa toisella kuivalla kädellä hanan. Pesee kädet saippualla ja sulkee hanan kyynärpäällä (ihan näppärää uskokaa pois). Ravistaa altaassa liiat vedet pois ja sitten pyyhkii pyyhkeeseen

Tuo tuossa, älä koske siihen märin käsin. Jos oikein rupeaa miettimään, niin mikä on se juttu että kädet pitää ensin kastella märiksi ja sitten annostella märkiin käsiin saippua?

Pöntön huolto päivittäin

Pöntön kannen kuuluu olla alhaalla. Se nostetaan ja lasketaan pönttöä käytettäessä. Miksi kannen alas laskeminen olisi raskas juttu. Paitsi ulkonäkösyistä, kansi on pöntössä myös hygieniasyistä. Vessa kannattaa vetää kun kansi on kiinni. Kun pönttöä on käyttänyt, tietysti aina katsotaan että seuraavalle se on siistissä kunnossa.

Pöntön ulkopintojen pikasiivouksen teen päivittäin veteen kostutetun veskipaperin avulla. Siihen ei mene minuuttiakaan. Pöntön istuinkannen taakse ja vetonappulatasolle kertyy päivittäin pölyä ja hiuksia, miksei niitä pyykisi pois heti. Veskipaperilla teen myös mustan kaakelilattian pikasiivouksen pölystä. Oiva kikka kun tulee vieraita, käyttää vähän kostutettua veskipaperia ympäri kylppärissä.

Saippuavinkki

Pidän eniten saippuoiden mukana tulevista näteistä saippuapulloista. Niissä on mielestäni paras mekanismi ja ne on näppärä pestä. Lempisaippuani on hinnakas Aesopin kuorivia rakeita sisältävä käsisaippua. Sitä meillä on aina veskissä, mutta vieressä on myös “arkisaippua”. Minulle on kertynyt muutamia tyhjiä Aesopin pulloja ja olen täyttänyt niihin edullisempaa saippuaa tai fairyä keittiöön. Arkisaippuana tykkäämme käyttää Gunryn ruskeassa pullossa tulevaa nestesaippuaa, se joko kaadetaan nätimpään pulloon tai siitä poistetaan etiketti, jolloin pullosta tulee anonyymi.

#siivouscorner

Tällaiset vinkit tällä kertaa. Oli hauska tehdä tämä jakso vähän pilke silmäkulmassa. Näissä asioissa jokainen toimii kuten itsestä tuntuu sopivalta. Omassa kodissa on omat säännöt. On kuitenkin ollut aivan mahtava saada teiltä ihania palautteita, osa nauttii kun huomaa että toisetkin on tarkkoja. Jotkut taas inspiroituvat kokeilemaan itsekin vinkkejä. Teidän palaute on parasta. Palautteen pohjalta myös kehitän tätä Siivouscorneria koko ajan. Tietysti olen myös kiitollinen kun kerrotte miten minulta saadut vinkit ovat toimineet. Monet ovat sanoneet esimerkiksi alkaneensa kuivata kylpyhuoneessa suihkun jälkeen ja eron on huomannut – mahtavaa.

 

Edit: Lukuvinkki harmoniasta ja kauniista järjestyksestä pitäville. Kollegani Laura kirjoittaa blogissaan Kaunis järjestys – postaussarjaa, jossa tällä kertaa kurkataan hänen kadehdittavan visuaaliseen siivouskaappiinsa. #siivouskaappigoals

 

Ensi kerralla taas uusi aihe, kiitos kun seuraatte!

 

Tällä kertaa Siivoucorenerissa on aiheena sisustustekstiilit – erityisesti verhoilukankaat. Huonekalujen päälliset ovat aika tärkeä osa kodissa, verhoilukangas muodostaa suuren osan huonekalun hinnasta ja sen hoidettavuus vaikuttaa kodinhoitohommiin. Huonekalun käyttöikä myös pitenee oikein hoidettuna.

Verhoilukankaat voisi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään:

  • luonnonmateriaalit
  • keinokuidut
  • sekoitteet

Tällä hetkellä sekoitekankaita käytetään varmasti eniten huonekaluissa, mutta villakankaiden suosio nousee koko ajan.

Luonnonmateriaalit verhoilukankaissa

Meidän valkoinen sohva on puuvillakangasta. Itse olen ollut aina luonnonmateriaalien ystävä ja kun kymmenen vuotta sitten piti valita tähän sohvaan kangas, päädyin valkoiseen puuvillaan. Olen ollut äärimmäisen tyytyväinen valintaani, sillä sohva on ollut todella kovassa kulutuksessa käyttöineen ja pesuineen. Yleensä luonnonmateriaalit ovat joko puuvillaa/pellavaa tai sitten villaa.

Puuvillan hyviä puolia on helppo hoidettavuus, se kestää kuumaakin vesipesua (toki ensipesun kutistuminen huomioiden). Positiivista on myös puuvilla tuntu – jos sohvalla loikoilee, tuntuu se samalta kuin makoilisi sängyllä lakanoissa, eli mukavalta ja hiostamattomalta. Heikkoutta on valon arkuus, tummemmat puuvillakankaat kauhtuvat valossa helposti. Tietysti myös pesut haalistavat väistämättä puuvillan sävyjä, siksi valkoinen tai hyvin vaalea on paras valinta, jos aikoo vesipestä verhoilua.

Villakangas taas on erittäin kestävä ja luja materiaali, villa on todella pitkäikäinen. Miettikää vaikka vanhoja 50- ja 60- lukujen nojatuoleja, monissa on edelleen alkuperäinen villaverhoilu vielä ihan tikissä. Villa on luonnostaan niin rasvainen kuitu, että siinä on itsestään puhdistumisominaisuus. Tahrat saattavat jopa kulua siitä itsestään pois. Villaa voi harvoin pestä kotikoneessa, jos villaverhoilu täytyy pestä ja se lähtee irti, kannattaa se viedä kuivapesuun. Toisaalta, villaa ei kannata edes pestä, vaan imurointi ja paikallinen tahrojen poisto yleensä riittää. Villakankaita käytetään julkisissa tiloissa, jos villakangas kestää lentokentällä, kestää se kotonakin.

Villaa käytetään usein kiinteästi verhoilluissa huonekaluissa juuri tämän takia. Se sopiikin erityisen hyvin nojatuoleihin ja pikkutuoleihin. Villan negatiivisia puolia on sen karheus. Monella valmistajalla, kuten vaikka Muutolla ja Menulla on verhoiluteknisistä syistä kiinteästi verhoiltuja sohvia, joissa on yleensä villakangas. Tällaisen sohvan uskaltaa ihan hyvin hankkia, villa kestää kyllä hyvin. Mutta kannattaa muistaa tuo tuntuma, se on hitusen karkea.

Keinokuidut

Nykyään valtaosa sohvista on verhoiltu erilaisilla keinokuitukankailla. Tästä kangasryhmästä löytyy valtavia laatueroja (kuten toki kaikista). Hyvä keinokuitukangas on kaunis, luja, helppohoitoinen ja silti kohtuuhintainen. Ei siis ihme, että näistä on tullut vallalla oleva verhoilukangasryhmä. Mutta keinokuitukangas on aina jonkin sortin muovia – jos karkeasti ajatellaan. Niinpä sen negatiivisia puolia on sähköisyys (parhaissa kankaissa tämä on teknisesti huomioitu), jolloin se imee likaa aivan eri tavalla kuin luonnonmateriaalit. Tähän liittyen positiivista on taas sen helppohoitoisuus, keinokuitu kestää vesipesua (mutta kylmässä), jolloin verhoilun voi itse usein pestä. Hyvä keinokuitu tosin hylkii likaa, joten sitä voi pyyhkiä ja siitä voi huuhdella likaa, vähän kuin vahakankaasta. Mutta kun se nuhrustuu kunnolla, siitä on vaikea saada enää freesiä. Siksi on hyvä muistaa tämä ja hoitaa hyvin keinokuituista huonekalua. Miinuspuolta on myös keinokuidun fiilis, sen tuntee käteen että se on keinomateriaalia – jos on enemmän materiaalien tuntemusta.

Sanoisin kuitenkin, että keinokuidut ovat oikein hyvä valinta. Mutta itse välttäisin niitä edullisimpia versioita, jos mahdollista.

Sekoitekankaat

Sekoitekankaat ovat nimensä mukaisesti yhdistelmä erilaisista kuiduista; luonnonmateriaaleista ja synteettisistä materiaaleista. Tällaiset kankaat ovat usein upeita ja näyttäviä. Hinnakkaita, koska materiaaleihin ja kudontaan on panostettu. Lähes aina sekoitekankaat ovat kuivapestäviä, koska kuidut käyttäytyvät mahdollisesti eri tavalla pesuissa. Näissä kankaissa on monesti mukana esim. viskoosia, joka on hieno kuitu, mutta esimerkiksi kutistuu todella paljon pesussa. Kun hankkii sekoitekankaista huonekalua, kannattaa selvittää kankaan hoito ja ominaisuudet. Monet ovat kyllä erittäin kestäviä ja hyviä valintoja.

Vinkki sohvan ostoon; itse aikanaan ostin sohvaan heti kahdet istuintyynypäälliset.

  Sohvaan kannattaa harkita jo ostovaiheessa kaksien istuintyynypussien hankintaa. Tällä kikalla on aina kaapissa puhtaat istuintyynypussit ja myös sohvan käyttöikä pitenee huomattavasti, koska istuintyynyjen käyttöikä pitenee.

Teidän kysymyksiä:

Onko 100% villakangas kestävä

On todellakin. Villaa käytetään hyvin paljon esimerkiksi konttorituoleissa ja julkisten tilojen asiakastuoleissa. Näissä kankailta odotetaan erityisen kovaa kulutuskestoa.

Ollaan verhoilemassa vanhaa tuolia uudelleen, kuinka valita siihen hyvä kangas?

Jos on vanha huonekalu, kuten nojatuoli, suosittelen ehdottomasti villakangasta. Villa on klassinen arvokas materiaali, joka sopii vanhoihin huonekaluihin tyyliltään erinomaisesti. Lisäksi kiinteässä huonekalussa se on loistava. Verhoilutyö on myös arvokasta, en silloin säästäisi kankaassa. Keinokuitujen metrihinnat ovat keskimäärin noin 50 €/m ja villojen alk. 100 €/m. Hintaero on kyllä huomattava, mutta nojatuoliin menee yleensä vain muutama metri kangasta.

Kankaan tärkeimmät kriteerit, myyjät usein painottavat vain hankauskestoa?

Kotioloissa tosiaan hankauskesto on harvemmin se heikko lenkki. Ennemminkin kankaan nuhrustuminen ja nyppyyntyminen. Tässä kohtaa miettisin miten itse on valmis huoltamaan kangasta ja millaisen fiiliksen kankaalla haluaa tuoda kotiin. Halvat keinokuidut nuhrustuvat ja nyppyyntyvät – se on tosiasia. Eli niitä varoisin. Muuten tutustuisin valittuun kankaaseen ja noudattaisin sen hoito-ohjeita tunnollisesti.

Kuinka usein vesipestävää kangasta saa/kannattaa pestä?

Vesipestävä kangas kannattaa pestä ajoissa. Ei missään nimessä kannata venyttää pesuväliä ajatellen että pesu kuluttaa kangasta. Pinttynyt keinokuitu ei nimittäin välttämättä enää puhdistu kunnolla kylmässä pesussa. Minusta lika kuluttaa kangasta enemmän kuin ohjeen mukainen pesu. Omia puuvillapäällisiä olen pessyt kymmenen vuoden aikana varmasti noin sata kertaa. Hyvin ovat kestäneet.

Paras sohvakangas koiratalouteen?

Mielestäni vesipestävä kangas. Koska meillä ainakin sohvaa joudutaan pesemään. Villakangas on myös ihan hyvä, mutta varaudu tahrojen oikeanlaiseen poistoon.

Kun peset sohvan rungon, laita päällinen takaisin sohvan päälle suoraan pesukoneesta. Se kuivuu siinä kätevästi muotoonsa.

Kuinka hoidan sohvaa

Sohva kannattaa imuroida viikottain. Vaikka omistaisi pölyn harmaan sohvan, kertyy siihen viikon aikana pölyä, hiuksia, muruja jne. Pesuväliä ja kankaan nuhrustumista voi pidentää huomattavasti ahkeralla imuroinnilla. Sitäpaitsi, kuka haluaa makoilla pölyisen murupesän päällä. Jos et imuroi sohvaasi usein, kurkkaappa istuintyynyjen alle..

Sohvaa pitää myös pöyhiä. Vaihtele istuintyynyjen paikkoja, kääntele selkätyynyjä. Yleensä sohvissa on joku kohta jossa istutaan eniten. Vaihtelemalla tyynyjen paikkoja, tyynyt painuvat tasaisesti.

Pese heti kun siltä tuntuu.

Suuressa osassa laadukkaita sohvia on irroitettava verhoilu myös rungossa. Jos taas ostaa laadukkaan kiinteästi verhoillun sohvan, on sohvavalmistaja valinnut siihen sellaisia kangasvaihtoehtoja jotka kestävät kiinteän verhoilun – yleensä siis villoja. Ja hei, tärkeää – kun peset sohvan verhoilua, älä tunge kaikkea yhteen koneelliseen. Päälliset ei puhdistu kunnolla jos pesukone on liian täynnä.

Nahan hoidosta

Sain kysymyksiä nahkasohvista – naarmuista ja tahrojen poistosta. Näihin ei ole yhtä yleispätevää vastausta, sillä nahkalaadut ovat niin yksilöllisiä. Suosittelen aina nahkaista huonekalua ostaessa selvittämään kuinka kyseistä nahkalaatua tulee hoitaa. Millä se puhdistetaan, miten siitä kannattaa yrittää poistaa tahroja ja kuinka arka se on naarmuille. Kun hoito-ohjeet on valmiina tiedossa, mahdollisiin ongelmiin on helpompi reagoida.

Markkinoilla on hyviä nahanhoitoaineita, joilla saa apua naarmuihin ja tahroihin. Mutta on myös nahkoja, kuten tuossa minun Artek-jakkarassa (siinä on raaka poronnahka), mihin ei liiemmin tehoa hoitoaine, jos pintaan tulee esimerkiksi rasvalikaa. Silloin pitää hyväksyä sen huonekalun ominaisuus. Minua ei haittaa nuo rasvatahrat tuossa, mutta kyse on jakkarasta. Sohvassa tai nojatuolissa ne haittaisivat.

Kiinteästi verhoillun huonekalun paikallispesu

Sain myös kysymyksen kuinka kiinteästi verhoillusta nojatuolista voi puhdistaa ihosta tullutta rasvaa käsinojista ja selkänojasta. Sanoisin yleisesti, että sappisaippua on hyvä hellävarainen vaihtoehto. Likakohta kannattaa kostuttaa ensin vedellä, hieroa maltillisesti saippuaa, antaa vaikuttaa hetki ja huuhdella sitten puhtaalla valkoisella froteepyyhkeellä, kunnes kaikki saippua on varmasti lähtenyt kankaasta. Saippuajämistäkin voi jäädä jälkiä, kuten toki myös vedestä joihinkin kankaisiin.

Sitten on myös olemassa höyrypesureita, joita voi vuokrata. Itse olen testannut tällaista erään yhteistyön merkeissä. Laite on ihan ok, mutta ei toki kuitenkaan niin tehokas mitä oikea pesu. Niinpä neuvon vuokraamaan jälleen sen laitteen ajoissa, ettei huonekalu ole todella pinttynyt, se ei enää lähde höyrypesurilla kunnolla puhtaaksi. Paras apu tulee ajoissa.

#siivouscorner

Tuttuun tapaan tämänkin “jakson” voi katsoa IG:ssä profiilini kohokohdista. Jos teillä on vielä kysyttävää niin vastailen mielelläni. Kiitos taas!

Aikaisemmissa siivouscorner-postauksissa on käyty keittiössä ja kylpyhuoneessa.

 

Siivouscorner Instagramissa @anne_muotimielessa