Category

sisustus

Category

“kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

Päätin tehdä tällä kertaa toivepostauksen; minulta on useampaan kertaan pyydetty keittiön kaappien sisällön esittelyä. Tiedättekin että omistamme paljon astioita, niitä on toki tullut tavallista enemmän pitkään jatkuneen Iittala-yhteistyön myötä, mutta totuuden nimessä on sanottava, että minulla on ollut aina paljon astioita, eikä meidän yhteen muuton myötä tilanne tosiaankaan helpottunut, sillä astioita tuli taas lisää. Teimmekin suuren karsinnan keittiössä viime talvena, järkkäsimme kaikki mahdollisimman tehokkaasti ja helppokäyttöisesti kaappeihin. Ihme ja kumma, kaapeista ei tullut täyteen ahdetut, vaan astioita on mukava ottaa käyttöön.

Yleisesti pyrimme pitämään keittiön tasot melko tyhjinä. Rakentelen mielelläni pieniä esillepanoja tuomaan valkoiseen keittiöön väriä. Nyt ihastuttaa puu ja yrtit. Raami-sarjan upea tamminen alusta on välitilassa antamassa kontrastia, Kastehelmi-maljakkoon sujautin yrtin (joka ennätti jo vähän nuupahtaa) ja tasolla on aina pinossa puhtaita astiankuivauspyyhkeitä. Mielestäni Iittalan keittiöpyyhkeet ovat aivan parhaita, ne kuivaavat todella hyvin ja vain paranevat pesuissa.

Varsinaisen tiskipöydän yläkaapeissa säilytämme pääosan käyttölaseista ja mukeista. Kuten huomaatte, hyllyillä on jopa tilaa. Laseina meillä on eri kokoisia ja värisiä Kartioita, Kastehelmiä, Essencejä ja Raameja – eli todella montaa sarjaa. Pidän sekoittelusta ja vaikka laseja on monenlaisia, on sävyjen ja muotojen kombinaatio kuitenkin selkeä. Tähän kaappiin on helppo tyhjentää alla olevasta astianpesukoneesta puhtaat astiat.

Kahvia ja teetä juodaan tietysti mukeista, hyllyiltä löytyy niin ajatonta Teemaa kuin Taika-sarjaa, Graphics-sarjaa ja tiestysti tämän hetkiset ehdottomat lempparit – Raami-kahvikupit aluslautasella. Ylähyllyltä voi vielä bongata myös todella vanhat Ego-sarjan kupitkin asetteineen. Lisäksi hyllyille on päässyt Hänen rakkaat vanhat Muumi-sarjan mukit ja yksi suuri musta Teema-mukikin.

Kaikki lautaset mahtuvat meillä kahteen laatikkoon. On superkätevää kun lautaslaatikot ovat astianpesukonen vieressä, tiskaushommat sujuvat näppärästi. Teema-sarjaa meillä on todella paljon, lautasia on tullut niin minun kuin Hänenkin puolestaan. Onneksi meidän astiat sopivat täydellisesti yhteen, ei ollut hankalaa sovittaa keittiötarvikkeita samoihin kaappeihin. Rakastan Teeman selkeää muotoilua, enkä ole vielä ikinä niihin kyllästynyt, vaikka näitä on aina löytynyt kaapeistani. Teeman vahvuus on vielä erilaiset kulhot ja kipot, kaikkia pienimpiäkin kipposia meillä käytetään paljon.

Jos muuten minun pitäisi tänä keväänä/kesänä hankkia valmistujais- tai häälähjoja, satsaisin ehdottomasti johonkin pysyvään ja ajattomaan. Valmistuvalle hankkisin varmasti jotakin käyttöastioita, Raami-olisi nyt ajankohtainen ja hääparille antaisin upean maljakon – Ruutu-sarja on esimerkiksi mieletön.

Karahveja meillä on useita, niitä käytän välillä myös maljakkoina. Kartio-karahvit ovat puhdaslinjaisia ja selkeitä, suupuhallettu lasi on ohutta ja kevyttä. Kun meillä on vieraita ja syödään suuremmalla porukalla, katan mielelläni kaksi vesikarahvia pöydän molempiin päihin. Toiseen voi vaikka laittaa sitruunaa ja toinen ihan pelkkää vettä.

Aterimien suhteen olen tarkka, arvostan hyvää käteen sopivuutta, keveyttä ja terävää veistä. Laatikoista löytyy muutamat erilaiset, mutta suosikit ovat ehdottomasti mustapäinen Lion-sarja ja eleetön Piano-sarja.

Alemmasta lautaslaatikosta löytyy lisää Teema-sarjaa, myös värillisenä. Vaikka valkoinen astiasto onkin perusasia, pidän sekoittelusta ja mielelläni välillä katan myös värillisillä lautasilla. Teema-sarjaan meiltä löytyy harmaita ja sinisiä osia. Muutamat Taika-sarjan lautaset tuovat myös iloa ja eloa kattauksiin.

Kun halutaan näyttävyyttä tarjoiluun, käytän upeita Aalto-sarjan teräksisiä ja ruusukullan värisiä vateja. Tuolle suurelle vadille tulee aivan upea salaatti. Syksyllä muuten Citterio-sarjaan tulee myös kaunis ruusukultainen sävy, sarjan tarjoiluvälineet teräksisenä ja ruusukultaisina minulla onkin jo käytössä, ne ovat aivan ihanat.

Eihän meidän ihan kaikki käyttöastiat mahdu ovellisiin kaappeihin, hyvä niin, sillä rakastan (myös keittiössä) avohyllyköitä. Olohuoneen vastaisella seinällä on kevyt avohylly, johon olen koonnut lisää jatkuvasti käytössä olevia astioita. Hyllyn päältä löytyy myös säilytyspaikka maljakoille ja tuikkukipoille.

Paraatipaikalla avohyllyllä on Raami-sarjaa, Ultima Thulea ja Essenceä. Sulassa sovussa keittokirjoja, kynttilänjalkoja jne. Avohylly toimii käyttöastioille, kun niitä käytetään jatkuvasti, eivät astiat edes ennätä pölyyntyä. Toki hylly vaatii säännöllistä pyyhkimistä, mutta en koe vaivaksi sutaista sitä pölyliinalla kerran viikossa. Pidän siitä, että kauniit astiat ovat ihailtavana ja esillä.

Kun keittiö on kauttaaltaan valkoinen, pienetkin väripisteet ja yksityiskohdat tuovat tunnelmaa ja sävyjä. Näissä kuvissa halusin korostaa vihreää sävyä, sitä tuli heti kun pöytään nosti muutaman vihreän lasisen astian. Kattaus on muuten ihan aito – söimme eilen lohta ja kasviksia, ihan heti samalla kun näitä kuvia nappailin. Viimeaikoina ollaan syöty useimmin keittiön saarekkeen äärellä. Ehkä se tuntuu sitten astetta erityisemmältä, kun kattaa ruokatilan pöydälle. Joka tapauksessa, minulle ihanaa arkea on toimiva ja kaunis keittiö ja huolella valitut astiat. Ehkä esittelen teille seuraavalla kerralla toisen puolen keittiön kaapeista, sieltä löytyy esimerkiksi tarjoilukulhoja ja ruoanlaittovälineitä.

Yhteenvetona, paras vinkkini astioiden järkkäilyyn on inventointi. Käydä läpi kaikki mitä omistaa ja mitä käyttää. Vaikka meillä on paljon astioita, oikeasti käytämme näitä kaikkia. Ne joille ei koettu olevan enää meillä käyttöä, laitoimme kiertoon. Inventoinnin jälkeen ryhmittelimme astiat sen mukaan miten ne arjessa eniten kiertävät – käytöstä, tiskikoneeseen ja kaappiin. Yritettiin välttää pinoja, joista joutuu kaivamaan hankalasti jotakin, näin kaappien ja hyllyköiden siistinä pitäminen sujuu kuin itsestään.

Sitäpaitsi, on ihana avata keittiön kaappi, kun sisältö on kaunis – en kestäisi jos se pursuaisi eriparisia astioita ja muovirasioita (niille on paikkansa jossain muualla, eli alalaatikossa).

Kiitos kun piipahdit meidän astiakaapeilla!

Nonniin, nyt on vihdoin saatu pitkään kestänyt pähkäily päätökseen – annoin talon myynnin välittäjälle ja vitsit tuntuu jännältä. Meillä kävi muutamakin välittäjä katsomassa taloa ja kaikki olivat oikein mukavia ja asiantuntevia. Päätös oli vaikea tehdä, vielä kun yksi vaihtoehto oli myydä talo itse. Puntaroitiin asioita ja intuitiolla valitsin luontevimman vaihtoehdon. Päädyin Bo:hon ja välittäjäksi valitsin Mikko Aholan. Ensi viikolla on varsinaiset kuvaukset ja sen jälkeen kohde pläjähtää eetteriin, mutta nyt se on jo Bo:n Sneak Peek -osiossa!

parempi laittaa vaan toimeksi, ennen juhannusta, muuten myynti taas venyisi syksyyn.

Onneksi sain toimeksi, kiitos vaan ystävien tsempin. On ihan totta, että parempi laittaa vaan toimeksi, ennen juhannusta, muuten myynti taas venyisi syksyyn. Toki meillä on vielä muutama kohta jotka halutaan fiksailla, mutta tällaiset deadlinet on tosi tehokkaita motivaattoreita saada kaikki kuntoon. Muutenhan täällä ei mitään isompaa hommaa ole, kun kaikki paikat alkaa olla läpikäyty, että joku pääsee kyllä ihan vaan kantamaan tavarat sisään, ellei halua muuttaa värejä tai pintoja oman makunsa mukaiseksi. Tai möyriä pihaa mieleisekseen, mutta nämähän on niitä omakotitaloasumisen iloja, aina on jokin paikka jota haluaa vähän laitella, vaikka kaikki olisikin kunnossa. Tai sitten vaan laittaa robottiruohonleikkurin surraamaan ja lekotella terassilla – kukin tyylillään.

Toivottavasti talo saisi pian uudet omistajat, sillä sormet syyhyävät jo seuraavaan kotiin, oi että nyt on jännää!

Hyvää äitienpäivää kaikille! Itse vietin äidin kanssa tovin puhelimessa, harmikseni en (taaskaan) päässyt juuri äitienpäivänä samaan kakkukahvipöytään äidin kanssa. Onneksi kuitenkin saatiin juttuhetki puhelimessa. Pian nähdäänkin, sillä suunnitteilla on kaksikin reissua Kokkolaan lähiviikkoina, toinen mukava ja toinen haikea. Ensin mennään aloittamaan ensimmäistä kesälomaviikkoa Kokkolaan, josta piipahdetaan siskon kanssa Vaasassa tapaamassa blogikollegoita. Sitten seuraavana viikonloppuna onkin haikeampi matka, sillä tiedossa on isoäidin hautajaiset. Elämän iloja ja suruja, niitä on kyllä riittänyt viimeisten vuosien aikana.

Nappasin nämä kuvat taannoin Koodista, ihana kukkanippu on saatu Kukkakauppa Pasadenasta. Hostasin tuona lauantaina elämäni ensimmäistä workshoppia, valokuva-aiheista. Vieraanani olivat Sunnuntaimedian upeat inspiroivat naiset. Opin lauantaista itsekin paljon – vaikka jokin jännittää, siitä selviää ja kun on innostusta, jota saa jakaa toisten kanssa, kokee mahtavia juttuja.

kun kokoaa kauniita asioita yhteen intuitiolla, syntyy niistä yhtenäinen kaunis kokonaisuus.

Tätä kukkakimppua ei ole sidottu, vaan siihen on koottu satunnaisesti kukkien oksia, joita oli tarkoitus käyttää kuvien sommitteluissa. Mutta kun innostuin puhumaan niin paljon, ei aikatauluun mahtunut enää somistuksia. Niinpä kimppu ilostutti meitä muuten. Tässäkin pätee sellainen vanha totuus – kun kokoaa kauniita asioita yhteen intuitiolla, syntyy niistä yhtenäinen kaunis kokonaisuus.

Seuraavaksi sunnuntaini jatkuu pihatöiden merkeissä. Meillä on vielä pieni rutistus talon suhteen, sillä ihan pian on aika laittaa tämä myyntiin. Ollaan katseltu jo seuraavia kiinnostavia kohteitakin, suunniteltu miltä tulevassa kodissa voisi näyttää ja haaveiltu. Se on niin kivaa – se haaveiluvaihekin.

Huomasitteko muuten miten paljon eloa värikäs kukkakimppu tuo sisustukseen. Kuvan sohvaryhmä on periaatteessa ihan mustavalkoinen, mutta kukat ja värikäs torkkupeitto tuovat kokonaisuuteen iloisuutta. Etenkin kesäaikaan rakastan värikkäitä yksityiskohtia, jos muuten ihailenkin harmonista ja seesteistä taustaa sisustuksessa.

Kaunista päivää!

Täällä on vietetty vapaata viikonloppua, joka tuntuu tosi kivalta. Vaikka vähän väliä onkin ollut ylimääräisiä vapaapäiviä, tuntuu ettei ole ollut aikaa ihan vaan perinteiseen viikonloppumöösäämiseen. Käytän rentoilusta “möösää”-termiä, siitä on tullut meidän vakkarisana. No huomasin eilen lauantaina, että en kovin kauaa malta istuskella paikoillani, en edes lehtiä selaillen. Minä vaan rakastan kotona puuhaamista. Sisällä on paikat kutakuinkin kunnossa ja niinpä suuntasin eilen pihalle ja uurastin lapiohommissa ja nyt kyllä huomaan saaneeni samalla kunnon lihaskuntotreenin, sen verran on kipeänä lihakset – mutta sehän on vaan hyvä. Hyötyliikunta on minulle se mieluisin urheilulaji.

Koirulaiset ovat nauttineet kun ollaan saatu olla yhdessä koko ajan. He ovat seurana niin sohvalla kuin pihallakin. Sohvalla kaikkien lemppari on pehmoinen torkkupeitto, joka on Iittalan ja ihanaa kevyttä villaa. Sen päällä ja alla aina oleskellaan kun sohvalla vietetään aikaa. Saatan istuskella ihan muuten vaan ja katsella kotona ympärilleni, samalla kuuntelen musiikkia. Hyvät kaiuttimet on meillä olohuoneen keskipiste, telkkaria ei olohuoneesta löydy ja olen siitä iloinen. Meillehän tuli vasta vähän aikaa sitten yleensäkin telkku, nyt sitä käydään katsomassa vierashuoneen sohvalta käsin. Se onkin mainio ratkaisu, vetäydytään iltaisin sinne katsomaan suoratoistopalvelusta jokin sarja ennen nukkumaan menoa. Mutta varsinainen telkkari ei dominoi olohuonetta. Itse asiassa, koko telkku ei ole edes kytketty antenniin, katsotaan vaan pelkkiä suoratoistopalveluita sen kautta.

jos teillä on postaustoiveita, niin listatkaa niitä tuonne alle tai laittakaa IG:n puolella niitä minulle

Nappailin eilen myös muutamia tällaisia satunnaisia kotikuvia. Huomaan miten erilaisia kuvia tulee kun ei suunnittele niitä yhtään ja kuvaa ihan vaan käsivaralta ilman jalustaa. Sitten kun ottaa varsinaisia sisustuskuvia, on eri asia sommitella ja keskittyä jalustahommiin. Molemmat on kivoja. Minulla onkin monta kohtaa kotona vielä, jotka haluan kuvata kunnolla tänne. Ensinnäkin kodinhoitohuoneen muutos, tason, vetimien ja hanan vaihto teki uskomattoman muutoksen kodarille. Nyt jopa harmaat kaapit näyttävät raikkaammilta. Sitten voisin kirjoitella vähän muutama vuosi sitten laitetusta mikrosementtilattiasta, eli kylppäriäkin voisin kuvata vaihteeksi. Lisäksi ajattelin esitellä kosmetiikkakaappini, sillä olen nyt saanut sen niin hyvin hallintaan, että ehkä teille on siitä myös vinkkiä ja inspoa siivota oma (jos sellaiseen on aihetta).

Muutenkin, jos teillä on jotakin postaustoiveita niin laittakaa ihmeessä, pyrin taas ryhdistäytymään toivepostausten suhteen. Ainakin IG:n puolella toivottiin asukuvaa mun vappuvaatetuksesta, jota esittelin Storyn puolella.

Nyt taidan mennä jatkamaan pihahommia, jotka aloitinkin jo heti aamupalan jälkeen. Tänään olen jo kitkenyt pitkän aidan alustan ja vähän heilutellut lapiota. Mietin miten rakastankaan pihapuuhasteluita, kyllä oma piha, vaikka olisi pienikin, on aarre.

Ihanaa sunnuntaita!

Jutun kuvat on lainattu Bo-bedre.no / kuvat: © Inger Marie Grini

Loikoilin eilen illalla sohvalla ja selailin sisustusinspiraatioita. Nyt viehättää jollakin tapaa raikkaat ja heleät sisustukset. Erityisesti silmäilen mielelläni uusia omakotitaloja, haaveissa siintää jossain tuleva remonttiprojekti. Mielessäni olen jo valinnut sinne ties mitä pintamateriaaleja, vaikke kohteesta ole vielä tietoakaan. Toivoisin seuraavaksi etapiksi rivitaloa, se saisi olla hiukan vanhempi, jotta piha olisi jo ennättänyt vehreytyä ja jotta kaiken saa repiä ja suunnitella mieleisekseen. Minusta rivitaloon sopii tietynlainen sisustustyyli, näen mielessäni ovelia kiintoratkaisuja, raikkaita värejä ja reippaita materiaaleja. Tässä kuvien inspiraatiokodissa on monia tuohon kategoriaan sopivia yksityiskohtia. Pidän eniten kylpyhuoneesta, mutta muutenkin tämä on raikas kokonaisuus.

Keittiö on toteutettu vanerista, ehkä itselleni hiukan liian monotoninen, mutta ihailen kovasti. Sininen seinäsävy on rohkea valinta, siinä on kaunis sävy, vaikka sekin olisi minulle turhan rohkea. Mutta tällaisia on mukava ihastella. Pidän nurkkaan tehdystä kiinteästä avohyllystä. Jotenkin avohylly on aina mieleeni keittiössä.

Hauska miten takka on sijoitettu terrazzosta rakennetulle penkille. Terrazzo sopii minusta muutenkin tämän tyyliseen sisustukseen pieninä yksityiskohtina.

Eteisen penkkimäinen taso on toteutettu kivasti. Tällaiset itse rakennetut yksityiskohdat kiinnostavat ja haluan varmasti tulevaan kotiin toteuttaa jotakin vastaavaa. Onneksi kotoa löytyy joku, joka mielellään toteuttaa villejäkin idiksiä. Katselen kuvassa myös, miten kivasti tuo perinteinen saviruukku pehmentää voimakasta seinäsävyä.

Tässä portaikkokuvassa viehätyn kovasti materiaalivalinnoista. Vaalea puu, betoni, musta metalli ja harmaa villakangas – kauniit yhdessä. Tuo betonilattia on erityisen kiva.

Vaalea puu, betoni, musta metalli ja harmaa villakangas – kauniit yhdessä.

Tämä kylppäri oli oikeastaan se syy, miksi alun perin halusin jakaa juuri tämän kohteen täällä blogissa. Tykkään tosi paljon näistä materiaalivalinnoista, eritoten lattian ja seinälaatan yhdistelmästä. Ohut puurimoituskin on kiva yksityiskohta ja tuo kiinteästi upotettu peili. Vähiten tässäkin pidän raisun vihreästä seinäväristä, vaikka sen sävy kaunis onkin. Toisaalta, jos kuvittelee tuon vihreän seinän valkoiseksi, olisi tunnelma ihan toisenlainen; seesteisempi toki, mutta ehkä jopa valjukin.

Mitä pidätte tällaisesta raikkaasta ja rennosta sisustustyylistä?