Category

sisustus

Category

“kaupallinen yhteistyö Desenio

Minusta yksi kodin tärkeimmistä asioista on sen “asustaminen” eli ne pienet yksityiskohdat joilla sisustukseen luodaan tunnelma. Isoimpia tunnelman tekijöitä on tietysti seinille ripustetut taulut. Olen työssäni vieraillut paljon ihmisten kodeissa ja tietysti seuraan somessakin paljon sisustusaiheisia juttuja. Vaikka taulujen sommittelu onkin mitä suurimmassa määrin myös makuasia, on siihen myös olemassa tietynlaisia vinkkejä, joilla sommitelmista syntyy onnistuneita.

Toteutin tämän postauksen yhtestyössä Desenion kanssa, sillä en heti keksi paikkaa, josta löytyisi kätevimmin kodin seinille näyttävät tauluasetelmat. Omassa kodissa on toki isäni teoksia, mutta olen niin rento, että minusta sekä julisteita, että originaalia taidetta voi huoleti yhdistellä. Taiteessa on vain  yksi sääntö – luota omaan makuusi. Itse teosten valintaa on tosi vaikea tehdä toiselle ihmiselle, mutta sen sijaan niiden sommittelu on sellainen, jossa usein kaivataa pikkuisen apuja. Toivonkin, että tässä postauksessa olisi vinkkejä tauluryhmien luomiseen. Sain myös edun teille – postauksen lopussa on alekoodi Deseniolle!

Postauksen lopussa on alekoodi Deseniolle!

Kotona olohuone on yleensä se paikka johon satsataan eniten ja jossa on avaraa seinäpintaa, mihin asetella tauluja tuomaan kodikkuutta ja näyttävyyttä. Sohva kaipaa seuralaisia, niin tauluja kuin tyynyjäkin. Joskus yksi taulu on riittävä, silloin se kannattaa sijoitella epäsymmetrisesti. Tässä taulun koko on standardi 50×70 cm. Olen asetellut taulun sohvan oikeanpuoleisen selkätyynyn keskikohdalle. Tämä kokonaisuus näyttäisi ihan erilaiselta jos taulu olisi sohvan keskellä. Jos näitä saman kokoisia tauluja olisi kaksi kappaletta, silloin ne sijoitettaisiin sohvan keskelle, niin että taulujen väli olisi sohvan keskikohdan välissä.

Mitä tulee sitten itse mitoitukseen ja taulujen väleihin. Taulu kannattaa sijoittaa tarpeeksi lähelle sohvaa, yleisin “virhe” on että taulu/taulut ovat liian ylhäällä. Itse ajattelen tauluja ja sohvaa yhtenä kokonaisuutena. Hyvä ripustuskorkeus on n. 20-25 cm sohvan selkänojasta ylöspäin. Ja jos tauluja olisi kaksi saman kokoista niiden keskinäinen väli olisi parhaimmillaan noin 20 cm.

Kun rakennetaan tauluryhmää, kannattaa kokeilla esisommittelua lattialla. Siinä näkee hyvin miten eri malliset teokset on parasta sommitella keskenään ja minkä kokoisia välejä käytetään. Itse suosin mieluiten todella epäsymmetrisiä asetelmia, mutta jos ei ole kovin harjaantunut tauluasettelija, kannattaa noudattaa jonkinlaista symmetriaa. Huomaatteko että kuvassa on kahden kokoista väliä, isojen taulujen väli on kapeampi kuin pienten taulujen väli suuriin tauluihin. Tässä myös toinen pieni työ on aseteltu vaakaan, se rikkoo liian täydellisen symmetrian syntymisen.

Vaikka tein lattialle esisommittelun, muutin sitä hiukan kun asettelin taulut seinälle. Halusin kokonaisuudesta matalamman ja leveämmän. Aloitan aina kollaasin rakentamisen ydestä suuresta taulusta, ns. pääteoksesta. Sen jälkeen ripustettiin toinen suuri taulu ja sitten lisättiin pienet reunoille. Siinä ripustaessa löytyi lopullinen sommittelu. Tässä ryhmässä isojen taulujen väli on n. 20 cm ja pienten taulujen väli suuriin on n. 10 cm. Muuten, tuo alempi pieni taulu on tarkoituksella epäsymmetrisesti suuren taulun alla, se ei toimisi jos olisi keskitettynä.

Ihastelin kovasti taulukokonaisuuden tuomaa tunnelmaa olohuoneessa. Vaikka lattialla ei ole edes mattoa, luovat taulut sen verran kodikkuutta, että huoneessa on tunnelmaa. Taulut tuovat myös kontrastia ja sävyjä sisustukseen, vaikka tässäkin on valittuna lähes mustavalkoisia teoksia.

 

Kuvan julisteet ja kehykset:

Forest Above 50×70 cm

Arte Grafica No3 30×40 cm

Shapes B&W 50×70 cm

Split No 2 30×40 cm

Musta puukehys 30×40 cm

Musta puukehys 50×70 cm

Sananen myös taulujen kiinnittämisestä. Olen usein huomannut että monet kokevat suureksi ongelmaksi tehdä seinään reikiä. Minusta kannattaa suhtautua aika rennosti taulujen kiinnittämiseen, sillä niitä harvoin tarvitsee porata, vaan kiinnitykseen riittää ohut naula, josta jää hyvin hyvin pieni reikä kun sen oikein poistaa seinältä. Kiviseinään suosittelen käytettäväksi muovisia taulukoukkuja, joissa on ohuet pikkunaulat. Niissäkin esimerkiksi tällaisille julistetauluille riittää se pienin kahden naulan koukku. Jos taas on kipsilevyseinät, kuten meillä, silloin käytän tuollaisia kullanvärisiä taulukoukkuja, joissa on pikkuisen pidempi ohut naula..mutta itse asiassa, nämä kaikki taulut on naulattu pelkällä yhdellä kullanvärisellä naulalla, en edes käyttänyt noita koukkuja, mutta jos haluaa varmemman kiinnityksen niin sitten kannattaa vielä lisätä tuo koukkukin mukaan.

 

Taulujen kiinnittäminen on oikein helppoa ja se onnistuu ilman porakonetta!

Miten sitten makuuhuoneeseen olisi parasta asetella. Henkilökohtaisesti en halua sängyn päälle seinälle mitään, se on jotenkin minulle tunneasia, mutta nämä ovat niitä makuasioita taas kerran. Kuitenkin koen, että taulu tuo viimeistellyn ilmeen myös makuuhuoneen sänkykokonaisuuteen. Itse sijoitan taulun mieluiten sängyn vierelle yöpöydän yläpuolelle. Tällä kertaa valitsin meidän makuuhuoneeseen yhden kookkaan 50×70 cm -kokoisen taulun, mutta yhtä hyvin tuossa kohdalla voisi olla pienempiä tauluja kaksi päällekäin tai pieni kollaasi.

Tässäkin kannattaa muistaa, ettei ripustele taulua liian ylhäälle, ison taulun alareuna on noin 90 cm lattiasta. Jos taulu olisi pienempi, se saisi silti olla aika matalalla, koska taulu ja yöpöytä muodostavat yhdessä kokonaisuuden.

Taulun väreillä voi vaikuttaa huoneen tunnelmaan. Makuuhuoneeseemme sopii hyvin ripaukset puun sävyjä tuomaan lämpöä, sillä huone on melko väritön ja haalea. Ihastuin todella paljon tuon simppelin julisteen tuomaan fiilikseen.

Kuvan juliste ja kehys:

Graphic Wood Texture 50×70 cm

Tammikehys 50×70 cm

Kaikenkaikkiaan innostuin itsekin tästä taulujen sommittelusta ja koti sai ihan uuden ilmeen. Suosittelen katsomaan kotia joskus uusin silmin. Vaikka ottamaan seiniltä kaikki taulut ja somisteet pois ja aloittamaan ihan alusta. Itse tein sen nyt ja voi miten koti piristyikään.

Alekoodi Desenio:

Sain teille alekoodin Deseniolle! Koodilla MUOTIMIELESSA saat julisteista* -25% alennusta. Alennus on voimassa 21.1.2019 saakka.

(*Ei koske kehyksiä tai handpicked-, collaboration- tai persoonnalisia julisteita.)

Tämä viikko on ollut lomamoodia, sillä tultiin Kokkolaan vanhemmilleni muutamaksi päiväksi. Täällä on kylläkin touhuttu ja autettu heitä askareissa. Saatiin myös päähänpisto maalata heidän olohuoneesta yksi seinä pehmeällä harmaan sävyllä. Ei osata näemmä oikein rauhoittua lomallakaan.

Maalattiin tuo telkkaritason takainen seinä, se tuo pehmeyttä televisioseinäkkeelle, joka on usein vähän haasteellinen sisustettava olohuoneessa. Samalla vaihdettiin taulukollaasia ja järjestettiin uudet asetelmat Muuramen tv-tasolle. Minä tein tuon sinisen maljakkoasetelman ja äiti oli käynyt lisäämässä siihen viereen vielä nuo kirkkaat lasimaljakot, heh. On selvää mistä oma sommitteluintoni on periytynyt.

Täällä on joka puolella nättiä katsottavaa, niin olen tainnut ennenkin teille todeta. Meillä oli kameravälineet mukana, kun suunniteltiin vinttikuvaamista tälläkin kertaa. Nyt oli kuitenkin niin paljon muuta puuhaa, että ei ennätetty vintille kivuta. Mutta jalusta ja kamera pääsivät kuitenkin käyttöön, kun napattiin muutama kuva tähän postaukseen.

Eilen käytiin myös ihastelemassa siskon Villa Fregattia, voi vitsit miten hyvältä siellä näytti. En malta odottaa että heillä valmistuu paikat, ensi kesänä ollaankin sitten ihan varmasti nauttimassa niistä tunnelmista.

Huomenna onkin sitten aika palata takaisin töihin. Vielä täytyy ajaa pimeällä ja lumisateessa kotiin. Mutta nuo pitkät automatkatkin on ihan hauskoja. Kuunnellaan musiikkia ja podcasteja, sitten myös suunnitellaan yhdessä vähän mun työjuttuja. Minä keksinkin yhden tosi kivan idean, jota täytyy vielä jalostaa, eli matkalle on rupateltavaa.

Palataan huomenna tauluasetelmien merkeissä.

Jos intoilin teille pastellisävyistä niin voisin intoilla myös lämpimistä toffeen ja kerman sävyistäkin. Ihastelin juuri Linumin kevään uutta kokoelmaa ja siellä pinnalle nousi erityisesti tuollainen lämmin toffeinen ruskea. Sattumalta petasin juuri omaan makuuhuoneeseeni äskettäin hankkimani Midnattin ruskeasävyiset lakanat, joiden sävymaailma on aika lailla kuvan kaltainen. Pidän siitä miten pehmeiden vaaleiden värien joukkoon tulee tunnelmaa lämpimin tekstiilein ja puuhuonekaluin.

 

-huolellisen huoletonta-

Siskoni Suvi kirjoitti äskettäin blogiinsa kattavan postauksen tämän hetken sisustustrendeistä. Siellä oli maininta myös huolellisen huolettomasti pedatuista sängyistä. Nyt olisi taas ajankohtaista ottaa päiväpeitto käyttöön. Minä en ole vielä valmis kohtaamaan joka aamuista päiväpeittorumbaa, mutta jonkinlaisia torkkupeittoja tykkään heitellä sängyn jalkopäähän luomaan puetumpaa ilmettä pelkille lakanoille. Miten te petaatte, onko teillä päiväpeitot käytössä? Satsaan mielelläni ihaniin lakanoihin ja niitä ei ole syytä peitellä.

Mutta – onhan tuo Linumin samettinen Paolo-päiväpeitto aivan huima. Sitä samettipeittoakin enemmän ihastelen kuitenkin muhkeaa virkattua torkkupeittoa. Tuollainen luonnonvalkoinen onkin meillä töissä Koodissa, se on mieletön. Nyt sitä tulee kokoelmaan myös tuossa trendikkään toffeen ruskeassa sävyssä. Tuommoisen voisin mielelläni sujauttaa valkoisten lakanoiden päälle antamaan tunnelmaa makuuhuoneeseen. Valkoiset lakanat ja ruskea ovat kaunis pari.

Näyttävät pitkät verhot ovat ehdottomasti nyt ajankohtaisia. Kuvassa on samettiset vuoratut verhot, samanlaisista luovuin juuri omassa makkarissa. Onhan pakko myöntää että ne toivat rutkasti tunnelmaa, mutta tekstiilien karsimisen takia oli luovuttava koiraperheessä valuvista pitkistä verhoista. Yöpöydällä onkin tässä näemmä Flosin hulppea Taccia-valaisin, ah se on hieno. Makuuhuoneen ylellisiä yksityiskohtia onkin juuri valaisimet. Kun sisustus pohjautuu paljolti sänkyyn ja siinä oleviin tekstiileihin, riittää mausteeksi yksi tai kaksi ihanaa valaisinta. Siitä se syntyy, upea makkari.

Valkkasin tähän myös tämän Linumin keittiökuvan. Omasta kaapista löytyy samainen haalean vihreä puolipellavaliina, joka täytyy ehdottomasti muistaa ottaa taas aktiivikäyttöön. Rakastan tuommoisia huolettoman oloisia tunnelmia ja fiiliksiä. “Tässä nyt vaan tutkitaan reseptejä, siemaillaan vähän viiniä ja kohta loihditaan herkullinen ateria” Samaa meininkiä mieluusti myös omaan keittiöön kiitos. Essua käyttävä komistus minulta onneksi jo löytyy omasta takaa, heh.

kuvat: Linum

Jos ei tiedä mitä haluaa, silloin on syytä nojautua ihan perusasioihin, se pätee aika lailla kaikkeen. Tekstiileissä vaikkapa rouheisiin pellavan sävyihin ja fiiliksiin. Aina ei halua ylisomistaa kotia, vaan rauhoittaa tilanteen ja nauttia seesteisyydestä. Silloin siivotaan ympäriltä kaikki ylimääräinen ja keskitytään selkeyteen. Keväällä ainakin se on ihan parasta.

Tulipas muuten aika sekalainen tarina. Mutta pointtina oli ihastella kauniita sävyjä ja yksityiskohtia, plus muistuttaa keskittymään olennaiseen.

Tänään on kyllä ollut mitä täydellisin sunnuntai. Koko poppoo on nauttinut vapaapäivästä; puuhastelusta, rentoilusta, syömisestä, ulkoilusta ja vähän työhommistakin. Vuoden alku on täällä ollut touhukasta aikaa, olen yrittänyt tehdä asioita, jotka lykkäsin joulun alla tammikuun alkuun. Tiedättekö mulla on joka ainoa vuosi sama ahdistus, joulukuun lopussa olen raato (henkisesti enemmänkin enkä tiä miksi), sen takia sysään kaikenlaisia tehtäviä tammikuun alkuun. Koska ajattelen olevani sitten täynnä uutta energiaa ja mystisesti kuin uudesti syntynyt, koska kaikki alkaa melkein alusta puhtaalta pöydältä, tai ennemminkin puhtaalta kalenterin sivulta.

Eihän siinä niin käy, sitä on ihan pöppörössä kaikesta lomailusta ja löhöilystä, energiat ovat jossain ihan muualla kuin siellä missä niiden haluaisi olevan. Niinpä vuoden ensimmäiset päivät menevät edelleen kotipuuhasteluissa ja työhommat alkavat luistaa tässä näin viikon jälkeen. Otettiinkin töissä Maijan kanssa vähän rennommin tuo alku, oikeasti pitää ensi viikolla alkaa lisätä tehokkuustahtia. Sama koskee tätä sometyötäni. Sitä olenkin tänään vähän suunnitellut.

Mun uusi sivusto aukeaa kyllä ihan kohtapuoleen, kunhan saan ne lykkäämäni pienet jutut vielä kuntoon. Ihana päästä tekemään sisältöä uuteen alustaan ja monipuoliseen ja freesiin pohjaan. Blogin osoite muuttuu hiukan, mutta ohjaus tulee tietysti saattamaan teidät taatusti perille. Varasin domainin omalla nimelläni, eli jatkossa sivuni löytyvät annemelender.fi -osoitteella.

Mitä tulee blogin sisältöön, se tuskin tulee muuttumaan juurikaan. Olen kirjoittanut aina oman intuition mukaan, enkä ole pahemmin vallalla olevista blogiahdistuksista ottanut onkeeni. Minusta blogin päätarkoitus on edelleen sama kuin kymmenisen vuotta sitten – kirjoitella itseä kiinnostavista asioista ja inspiraatioista toisille samoista asioista innostuneille, tyylillä kuin juttelisi omille ystävilleen.

Nythän keskustelu käy kuumana blogien sisältöjen suhteen, pitääkö laadun korvata määrä, täytyykö postata vain jos on oikeasti jotain sanottavaa tai miten korkealle rima täytyy asettaa. Itse sanoisin että ole oma itsesi ja tee miten sinulle sopii, jokainen meistä on omanlaisensa ja meillä on kaikilla uniikit tavat tuoda ajatuksiamme ja inspiraatioitamme esille. Olisi tylsää jos kaikki olisivat samasta muotista. Varmasti blogikenttään mahtuu kaiken tyylistä sisältöä, lukijoitakin vaihtelu varmasti virkistää. Niinpä pidän kiinni omasta tyylistäni.

Omat kiinnostuksen ja innostuksen kohteeni vaihtelevat aina välillä. Joskus olen aivan haltioissani muodista ja silloin julkaisen enemmän asukuvia. Toisinaan taas sisustusintoilu on pinnalla ja täällä näkyy paljon sisustuksellista materiaalia. Just nyt meneillään on erityisen voimakas kodinhoitokausi, kun laitellaan taloa kuntoon, niin varmasti erityisen paljon toivottuja kodinhoitojuttuja tulee näkymään paljon täällä blogissa. Kaikenkaikkiaan blogini tulee heijastelemaan omaa elämääni ja siellä tapahtuvia arkisia ja tavallisia asioita ja mietteitä. Toivottavasti viihdytte seurassani edelleen.

Blogin lisäksi instagram on haukannut leijonan osan somepäivittämisestä. Etenkin ennustan instagram storyjen valloittavan entisestään ja itsekin varmasti tulen lisäämään entisestään videopäivitysten määrää, sillä huomaan jo nyt teidän pitävän niistä paljon. Jos et vielä seuraa minua instagramissa, niin olisi kiva jos hyppäisit mukaan myös siellä @muotimielessa on oikea osoite.

Palataanpa näistä yleisistä blogihöpötyksistä tähän päivään ja meidän kotiin. Täällä on tosiaan viimeviikkoina kaiken joululomailun lisäksi oltu ahkeria ja viuhutettu maalitelaa. Tänään kuvattiin meidän uutuuttaan hohtavia maaliseiniä ja blogijuttu on niistä tulossa piakkoin. On ollut tosi terapeuttista tehdä pientä pintaremonttia kotosalla, niin pintojen kuin vähän kalusteidenkin osalta. Eikä kaapitkaan ole välttyneet karsimisoperaatiolta, saatikka varasto ja autotalli. Kaatopaikka ja kirpputorikeikkoja on tehty, samoin insta storyssa olen myynyt parhaita paloja. Kuulkaas minulla onkin tulossa lisää myytävää sinne ihan tuossa alkuviikosta. Aikeissa on nimittäin esimerkiksi ruokailutuolien päivitys, joten seiskatuolit ja pari muutakin tuoli-ihanuutta on tulossa myyntiin. Pysykää kuulolla. Ja se sängyn pääty, joka oli vanhassa sängyssä, se vaan ei sovi tähän uuteen sänkyyn mitoiltaan.

Nyt nautin makuuhuoneen selkeästä ja freesistä ilmeestä. Innostun pehmeästä valkoisesta ja heleistä pastelleista. Aistin jopa pientä 90-lukulaisuutta valinnoissani. Ehkä siksi esimerkiksi nuo Hayn hulppean ja kirpeän keltaiset tyyny ja torkkupeitto ihastuttavat suunnattomasti.

Mitä tulee yöpöytädilemmaan, sekin on ratkennut. Olen nyt ihan varma, että tämä Tulppaani-pöytä saa pysyä siinä tehtävässään mihin sen aikanaan reilut 15-vuotta sitten hankin, eli yöpöytänä. Pienenä sivuhuomautuksena totean, että olen joululomalla jopa ennättänyt lukea kirjojakin. Nyt kiinnostaa elämänkerrat, joita löytyy omasta kirjahyllystä muutama. Tuon David Beckhamin kirjan kyllä tunnustan lukeneeni valikoiden, lähinnä hyppäsin jalkapallokohdat yli, heh. Kiinnosti eniten rakkaustarina Victorian kanssa…

Välillä olen selaillut inspiroivia lehtiä ja bookazineja (uusi lempikonseptini). Ihanat sisustuskuvat ja inspiroivat väri- ja esinemaailmat rentouttavat visuaalisuuden kaipuussa. Tuosta aukeamasta ihastelin sävyjen lisäksi kynsilakkausta, jokin aika sitten lakkasinkin kynnet tuolla kahden värin taktiikalla, mutta täytyypä uudestaan, näyttää niin kivalta.

Mitä tulee olohuoneeseen, siellä on kirjaimellisesti löhötty tänään. Takkaakin on poltettu ja musiikkia kuunneltu. Keltainen tehosteväri jatkuu sohvapöydän tulppaanikimpussa. Ostin ruokakaupasta kauden ensimmäisen jättimäisen tulppaaninivaskan kotimaisia tulppaaneita. Ovat kyllä niin ihanan freesejä ja erityisesti ajattomassa kirkkaassa aaltovaasissa.

Nämä kaksi ihanuutta ovat nauttineet kun meillä on ollut vapaata, ei ole tarvinnut odotella ketään töistä tänään. Käytiin pitkällä kävelylenkillä ja sen jälkeen vielä hengattiin pikkuisen aikaa pihapuuhissakin. Oli aivan ihanan lempeä ilma tänään, hitusen harmaa, mutta muuten mitä parhain ulkoilusää. Sen jälkeen toiset olivatkin aivan unipäissään lempipaikoillaan olohuoneessa – tyttö sohvalla ja poika nojatuolilla.

Sellainen sekalainen sunnuntai on ollut. Päivä on tuntunut (onneksi) tosi pitkältä, koska on ollut vaan niin ihanaa. Tänään en edes raaskinut tehdä perinteisiä sunnuntaisiivoiluja, jätän ne huomiseksi. Tänään on vaan nautittu!

Oh mikä ihana löhöjoulu takana. Kirjaimellisesti ollaan levätty ja nautittu kodin tunnelmasta. Nämä postauksen kuvat nappasin aatonaattona kauppareissun jälkeen. Silloin oli ihanan heleä valo ja koti oli vielä odottelemassa jouluista rentoutumista. Sohvaryhmään halusin raikkautta ja keveyttä, niinpä valitsin sinne somisteeksi lempikukkiani tähän kauteen, eli anemoneja. Hennot kukat ja kynttilät olivat hyvä valinta, sillä muualla olkkarissa joulua oli runsain mitoin esillä. Joulukuusi sijoittui sohvaryhmän ja ruokaryhmän väliin.

 

Pesin sohvan päälliset ja vaihdoin koristetyynyt. Nyt sohvalla on Vallilan neulostyynyt ja Linumin samettityynyt. Ne jo tuovat talvista fiilistä valkoiseen puuvillasohvaan. Sohvapöytä on äskettäin hiottu ja öljytty uudelleen. Aiemmin se oli patinoitunut ja vähän tunkkainen, jalava on lähellä tammen sävyä. Nyt se öljyttiin Osmon valkotammen sävyisellä öljyllä ja voi miten freesi siitä tulikaan. Ihan kuin uusi pöytä.

Safarituuolit pitäisi vielä kunnostaa, kuten olen monesti sanonutkin. Nyt on vaan tärkeämpääkin tekemistä, sillä tuoleissa on hyvä istua, vaikka väri ei olekkaan nappiin. Tarkoitus on siis maalata ne hyvin tumman harmaiksi. Uutta mattoakin toivoisin, mutten vielä ole osannut päättää mikä se olisi. Toisaalta tuo unelmaisen pehmoinen harmaa villamatto on kuin vanha villapaita, ihan parhaan tuntoinen ja pehmoisen näköinen.

Suuri sohvapöytä on osoittautunut arjessa aivan ihanaksi. Tykkään kun siihen mahtuu asettelemaan kauniita esillepanoja ja silti on tilaa laskea juomia ja syömisiä siihen. Tällainen vastakkain aseteltu istuinryhmä ja suuri sohvapöytä ovat myös ihanat seurusteltaessa isommallakin porukalla. Ollaan esimerkiksi nautittu tämän ääressä glögiä ja pientä purtavaa. Tähän on kiva kattaa myös jälkiruokakahvitukset.

Muuten joulusta ei ole hirmuisesti kerrottavaa. Lopulta aika perinteisellä kaavalla ollaan menty – saunottu, syöty riisipuuroa ja aika perinteinen jouluateriakin. Jouluruokia on jääkaapissa riittänyt hyvin, vaikka päätettiin että ostetaan kohtuullisesti. Se toimikin, eli kolmeksi päiväksi riitti ja kaikki muut syötiin, paitsi kinkkua on jäljellä ja myös kakkua. Ehdottomasti ensi jouluna lasketaan vielä tarkemin määriä, sillä nytkin oli vähän överisti kaikkea. Kyllä sitä voi syödä hyvin, vaikkei pöydässä ole ylenpalttisesti kaikkea. Itse ainakin arvostan sitä että on maltillisesti ja hyvää. Nyt tekee jo välipäivinä mieli jotakin freesiä. Vaikka kinkkua sitä mielellään syökin vielä aamiaisleivällä.

Ehkä eniten nautin joulun aikana pöytäkattauksien tekemisestä. Minulla kun on tietysti ihania astioita, niin oli kiva sommitella niistä erilaisia kattauksia. Söimme aina niin myöhään, etten pimeässä kuvaillut kattausjuttuja, mutta IG Storyn puolella olette niitä saaneet katsella, jos sielä seurailette minua.

Epäilin että touhukkaina alamme jo joulupäivän iltana kaivata puuhaamista, mutta ihme ja kumma ollaan maltettu löhötä. Jopa siis niin paljon, että tänään kun oli lähdettävä töihin, en meinannut jaksaa nousta yhdeksän aikaan sängystä. Vaikka lepo tekeekin tosi hyvää, kyllä se vaan on niin että sitä laiskistuu aika nopeasti. Noh, nyt on kiva taas saada normirytmistä hetkeksi kiinni, kunnes taas tulee viikonlopun juhlimisten aika.