Category

sisustus

Category

Tyttönen vanhempien keinutuolissa

Jopas oli kiva viikko lomailua, nyt on hidas paluu arkirytmiin – mitä se nyt kesällä onkaan. Oltiin kokonaiset viisi päivää viime viikolla vanhempieni luona Kokkolassa. Vaikka täyshoito onkin taattua vanhempien hoteissa, ennätettiin silti puuhastella kaikenlaista heille avuksi. Esimerkiksi kaupunkipihan hoitoa, sillä piharemontin viimeistely oli vähän kesken ja hoideltiin hommat loppuun. Lisäksi autettiin järjestämään isin tauluvarastoa kasaamalla sinne hyllyjä. Tämän lisäksi piipahdettiin tietysti siskon Villa Fregatissa, jossa myös testailtiin ulkomaalausta. Eli paljon ei laakereilla lepäilty.

Perjantaina ennen kotiin lähtöä käytiin päiväretkellä Kokkolan vieressä sijaitsevassa Pietarsaaressa. Tässä pikkukaupungissa on jotenkin tosi viehättävä tunnelma ja paljon sellaisia pieniä putiikkeja, joita ei esimerkiksi Kokkolasta enää löydy. Putiikkikierroksen lisäksi nautimme ihanasta kahvihetkestä Skorpanissa, jonka korvapuustit ovat ihan maan kuuluja – kuulemma. Hyviä olivatkin.

Kyllä oli ihana palata perjantai-iltana kotiin, kun täällä oli kaikki siivottu ja kunnossa. Saavuimme takaisin yömyöhällä, mutta silti ensimmäisenä tehtiin pieni kierros puutarhassa, oli niin kiva nähdä mitä melkein viikossa oli tapahtunut. Onneksi kasteltiin todella huolella kaikki ennen matkaa, niin mikään ei ollut lakastunut, vaan pihalla kukoisti kauniisti, niin nurmikko, isutukset kuin rikkakasvitkin.

Lauantaina heräiltiin rauhassa ja sitten pakattiin työkalupakit autoon, sillä mentiin Hennan luo terassin perustustalkoisiin. Siellä hurahti koko päivä paitsi terassin perustuksia rakentaessa, niin myös ystävien seurasta nauttien. Ennätettiin taas samalla vaihtaa viikon kuulumiset. Tuollaiset tehopäivät ystävien seurassa on kyllä ihania.

Sunnuntaina (eli eilen) päätettiin olla vain kotosalla ja fiilistellä omaa pihaa. Eihän me toki maltettu paljon istuskella, kun pihahommat on niin mukavia. Instagramin storyihin päivitänkin usein näitä meidän kotihetkiä, sieltä kannattaa seurata meidän arkipuuhasteluita jos kiinnostaa.

Siinäpä ne kuulumiset, seuraavaksi voisin esitellä mitä pientä uutta meille kotiin tuli lomareissulta. Pietarsaaren putiikkikierrokselta ostettiiin uusi vedenkeitin. Meillä on vielä perinteinen keraaminen liesi, joten kahvivesi tulee nopeammin vedenkeittimellä. Keitämme aina kahvit pressopannulla, minusta tämä on niin kiva ja kätevä tapa tehdä hyvät kahvit. Vedenkeitintä varmasti tulee käytettyä vaikka liesi joskus vaihtuukin induktioksi, kaunis keitin on nimittäin mukava pitää pöydällä aina käyttövalmiina. Keittiössämme ei ole montaa kodinkonetta esillä – lähinnä vedenkeitin ja leivänpaahdin, koska ne ovat joka päivä käytössä. Steltonin vedenkeitin on minusta tosi kaunis ja selkeä. Sen muotoilu on tuttu klassikkotermarista. Valitsimme väriksi mustan, tuota oli myös harmaana ja valkoisena. Ihana ostos johon olen erittäin tyytyväinen.

Ostin myös hassun pienen keramiikkakulhon muutamalla eurolla. Sen värikkäät kuviot ovat minusta hauskat. Tällaisia kulhoja on kiva käyttää asetelmissa tai vaikka hedelmäkulhona. Lämpimän sävyinen savi tuo myös kivasti tunnelmaa valkoiseen keittiöön. Hassut esineet elävöittävät selkeää kotia.

Olohuoneen kesätunnelma on tällainen. Sohvalle on aina heitetty torkkupeittoja koiruleita varten. Heidän mielestä on sitä parempi mitä myttyisempiä vilttejä on tarjolla. Muuten olen pitänyt sohvapöytää tyhjänä vaihteeksi. Nyt laskin siihen viimeisimmät sisustuslehtiostokset, kukkapenkistä saksitun yllätyslupiinin (lupiinien kukinta on aikoja sitten mennyt, mutta tämä oli puhjennut meidän matkan aikana kukkaan) ja äidiltä saadun afrikkalaisen korivadin.

Tuosta korista olen erityisen iloinen, sillä olen etsinyt pidemmän aikaa jotakin kivaa “sohvapöytäesinettä”, sellaista joka olisi tunnelmaltaan luonnollinen ja toisi vähän kontrastia sohvapöytään. Nappasin kirjaimellisesti äidin vadin hänen asetelmastaan, äiti ei raaskinut kieltää minua ottamasta koria, heh.

Nyt tässä sitten yritän päästä töihin käsiksi, blogihommiin nimittäin. Minulla on paljon tehtävää tuossa listalla jonka olen itselleni laatinut. Toivottavasti teillä on ollut ihania kesäpäiviä!

Ajattelinpa kirjoitella sanasen sängyn petaamisesta. Itse olen ehdottomasti rentojen ja muhkeiden petausten ystävä. Minusta sänky tekstiileineen on kiistatta makuuhuoneen katseenvangitsija ja sydän. Siksi on perusteltua panostaa sänkyyn. Tällä kertaa en muistuta laadukkaan patjan tärkeydestä, tai ehkä vähän, sillä se on tietysti fyysisesti se tärkein juttu. Tässä postauksessa keskityn kuitenkin enemmän visuaaliseen puoleen.

Halusin ihan kirjaimellisesti näyttää, miten makuuhuone elävöityy kun petauksen tekee muhkeiden tyynyjen avulla rennon huolettomasti.

Minulla oli kuvatessa mukana tärkeä apulaiseni, herra Lettunen, joka jaksaa aina olla mukana vieressä kaikissa touhuissani, oli sitten kyse imuroimisesta tai petaamisesta. Toki hän osaa myös poseeraamisen jalon taidon, eikä toista tarvitse maanitella kameran eteen.

Ylempänä on näkymä sängystämme sellaisena miltä se näyttää kun molemmat ovat juuri nousseet. Vaikka tyynyjä piisaa, on ylimääräiset kappaleet siirretty syrjään yön ajaksi. Molemmilla on tällä hetkellä muototyynyt nukkumatyynyinä – eivät niin kauniit petauksessa, mutta erityisen mukavat nukkuessa.

Lettunen tuossa esitteleekin sitten hyvin tyypillistä tapaa pedata sänky. Kahden tyynyn päälle oiotaan peitto/peitot. Eipä tässä vikaa ole, jos tykkää esimerkiksi käyttää koko sängyn peittävää päiväpeittoa, tällainen on hyvä pohja silloin. Nyt kuitenkin keskitymme petaukseen ilman päiväpeittoa.

Tässä näkyy missä ylimääräiset tyynyt majailevat yön ajan. Ne on helppo illalla asetella tuohon hyllyn päälle. Aiemmin ne olivat tuolin päällä.

Minulla petauksen kulmakivi on nuo isot tyynyt. Tällaiset normaalia nukkumatyynyä kookkaammat tyynyt ovat ihan standardikokoisia, eli 60×80 cm. Näitä löytää sieltä mistä normaaleita nukkumatyynyjäkin. Tähän kokoon on myös kätevä löytää tyynyliinoja valmiina, lähes kaikilta lakanavalmistajilta löytyy myös tuo suurempi tyynyliinakoko. Omissani on Familonin valkioiset 60×80 cm pellavatyynynpäälliset. Tämöisiin isoihin tyynyihin voi halutessaan myös ompeluttaa tyynyliinat jostakin sisustuskankaasta, silloin niistä tulee vielä päätymäisemmät.

normaalia nukkumatyynyä kookkaammat tyynyt ovat ihan standardikokoisia, eli 60×80 cm

Meidän sänky on vain 120 cm leveä, joten tyynyt näyttävät siinä todella suurilta, mutta toimii kuitenkin. Leveämmissä sängyissä ne asettuvat vieläkin kauniimmin. Minulla on melkein aina ollut tällaiset suuret taustatyynyt, niihin on myös aivan ihana nojailla jos vaikka lueskelee sängyllä.

Olennaisinta tässä omassa petaustyylissäni on asetella tyynyt pystyasentoon peräkkäin. Nyt minulla on taustatyynyjen ja varsinaisten nukkumatyynyjen lisäksi vielä yhdet tyynyt koristeena ja tuomassa muhkeutta. Niiden päällisiä vaihtelen usein. Yleensä näissäkin on lakanasettiin kuuluvat tyynyliinat, mutta vaihteeksi ompelutin Bakerin klassikkokankaasta oiken tuommoiset sisustustyynynpäälliset niihin. Kesän kunniaksi vähän kukkaisromantiikkaa makuuhuuoneeseen.

Peitto meillä on tuplakokoa, se on hitusen liian suuri tähän sänkyleveyteen, mutta ollaan niin tottuneita jättipeittoon, että kaksi erillistä ei tunnu meille oikealta. Jättipeiton kanssa ei tule tappelua peitosta, se on tarpeeksi suuri. Kannattaa testata jollei koskaan ole testannut, olen saanut “käännytettyä” monta ihmistä jättipeittojen suuntaan. Nyt täkkimme on kesäversio, se on Ikean ohut untuvapeitto. Peiton taittelen rennosti, niin että se tulee vähän yli jalkopäästä. Jos käyttää kahta täkkiä, voi kokeilla myös asetella ne päivän petauksen ajaksi vaakasuuntaan, mutta avain tämmöisessä petauksessa on rentous, joten ei edes kannata yrittää asetella peittoa liian pedantisti.

Tähän voisi vielä toki lisätä jalkopäätyyn puolipeiton; taitellun päiväpeiton tai torkkupeiton. Itse pidän kauniista lakanoista ja ne saavat olla esillä. Nämä ruskeat lakanat ovat Midnattin valikoimasta ja olen tilannut ne Nougatista. Tykkään kovasti tuosta pehmoisesta puuvillasta. Pesun jälkeen oion ne hyvin kuivumaan (en laita rumpuun etteivät rypisty liikaa) ja sitten vielä vedetään ne hyvin ja taitellaan nätisti kaappiin, näin lakanoista tulee aika sileät ilman silitystäkin. Toiset suosikkilakanani ovat valkoista pellavaa, oikeastaan niistä tykkään kaikista eniten, koska en vaan ikinä kyllästy valkoisiin lakanoihin.

Kutsuvan petauksen lisäksi makuuhuoneessa ei paljon muuta tarvita. No, yöpöydälle on välillä kiva asetella jotakin kaunista, kuten vaikka kesän kukkakimppu. Yritän muuten pitää makkarin mahdollisimman tyhjänä ja pölyttömänä.

Välillä siirtelen jonkun kodin tuoleista makuuhuoneen puolelle. Meillä yksittäiset tuolit seikkailevat aina vähän tarpeen ja mielialan mukaan. Mutta olen huomannut, että jos saatavilla on laskutilaa, tulee vahingossa kerättyä vaatteita tuolille. Siitä tavasta olen oikeasti yrittänyt päästä eroon, ja hyvin olen toisaalta päässytkin. Jos lasken vaatteen johonkin, laitan sen sängylle – näin se on pakko siivota siitä paikalleen viimeistään illalla kun menee nukkumaan.

Semmoinen petaustyyli täällä, minkäslainen on teillä?

Vietän tässä verkkaisempia päiviä lomatuulella, joten tämä tiuha postaustahti saattaa välillä vähän livetä. Tarkoitus olisi seuraavaksi listata tännekin teidän mahtavia lukusuosituksia tuolta IG:n puolelta. Lisäksi seuraava asu valkoisen pellavapaitiksen kanssa olisi myös tulossa. Ja paljon muutakin, tein nimittänin listan postausideoista ja siitä tuli pitkä.

Vastaisitko kyselyyn <3

Oletteko huomanneet, että blogissani on kyselytutkimus. Olisi aivan superihanaa jos jaksaisit vastailla siihen, sen tulokset auttavat minua kehittämään blogia tietysti teidän toivomaan suuntaan! Kiitos hurjan paljon vastauksestasi!

Huomenta ja päivää – asiat jotka sekoittuvat lomalla. Tänään paistaa aurinkokin jo aamusta, sunnuntait on parhautta, niin lomallakin. Saarekkeen sijaan syömme tänään aamupalaa oikein ruokapöydän äärellä. Se jos mikä tuntuu pitkästä aikaa erityiseltä, sillä (toisen) kiireiset työaamut eivät anna aikaa pitkälle aamupalalle, saatikka inspiroi kattamaan sitä mitenkään muuten kuin pakollisin, toki nätein, astioin.

Kesän kunniaksi otin aktiivikäyttöön Taika-sarjan sinivalkoiset asetit. Ne ja pionit muistuttavat minua muutaman vuoden takaisesta Tanskan matkasta, jolloin huokailin huolettomia ja viehättäviä kattauksia – kuka muistaa. Laitan tuohon postauksen loppuun vielä linkit noihin matkan ihaniin kattaus/syömisjuttuihin, koska itse ammensin taas pitkästä aikaa niistä idiksiä kesäruokailuihin.

mikä ihme kesässä saa minut muuttumaan niin romanttiseksi

Ruokapöytää koristaa muutama pionin oksa, jotka pelastin vaatimattomasta pionipenkistäni. Tarkoitus on ripustaa nuo kuivumaan, koska nyt kiinnostaa kuivakukat.  Mietiskelin muuten eilen, että mikä ihme kesässä saa minut muuttumaan niin romanttiseksi. Tekee mieli kukkatyynyjä, kuvioituja astioita, värikkäitä kukkakimppuja, mekkoja, korikasseja jne. Tapahtuuko teille samanlaista – kesäromantiikan kaipuuta.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun katoin pöydän tähän tyyliin noiden mustien tuolien seuraksi. Ihanasti sopii moderni ja eleetön muotoilu myös hitusen pehmeämmänkin lookin kaveriksi. Edelleenkin olen tyytyväinen mustiin tuoleihin, sekä väriin että malliin.

Tänään aamupalapöydästä löytyy Leipomo Grynin juureen paistettua mehevää patonkia, juustoa, leikkelettä, kurkkua, paistettuja munia, mansikoita, banaania, jogurttia ja tuoremehua. Pöydässä istutaan pitkään. Sanomalehti vaan puuttuu – harkitsin nimittäin äskettäin, että pitäisikö pitkästä aikaa tilata viikonloppunumero. Olisi kiva lukea ihan paperista lehteä yhdessä pitkillä aamupaloilla. Onko teidän aamiaispöydässä paperilehti?

Nyt lähden oikeasti kattamaan tuollaista aamupalapöytää. Olin näet näppärä ja suunnittelin sunnuntain kattauksen jo etukäteen, samalla sain siitä valmiiksi näitä kuvia tännekin jaettavaksi. Ihanaa sunnuntaita!

Tässä vielä linkit lupaamiini Tanskan matkan kattaus/ruokajuttuihini:

TANSKA – RAVINTOLASSA

TANSKA – IDEOITA NOUTOPÖYTÄÄN

ILLALLINEN TANSKALAISITTAIN

Olenkin jakanut tämän satunnaisesti syntyneen kuivakukkakimpun IG:n puolella, mutta koska te kaikki ette vielä seuraa minua instagramissa, niin ajattelin tulevan viikonlopun kunniaksi jakaa ihanaa kuivakukkaterapiaa myös täällä blogin puolella. Itselle ainakin erityisesti viikonlopuksi on mukava laitella siistiin kotiin kukkia pöydälle – se on viikonlopun merkki.

Kuivakukkakimpuista on tullut jälleen trendikkäitä. Muistammehan kaikki ne edellisen kuivakukkaboomin säntilliset kimput, jotka jäivät liian pitkäksi aikaa pölyyntymään hyllyjen päälle. No ehkä nyt kuivakukkatrendiin voisi suhtautua rennommalla otteella. Kimput ovat vallattomampia ja rönsyilevämpiä. Ennen kuivakukkakimput viestivät romantiikkaa, mutta nyt tyyli on ennemminkin modernin boheemi.

Se boheemius tulee paitsi ulkonäöstä, niin myös tavasta koota kuivakukkakimppu. Yhdistää rennosti heiniä ja erilaisia luonnosta ja kukkakaupan leikkokukkakimpuista yli jääneitä osia. Tämä oma kimppu on syntynyt juuri näin ja vielä ihan vahingossa.

Näin syntyi minun kuivakukkakimppu

Säilytän keittiön avohyllyn päällä mieluisia maljakoitani. Aloin vaivihkaa sujauttaa aina yhteen maljakkoon kuivahtaneita heiniä ja kukan varsia, ajattelin tarvitsevani niitä myöhemmin vaikka kuvausrekvisiittoina. Yhtenä päivänä nostin maljakon alas, koska tarvitsin sitä leikkokukille. Huomasin kimpusta muodostuneen vahingossa tosi kivannäköisen kokonaisuuden.

Muistatteko vielä kun hehkutin Blomman järjestämää kukkaworkshoppia – siellä teimme maljakkoon aseteltuun verkkoon kukka-asetelman leikkokukista. Saimmekin vinkkiä, että yhtä hyvin sellaisen asetelman voi koota myös kuivakukista. Ja saimme tyttöjen kanssa vielä Blommalta lahjaksi ihanat kuivakukkakimput (jonka vilautan myöhemmin), niistä meidät haastettiin tekemään porukalla kuivakukka-asetelmat. Vielä ei olla keritty kukkapiiriin, mutta kunhan saadaan se järjestettyä, niin varmasti laitan tänne sitten lopputuloksista kuvia.

Tässä ihana kesäidea: järjestää porukalla pieni kukkaworkshop. Nyt luonnosta löytyy hurjasti materiaalia. Kukkia ja heiniä voi vaikka kuivattaa hiukan etukäteen. Ne kannattaa esimerkiksi ripustaa alaspäin kuivumaan. Ja huom. pionit ovat todella kauniita kuivattuina!

pionit ovat todella kauniita kuivattuina

Tällaiset kuivatut kimput ovat oivia myös vaikkapa kesällä kun on paljon menossa. Pöydällä säilyy kimppu freesinä ja sitä voi vaan aina ihastella ohi kulkiessaan. Ja mitä tulee maljakoihin, tykkään umpinaisista tai värillisistä maljakoista kuivakukille, sillä varret nyt eivät näissä ole mitään kauneimpia. Tämä Iittalan maljakko on muutenkin oma suosikkini, koko ja malli ovat ihan täydelliset monenlaisille kimpuille ja oksille. Mutta kuivakukat näyttäisivät myös ihanilta jossakin keraamisessa maljakossa tai rukussa (silloin voi käyttää apuna sitä palloksi rytättyä verkkoa).

Että ihanaa ja kaunista viikonloppua! Meillä alkaa loma tänään, jes. Ohjelmassa kotihommia, ystävien näkemistä, pieniä reissuja ja reilun viikon päästä mennään taas Kokkolaan. Kivaa.

Bonus – kurkkaa kukkaworkshop-postaus tästä:

Kukkaworkshop

 

Seuraa minua instagramissa @muotimielessä

Tervetuloa kurkkaamaan meidän kotiin pienen kotikierroksen merkeissä. Tein eilen vähän juhannussiivoilua ja nyt on ihana aloittaa pitkä juhannusviikonloppu siivotussa kodissa. Mitään kummempia juhannussomistuksia en vielä ole ainakaan laitellut, katsotaan miten kotona oleskelun lomassa pöydille alkaa kertyä kukkaimppuja, kynttilöitä ja kattauksia – niillä se tunnelma syntyy.

Kotikierros meidän kotona..

Olinkin eilen ahkera IG storyjen puolella, siellä jaoin siivousmeinikejä ja vinkkejäkin. Oli ihana saada teiltä niin paljon viestejä näihin touhuiluihin. Tuli muutamia loistavia oivalluksia, niitä jaan vielä teidänkin kanssa. On kyllä parasta päästä suoraan kommunikoimaan touhutessa, sitäpaitsi, tuntuu ettei ole yksin touhutessa kun viesteilee teidän kanssa. Sitä arvostaa vallankin kun ei ole työympäristöä. Jos et vielä seuraa mua instagramissa, niin olisi kiva jos klikkaisit seurailemaan: @muotimielessa

Me ollaan omaksuttu sellainen järjestelmällinen tapa elää kotona. Yritetään vältää sotkua ja kaaosta joka päivä omilla käytöstavoilla. Toki meilläkin ajelehtii vaatteita, astioita yms. joskus jossakin. Mutta noin muuten pyritään aina viemään tavarat paikoilleen ja tosiaan huolehtimaan että kaikella on oma paikkansa. Näin siivoushommat on mukava aloittaa melkein suoraan itse siivouksella, ei tarvitse ensin tehdä raivausta; se on minusta yleensäkin siivouksen ärsyttävin asia ja sen takia usein siivousta lykkää.

Kurkistus meidän vierashuoneeseen. Siellä on nyt tehostesävynä viininpunertavaa, niin tyynyissä kun ruukkukasvissakin. Harmaa/valkoinen väriskaala on helppo, tunnelmaa saa muutettua pelkästään pienin yksityiskohdin. Seuraavaksi voisin kokeilla jotakin ihan luonnosävyistä rauhallista värimaailmaa.

Mäntypuinen laveri on levitettävä, siitä saa kätevästi parisängyn. Patjat ovat pinossa ja suojana on vanha Linumin puuvillainen tikattu sängynpeitto. Tämä kätevä laveri on Ikeasta ja vissiin sitä ei enää valmisteta. Samoin Ikeasta on tuo valkoinen seinävalaisin, siitä saan joka kerta useita kysymyksiä kun se kuvissa vilahtaa. Muistaakseeni valaisin on vanhasta PS-kokoelmasta, sitäkään ei valitettavasti enää tehdä. Kuvan pikkupöytä on Normann Copenhagenin ja harmaa tuoli Muuton Cover.

Ja tuo matto, se on myöskin kiinnostanut IG:n puolella monia. Matto on Hayn Peas ja se on tullut poikaystävän mukana tähän kotiin. Tykätään matosta tosi paljon. Meillä on pieni koko 140×200 cm, joten se sopii juuri hyvin tällaiseen pieneen makuuhuoneeseen.

Normaalisti tämä huone ei ole ihan näin “nätti”, sillä täällä katsellaan telkkaria. Niinpä pikkupöytä on vähän sivummalla ja tuossa sen paikalla on lisukkeena suuri pyöreä rahi, näin muodostuu kiva kulmasohva telkkarin katselun ajaksi.

Valkoista pellavaa ei voi minusta olla liikaa, missään.

Makuuhuoneen valtasi valkoinen pellava. Sitä on sängyn täydeltä ja vaatekaappien ovessa roikkuu myös kesän suosikkipellavapaitani, eli Nanson ihana valkoinen pellavapaitis*saatu. Valkoista pellavaa ei voi minusta olla liikaa, missään. Sujautin sängylle Bakerin klassikkokagasta yhden tyynyn päälle, en ole vielä saanut vietyä kangasta ompelijalle, mutta tuosta on tarkoitus ompeluttaa pari tyynyä. Ne saavat toimia romantiikannälkääni tyydyttämässä. Kuvauspuuhissa oli kaksi valkoista avustajaa, kun kurkkasin ulkoa makkariin, pilkisti ikkunasta pieni naama…

Vielä olohuone; täällä en ole oikein päässyt kesätunnelmiin. Lempipaikkamme (kaikkien tässä taloudessa) on tietysti tuo sohva. Yleensä se on verhoiltu torkkupeitoin, sillä ne suojaavat koirilta valkoista kangasta, mutta koirulaiset myös rakastavat torkkupeittoja, he makoilevat mieluiten myttyisen peiton päällä.

Minä ajattelin aina että kun sijoittelen sohvan ehjää seinää vasten, tulee sohvaryhmää kuvailtua tosi paljon. Siihen on helpompi tehdä somistuksia ja kuvat ovat selkeämpiä. Mutta enpä ole paljon hyödyntänyt tätä. Toki meillä tilaa hallitsee näyttävä taulukollaasi, jota tietysti rakastan, koska työt ovat isäni teoksia. Kuvissa näkymä on myös paljon rauhattomampi mitä luonnossa. Mutta kaiken kaikkiaan tuo on ihanan lokoisa tila, en ole ainakaan vielä valmis kääntämään ruokatilaa takaisin tähän puoleen huonetta.

Tällainen juhannuskoti meillä on. Tänään teen ruokaostokset ja haahuilen pihalla, sen suurempia tehtäviä ei onneksi tälle päivälle ole. Sitten meillä on kaksi yhteistä vapaapäivää Hänen kanssaan. Huomenna käydään grillailemassa ystävien kesken ja lauantaina ehkä tehdään kahdestaan pieni juhannusajeluretki. Ihanat päivät siis tulossa.